Kitarat: akustinen ›

Onko nailonkielinen kitara tarkoitettu lähinnä näppäilykitaraksi? Tai jos soittaminen on lähinnä säestämistä/komppaamista, niin olisko teräskeilinen paras vaihtoehto?

Kaikenlaisilla kitaroilla voi soittaa kaikenlaista musiikkia. Leirinuotiolla on kompattu maailman sivu myös nailonkielisellä. Nailonkielisen kitaran evoluutio rakentuu toki vahvasti klassisen musiikin ympärille, mutta paljon sitä on muuallakin käytetty; sekä plektralla että sormilla soittaen. Jos kyse on populaarista plektralla komppauksesta, lienee teräskielinen kitara kuitenkin soinniltaan sellainen, joka jossain vaiheessa alkaa väkisin kiinnostaa.
 
Toinen kysymys liittyy sitten staminaan; jos kyse on aivan kertakaikkisesta aloittelijasta, nailonkieli on epäilemättä lempeämpi sormenpäille kuin teräskieli eritoten opetteluvaiheessa. Tällöin sormien kipeytyminen ennen kisakunnon kehittymistä ei lopeta harrastusta heti alkuunsa. Itse opettelin alkeet, pari-kolme vuotta, aikoinaan juuri nailonkielisellä kitaralla. Ei se varmasti mahdotonta teräskieliselläkään ole.
 
Ennen, kuin ehdit kysyä suosituksia, paiskataan pari budjettivaihtoehtoa: nailonkielisten maailmassa Yamahan C40 on erittäin pidetty, aloittelijalle laadullisesti enemmän kuin riittävä instrumentti. Teräskielisten maailmassa Vintage V300 on hinta-laatusuhteeltaan hätkähdyttävän hyvä. Sen sointi miellyttää itseäni edelleen, vaikka kriittistä kultakorvaisuutta on takana jo neljännesvuosisata. Soitin-Laineelta sai sitä joskus, viime aikoina ei ole pahemmin näkynyt.

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt dreadnough-kokoisten teräskielisten kitaroiden suosio. Itse suosittelen aloittelijalle pienempikoppaista kitaraa, varsinkin jos kyseessä nuori tai muuten pienikokoinen soittaja. Joku OM- tai 000-malli voisi olla hyvä lähtökohta vertailuun. Ja myös skaalan pituuteen sekä kaulan paksuuteen ja leveyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Millin ero tuntuu todella selvästi satulan leveydessä (nut width) ja vaikuttaa soitettavuuteen varsinkin näppäiltäessä. Kannattaa kysyä apua asiantuntevasta liikkeestä ja kertoa rohkeasti omista tuntemuksistaan.

Jep. Teräskielisiä löytyy tosiaan eri skaalalla, esim Gibson (ja Epiphone) käyttää usein 628mm skaalaa, Yamahalta löytyy 634mm skaalaa joissakin malleissa ja hyvin monelta löytyy 648...650mm skaalalla olevia. Samanpaksuisten kielten jännitys on samaan vireeseen viritettynä pienempi lyhyempiskaalaisella. Eli toisin sanoen lyhempiskaalaisella voi olla sormet vähemmän verillä aloitteluvaiheessa. Tietenkin voi yrittää käyttää ohuempaa kielisettiä, mutta akustisella se voi vaikuttaa ulostulevan äänen voimakkuuteen ja laatuun vähän liikaa, jos on huono tuuri.
 
Itse käytän 650mm skaalaisella Yamahan teräskielisellä 11-52-kielisettiä ja se tuntuu joskus itsellenikin hieman vaikeasoittoiselta, vaikka kitaran säädöt on todella hyvät ja kielet ovat matalalla ja satula oikein viilattu. Mietin että voisi ehkä kokeilla jopa 10-kielisettiä jos olisi vaikka kevyempi soitella.

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt dreadnough-kokoisten teräskielisten kitaroiden suosio.
 
Kai se D-kopan suosio perustuu ennemminkin sointiominaisuuksiin, äänen voimakkuuteen ja alapäävoittoiseen hummaukseen, kuin ergonomiaan? Juuri äänenvoimakkuuden näkökulmasta D-koppainen on oikein hyvä ratkaisu komppivetoiseen vääntöön.
 
Itse asiasta olen samaa mieltä; inhoja laatikoita soittaa varsinkin istuen, ja erityisesti näppäilysoittoon mielestäni vielä paljon kehnommin sopivia kuin jonkin sortin O-johdannainen.

Katselin sellaista teräskielistä kuin Yamaha F310, hinta 139 euroa. Onko teillä mielipiteitä tuosta kitarasta?

