Kitarat: akustinen ›

Jea, jouluna hankin tällaisenkin kapineen kuin akustinen kitara. Mitä tässä nyt on sen jokusen viikon soitellut niin ihan hyvältä vaikuttaa vaikka "halpis" olikis.
 
Tosiaan, en ole ikinä soittanut akustisella ja siksi pistänkin heti kovan kysymyksen:
Näppäily sormin vs plektralla pikkailu (ei siis rämpytysbiiseissä). Tuota näppäilyä en oikeastaan edes ole kokeillut koska en todellakaan osaa sitä. Joku voisikin hieman selventää miten tuo näppäily toimii.
 

||----------------|---------------|---------------|---------------|
||----------------|---------------|---------------|---------------|
||.-------0-------|-2-----0-------|-------0-------|-2-----0-------|
||.---2-------2---|---2-----2---2-|---2-------2---|---2-----2---2-|
||----------------|---------------|---------------|---------------|
||--0---0---0---0-|-----0-----0---|-0---0---0---0-|-----0-----0---|
 

Tollane on varmankii aika vaikea soittaa plektralla että varmaan kannattaa suosiolla opetella näppäilemään.
 
Toinen vaivaava asia on tällainen:

          N                  N
||-----------1-0----|--------------0-|
||--------3-------3-|----------------|
||.----2------------|-2---------2----|
||.-0---------------|---0----3-------|
||------------------|-----1----------|
||------------------|----------------|
 

Tuossa kun siirtää nimettömän b-kieleltä ylöspäin d-kielelle, (eli siis nuo N kirjaimet) b-kieli jää soimaan rumasti alle, eli siinä tulee jonkinasteinen pulloff. Mitenkäs tota sais karsittua.
 
Kiitokset jo etukäteen jos joku jaksaa jelppiä!

Näppäily sormin vs plektralla pikkailu (ei siis rämpytysbiiseissä). Tuota näppäilyä en oikeastaan edes ole kokeillut koska en todellakaan osaa sitä. Joku voisikin hieman selventää miten tuo näppäily toimii.
 
Kokeilaan.
 
Ristitään alkajaisiksi oikean käden sormet:
 
Peukalo: p
Etusormi: i
Keskisormi: m
Nimetön: a
 
Pikkurilli on näppäilyhommissa sen verran rimpula, että sen voi (alkajaisiksi) unohtaa.
 
Aluksi voisi tehdä karkean työjaon oikean sormille: Peukalo soittaa kolme alinta kieltä (E, A ja D) ja seuraavat G => i, H => m ja E => a. Tämä sen takia, että hyvin usein bassoäänet soitetaan kolmelta alimmalta, ja ne ovat hyvin luontevasti peukalon hommia. Säestyksessä, jos käytetään sellaista arpeggio-tyylistä hommaa, tuo yläkielien sormitus sattuu kanssa aika luontevasti. Kokeile vaikka:
 
C-duuri bassoääni 5. kieleltä, muut sormet niinkuin edellä ja soita näppäilykuvioilla:
p i m a m i..... p i m i a i m i ..... jne
 
Sitten jos soitetaan melodioita, niin niissä toimii hyvin pitkälle i m vuoronäppäily.
 

||----------------|---------------|---------------|---------------|
||----------------|---------------|---------------|---------------|
||.-------0-------|-2-----0-------|-------0-------|-2-----0-------|
||.---2-------2---|---2-----2---2-|---2-------2---|---2-----2---2-|
||----------------|---------------|---------------|---------------|
||--0---0---0---0-|-----0-----0---|-0---0---0---0-|-----0-----0---|
 

 
Tollane on varmankii aika vaikea soittaa plektralla että varmaan kannattaa suosiolla opetella näppäilemään.
Ei se turhan paha ole, mutta kynsimällä toimii ehkä luontevammin. Tuossa peukalo soittaa E-kielen äänet, ja 'muiden' sormien paketti putoaa yhden kielen alemmaksi. Eli etusormi soittaa D-kielen jne. Tuo kuvio voisi toimia esim:
 
| p i p m p i p | m i p m i p i | jne tai sitten p i vuoronäppäilynä niin, että p soittaa E-kielen ja i muut.
 
Toinen vaivaava asia on tällainen:

          N                  N
||-----------1-0----|--------------0-|
||--------2-------2-|----------------|
||.----3------------|-3---------2----|
||.-0---------------|---0----3-------|
||------------------|-----1----------|
||------------------|----------------|
 

Tuossa kun siirtää nimettömän b-kieleltä ylöspäin d-kielelle, (eli siis nuo N kirjaimet) b-kieli jää soimaan rumasti alle, eli siinä tulee jonkinasteinen pulloff. Mitenkäs tota sais karsittua.
 
