Kitarat: akustinen ›

No kuuleppa, kun se kitara sattuu nyt olemaan täällä eikä siellä, niin minä kyllä nään tästä, mikä siinä on vinksallaan mihinkin suuntaan. Eikä tämä ole ensimmäinen eikä ainoa kitara, jonka muotovirheitä katselen.
 
Ja siinä kielipaketissa lukee, millä voimalla mitäkin kieltä kiristetään. Useimmissa voimat on suunnilleen samat läpi koko setin mutta tässä kyseisessä setissä niin ei ole. Ja, jos epäilisin paketin lukemia osaisin myös itse selvittää voimat, on tuota teknillistä fysiikkaa sen verran takana.

Ylös päinhän ne kielet sitä tallaa oikeastaan vetävät, hyvin loivasti mutta yhtä kaikki. Oman vastaavalla tavalla pullistuneen akkarini korjaan laittamalla siihen trapetsi-kielenpitimen ja paksut kielet, eiköhän kansi ala hiljalleen painua suoremmaksi.

Kefiiri: Ylös päinhän ne kielet sitä tallaa oikeastaan vetäväti...
 
Ei siinä ole ylös päin vetävää voimakomponenttia ollenkaan.
 
Itseasiassa, kun satulan urat ovat kannen pinna tasoon verrattua matalammalla kuin tallan harja, kantta vastaan kohtisuora voimakomponentti painaa kantta sisään päin. Painava voima on jotain alle prosentin luokkaa koko kuormituksesta, eli suunnilleen suhteessa 5mm/640mm tai ei ihan sitäkään.
 
Se, mitä tallaan kiinnitetyt kielet saavat aikaan on, että perän puolella kansi nousee koholle ja ääniaukon puolella painuu sisään. Voiman ja vastavoiman laki.... Tällaisia ovat käytännössä kaikki kitarat, sekä teräs- että nylonkieliset, joissa kielet on tallassa kiinni, eikä tuo mitenkään häiritse. Jos kansi nousee kokonaisuutena kuprulle, niin siihen on jokin ihan muu syy.
 
Jos kielet laitetaan peräkappaleella kiinni, saadaan helposti ainakin 2-3 kertainen voima kantta kohti mutta kannen suuntaista voimaa ja sen tuottamaa momenttia ei ole ollenkaan. Nämä voimat on kuitenkin aika marginaalisia siihen verrattuna, mitä puu itse saa aikaan, kun sen muoto alkaa elää.

peteihis: Se, mitä tallaan kiinnitetyt kielet saavat aikaan on, että perän puolella kansi nousee koholle ja ääniaukon puolella painuu sisään.
 
Näinhän homma periaatteessa menee, mutta jos kannen tukirimoitus on tarpeeksi jämäkkä tallasta otelautaan päin, niin eikö tuloksena voi olla pelkkä peräpään pullistuma :D
 
Se kyllä lienee faktaa että kielten veto ei pysty pullistamaan tallan ja otelaudan välistä kannen osuutta ulospäin.

jos kannen tukirimoitus on tarpeeksi jämäkkä tallasta otelautaan päin, niin eikö tuloksena voi olla pelkkä peräpään pullistuma :D.
 
Melko lähelle...
 
Peräpäässäähän reunat on paljon kauempana kuin ääniaukon puolella niin muodonmuutos on sillä puolella suurempi jo pitemmän jännevälin takia. Rimoituksia tietysti on erilaisia mutta ainakin myös mun tapauksessa päärimat menee ristiin juuri tallan ja ääniaukon välissä niin siinä on keskellä jäykempi kohta. Rimat ymmärrettävästi viedään ääniaukon molemmin puolin reunaan, kun aukko ei pahemmin tue....
 
Tallan ja ääniaukon välillä muodonmuutoksen jyrkin kaarevuus olikin juuri rimojen ulkopuolella. Perän puolella, missä rimat ovat kauempana toisistaan ja välissä tyhjää, taas rimasta keskelle päin.

Akustisessa on tavallisesti tallaluu, jonka korkeus on puolisenttiä tai vähän enemmän. Jos talla on noussut 2-3milliä, niin tuon alentaminen puoleen pitäisi riittää kielten saamiseksi alkup. tasolle. Koska näin ole tapahtunut, niin kaulankulma on myös todennäköisesti pielessä, mistä kertoo sanomasi viivoittimen asettuminen tallan puoliväliin (joka pitäisi osua tallan yläosan kanssa samalle tasolle). Tuota tapahtuu kaikissa instrumenteissa myös kalliimmissa, kun tukipalkki kaulan päässä kutistuu ja vuosien varrella kaulan kulmaan tulee hienoisia muutoksia. Muutos ei tarvitse olla kuin muutaman paperin paksuinen, niin se muuttaa jo merkittävästi kielten korkeutta, kun kaula kippaa ylöspäin.
 
Oletko koittanut kopan sisältä onko niitä tukirimoja irti?
 
Kaulan uudelleen asettamista tuolle ei kannata tehdä, mutta otelaudan voisi hioa uudelleen nauhoituksen yhteydessä. Tämäkin on kyllä erittäin kallis projekti ellei sitten osaa itse uudelleen nauhoittaa. Otelaudan hiominen ei ole niin vaikeaa ja nauhaurien syventäminen samalla. Nauhojen laittaminen ym. on sitten astetta vaikeampi homma. Mielestäni yksi vaikeimmista mitä akustiselle voi tehdä. Kaula ei todennäköisesti lähde tuossa kitarassa irti, koska ei ole käytetty eläinperäisiä liimoja.
 