Nuo halvat Yamahat ovat järkevästi toteutettuja perussoittimia. Toki halvalle kitaralle aina voi nyrpistellä, mutta voiko jostain löytää toimivamman kitaramallin tuohon hintaan? En usko.
 
...mutta lisätään nyt vielä, että ovathan kaikki D-koppaiset minustakin turhan isoja. Mutta ne ovat standardi jota varmaan myydään ja tehdään eniten. Halvan dreadnoughtin sointi ei kuitenkaan ole yhtä jytäkkä kuin kopan koosta voisi luulla. Kalliimpi pikkukitara voi soida muhkeammin. Soittelemisen alkuun kyllä pääsee tuolla jammullakin.

faq1: Katselin sellaista teräskielistä kuin Yamaha F310, hinta 139 euroa. Onko teillä mielipiteitä tuosta kitarasta?
 
Yleensä Yamaha ajaa asiansa mutta sinun kannattaa vertailla ihan rauhassa muitakin merkkejä ja testata omin käsin useampaa ja sitten tehdä se päätös ja valita se mikä tuntui kaikista parhaimmalta korvaan ja omiin käsiin.

Kyl tommoinen Jammu on melko "turvallinen" ostos ensimmäistä rämpytintään hankkivalle. Fasulta hankkiessa ton saa vielä ilmaisella kuljetuksella.
Ihan yleispätevästi voi sanoa, että Jammu on aina jammu nokkahuilusta flyygeliin - harvoin halvin - harvoin paras, mut toistaiseksi Jammu ei ole tehnyt leluja.
 
Alle satasen on hankala löytää minkäänlaista tai -merkkistä ehjää ja soittokelpoista kitaraa edes käytettynä ja käytettyä ostaessa pitäis suurinpiirtein tietää millaista on hankkimassa ja onko se hintansa arvoinen.
 
Mut vertailu tossa kannattaa koska kokeilematta ei voi tietää mikä istuu parhaiten syliin ja tumppuun.
Tossa on saman hintainen Iba
https://www.levytukku.fi/ibanez_pf12mh_opn
ja tossa fender
https://www.f-musiikki.fi/kitarat-j … UP5zgxzzqPJrNlZ4aluoPRoCzncQAvD_BwE
 
Noit kolmea vaikka jos pääsee testaamaan niin siin on vähän vertailupohjaa mitä tuonhintaisilta uusilta voi odottaa.
Tietty jos ei ole soittanut ja on vasta aloittamassa niin testaaminen voi olla vähän hankalaa. Osaava kaveri apuun, kenties?
 
Kaveri joka on vasta aloittanut ja opettelee vielä ihan alkeita niin hänellä on tuommoinen fenkku. Ihan soittokelpoinen laite. Hänelle tosin vaihdettiin siihen aluksi sähkiksen kielet pariksi viikoksi, että pystyi treenaaman sointuja ylipäänsä mitenkään. Nyt on alla jo pronssiset ekstralightit niin kuulostaakin jo paremmalta.

Olen samaa mieltä, että kitaraa pitää käydä kokeilemassa paikan päälle ja tehdä valinta sen mukaan mikä kitara "puhuu" sulle eli tuntuu hyvältä soittaa ja miellyttää muutenkin. Netin kautta ilman kokeilua se on aika lailla sikaa säkissä, pieni kuva näyttää hyvältä mutta sitten livenä laatu on huono, ei kuulosta hyvältä tai muuta vikaa. Tai sitten hyvällä onnella saatkin sikaa säkissä sellaisen mikä on kuin unelma. You never know ;)

Ja sitten vielä asia liittyen kieliin. Tässä asiassa pätee hyvin mielestäni sanonta "No pain no gain" eli sitten kun sormenpäihin tulee kovettumat ja soittaminen ei enää tunnu, niin tiedät että olet harjoitellut tarpeeksi. Mä ainakin tavallaan nautin siitä että sormenpäissä sattui koska tiesin että tuli ainakin soitettua ja jos ei soita niin ei kehity. Kovettumat sormenpäissä on kitaristin merkki. Jos miettii nylos vs teräskielisiä niin kipu on mielestäni väärä syy miettiä tätä koska se kipu on vain sen muutaman päivän.
 
Klassisen kitaran kaula on leveämpi, olen ainakin itse todennut että näppäily onnistuu paremmin kun kielet ei ole niin lähekkäin toisiaan. Mutta kyllä mä tykkään enempi teräskielisen kitaran soundista ja tuntumasta.

Osta tuo pois ja sitten tutustumaan, ei siinä korkealta tipu.
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1556156

Fender cd 60 on ehdottomasti paras aloittelijal.. Kielet matalal mikä helpottaa soittamist. Halpa ja laadukas peli. Ittel löytyy kyseinen skeba ja sillä pääs kyl hyvin vauhtii ku alotti soittamisen