En sitten vissiin osannut hahmottaa tuota tabia (itse käytän mielummin nuotteja soittaessa & kirjoittaessa), mutta tuossa ekassa tahdissa ei mun mielestä ole mitään tarvetta muuttaa sormitusta. Ainoastaan F => E kohdassa, mutta se ei kyllä muuta sormitusta mihinkään. Tämä siis, jos käytät normi eka aseman sormitusta, eli 1. nauha etusormella, 2. nauha keskisormella jne... Mutta nuo ylimääräiset hälyäänet tuppaavat lähtemaan treenauksen mukana. Voisit vaikka kokeilla ei-toivottujen äänien demppaamista otelautakäden sormien läskeihin. Aika monella toimii.

Kiitos! Pitää alkaakin heti ensitöikseen treenaamaan tuota näppäilyä. Hyvät ohjeet olivat.
 
Tuossa oli nuo tabit vähän väärin, eli siis se alkaa Am soinnusta (alemmat tabit). En tiedä vaikuttaako tuo tieto nyt mihinkään mutta kuhan korjasin.
 
Se ongelma siis on että kun vaihtaa nimettömän paikkaa B-kieleltä D-kielelle niin B jää soimaan tyhjänä ja se kuulostaa rumalta. Pitää kokeilla jos saisi pysäytettyä sen vaikka etusormella.

Kannattaa muistaa vielä, että näppäilytyylejä on monia, ja sitä voi kokeilla mikä tuntuu itsestä omimmalta. Jo käyttämällä pelkästään peukkua ja etusormea pääsee yllättävän pitkälle, käy hyvin selväksi jos katsoo vaikka entisaikojen kitaristilegenda Merle Travisia.
 
Ja kyllähän plektrallakin pystyy näppäilemään, vähän rajoittuneemmin vain.

Zeeboo tuossa jo antoikin oivallisen vastauksen, mutta lisäisin vielä pienen vinkin sormiarpeggioiden soittamiseen; sormien VALMISTAMINEN ennen näppäystä olisi todella tärkeätä soiton sujuvuuden kannalta. Jos sormet tulevat jostain ilmasta, on soittotuntuma epävarma ja osumatarkkuus kieleen riskialttiilla pohjalla.
 
Siis mitä käytännössä? Jos sinulla on vaikkapa soitettavana neliääninen sointu (esim. D-duuri) siten, että sointu alkaa matalimmasta sävelestä edeten korkeimpaan (basso-Dstä 1. kielen fissään) ja sieltä taas takaisin bassoon (p, i, m, a, m, i), niin ko. arpeggioa kannattaa harjoitella seuraavalla tavalla:
 
1) Aseta kaikki neljä näppäävää sormea ensin kitaran kielille.
2) Soita p, i, m & a -sormilla soinnun sävelet, ja kun olet soittanut ylimmän sävelen (siis a-sormella soitettavan), aseta i ja m -sormet yhtä aikaa (=valmista ne) taas 2. ja 3. kielille ja soita "puuttuvat" sävelet niillä. Kun palaat bassoon, laita taas i, m ja a -sormet kiinni kielille - siitä se arpeggio lähtee pyörimään!
 
Ajattele, että peukalo näppää lattian suuntaan, muut sormet kämmenen sisäänpäin. Katso myös, että peukalo ei ole "piilossa" muiden sormien takana, vaan näkyy mahdolliselle edessäsi olevalle ihmiselle - tällöin peukalolla ei ole estettä liikkumiselle ja hyvän äänen tuottamiselle.
 
Katso, että ranne ei ole kääntyneenä kitaran kanteen. Ranne mieluiten suora, tai hieman ulospäin kaartuvana. Tuo siksi, että se on käden ergonomian kannalta luontevinta; ei synny fyysistä jännitystä = helpompi soittaa nopeasti (jos on tarvis)!
 
Kirjoitettuna nämä asiat voivat vaikuttaa monimutkaisilta, mutta jos joku näyttäisi/selittäisi mistä tässä on kyse, niin havaitsisit, että ei tämä ole sinänsä mikään monimutkainen asia.
 
Niin tai näin, on sormien valmistaminen sormisoiton sujuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Yksinkertaistettuna: jokaisen näppäävän sormen pitäisi ainakin sadasosa sekunnin ajan olla kiinni kielessä ennen näppäämistä. Näin tekniikka kehittyy sujuvammaksi ja soundi paremmaksi.
 
Zemppiä!