Joku aikaisemmin sanoi, että kuumassa autossa kitara menisi paloiksi, jos liiman lämpöpiste on 50-60 astetta, mutta tämä on vain kun liima on kuivunut kertaalleen. Sitten se vaatii jo vähän korkeamman lämpötilan, mutta perinteisillä tavoilla valmistetut kitarat voivat mennä pilalle, jos kesällä jättää autoon päiväksi ja aurinko pääsee kuumentamaan saunan lämpötiloihin.

flattopguitar2: ....niin kaulankulma on myös todennäköisesti pielessä...
 
En ymmärrä, miten olet niin fiksautunut tuohon teoriaasi kaulan kulman muuttumisesta, kun olen alusta asti sanonut, että niin ei ole tai jos onkin niin kaula tilttaa paremminkin taakse päin. Kai minä nyt perkele nään itse, miten se on. Sinä taas et ole koko kitaraa nähnytkään.
 
Eikä se tallan luu (siis puu osan ulkopuolelle jäävä osa) ole koskaan viittä milliä korkea ollut lähellekään, ehkä 2.5 tai 3 korkeintaan. (Siinä itseasiassa oli alun perin erilliset palat joka kielen alla ja jokaisen palan alla oma piezoanturi, mutta siitä härpättimestä olen luopunut jokunen vuosi sitten -- mutta sehän nyt ei tähän asiaan vaikuta.)
 
Kannen kohouma oli luokkaa 2.5 milliä tai jopa enemmän ääniaukon puolella ja 3.5 - give or take - perän puolella. Korkein patti tallan takana lienee hiponut 4 mm:iä.
 
Mitä noihin rimoihin sun muuhun tulee, siihen tarttee palata joskus myöhemmin. -- Nyt juuri satun olemaan monen sadan kilometrin päässä kitarasta. Mitään irtoilemiseen viittaavaakaan se ei ole koskaan tehnyt. -- Ja mistä muuten tiedät, millä liimoilla se on liimattu? Tutkinut Segovian spekesejä? Kerro toki mullekin mistä löytyy. -- Tosin tehdaskitarahan tuo nyt periaatteessa on vaikka tekeminen hyvin pitkälle on vaatinut käsityövaiheita ja "Hand crafted" lukee pohjasetelissäkin.
 
Niin ja otelaudastakin muistaakseni sanoin, että siihen ei ole edes koskaan muodostunutut sitä kopan liitoksen kohdan hyppyriä, mikä halvemman pään kitaroita epidemianomaisesti vaivaa. Sitä ei tarvitse ruveta oikomaan. Nauhoissakin on paksuutta vielä jäljellä vaikka niitä on vuosien varrella tasailtu jo useammankin kerran. Vähän kokonaisvaltaisempi nauhaston tasaus on toki ohjelmassa nyt.
 
Siten, kun nauhat menevät vaihtokuntoon, saan ne kyllä vaihdettua itsekin, ei ole ensimmäinen minkä teen. Tosin ensimmäinen, jossa otelautaa kiertää muovilista mutta ei se asiaa juuri mutkista. Havaitsin jo aikaisemmin paremmaksi tehdä jokainen nauha valmiksi ja istuttaa sitten vasta paikalleen kuin ruveta törröttäviä päitä katkomaan otelaudan reunasta ja sitten viilaamaan päitä.

Ei ehkä kannata jumittua siihen onko vaiko eikö kaula itsessään liikahtanut suhteessa koppaan.
Fiksauksessa kuitenkin tallan madaltamisessa ja kaulakulman kasvattamisessa pyritään samaan lopputulokseen.
Itse kun satun olemaan sitä kantaa että korkea talla on hyvä soundin kannalta niin "aina" harkitsisin vakavammin kaulakulman muuttamista kuin tallan madaltamista.

73nd3r: ...tallan madaltamisessa ja kaulakulman kasvattamisessa pyritään samaan lopputulokseen...
 
Et ole näköjään lukenut koko juttua: Tallaa ei pysty järkevästi enää madaltamaan ja kaulan repiminen irti ja laittaminen takaisin ei tule kysymykseen. Menetelämät ovat ihan muut vaikka ajatukset on täällä tyrmätty heti lähtökuoppiinsa.

Tota. Olen kyl lukenut ketjun, joten koeta hillitä asennetta.
Tossa postauksessa toistin ne yleisohjeet millä tollanen ongelma korjataan, se on joko talla tai kaula.
 
Jos sulle ei kelpaa kumpikaan niin no can do.

73nd3r: ... koeta hillitä asennetta ...
 
Ei millään pahalla, mutta kyllä se vaan tahtoo asenteeseen ruveta vaikuttamaan, kun ilmeisen kategorisesti on päätetty, että ei uskota mitä omasta kitarastani sanon vaan itsepäisesti tuputetaan omia käsityksiä tilalle. Voisi ehkä kysyä, että kenelläs se asenneongelma oli ensin? ;)

Joo. Kiitos ja hyvästi.