Kitarat: akustinen ›

Kitarakamapalstalla ei oikein ottanut varteen tämä aihe, niin kysytään täältä.
 
Onko kokemuksia/testihavaintoja Epin Dovesta?
Esim. tuossa http://www.thomann.de/fi/epiphone_dove.htm
 
Onko tietoa, löytyykö kitaraa pääkaupunkiseudun musiikkiliikkeistä?

Eikös ainakin Levytukku diilaa Epiphonea? Ota vaikka sinne yhteyttä.

Minä en ole ikinä tykännyt noista Epiphonen lavoista. Jotenkin kammottavan rumia. En tiedä minkä takia, mutta ei vaan miellytä silmää. Muistaakseni Levytukku tuo maahan Gibsonia ja Epiä, joten sinne kannattaa soitella.
 
Tulipa turha postaus :)

Muistaakseni Levytukku tuo maahan Gibsonia ja Epiä, joten sinne kannattaa soitella.
 
Into Luthman toimii maahantuojana nykyään.

Into Luthman toimii maahantuojana nykyään.
 
Eiku niinpä olikin. Meni soosit ja muusit sekaisin :P

Levytukku & Into Luthman
 
Pitääpä soitella liikkeisiin, vaikka tilaisivat myyntiinkin.
 
Tämä 250..300e on näköjään todella kilpailtu hintaluokka.
=>Onko jotain muita suosikkeja, jotka menisi samaan kategoriaan tuon Doven kanssa. Kokemusten mukaan Yamahalta saattaisi löytyä se voittajakandidaatti tässä hintaluokassa, mutta minkäs teet kun tuo Dove kuumottaa...

Toimin vastikään konsulttiapuna 50-vuotislahjakitaraa ostettaessa ja päädyimme tuohon Doveen. Maksoi paikallisessa karvan alle 300 euroa ja verrattaessa muihin saman hintaluokan keppeihin (Yamaha, Alvarez, Fender) tuo pesi soundiltaan ja tatsiltaan ne kevyesti. Toki kyseessä on hieman eri tyylinen kitara kuin Yamahat ja Alvarezit, ulkonäöltään ja soundiltaan, mutta säätämisen ja kunnon kielisetin vaihdon jälkeen tuo oli kelpo kitara.
 
Jos kuitenkin on 300 euroa laittaa kitaraan ja meinaa ihan tosisoittimen ostaa, niin kannattaa säästää vielä vajaa satanen ja tarkastaa Normanin akustiset:
 
http://www.normanguitars.com/intro.htm
 
Into Luthman tuo nykyään maahan ja pitäisi siis löytyä monen musiikkikaupan valikoimista. Oman testailun perusteella nuo ovat hintaluokassaan (halvin kokopuukantinen malli oli alle 400 euroa) todella tervesoundisia ja simppelin hyviä kitaroita. Ei silmäkarkkia, mutta soivat kuin enkelit.

Säätämisen ja kunnon kielisetin vaihdon jälkeen tuo oli kelpo kitara.
 
Aivan sattumalta sattui ulkomaan reissulla eteen tuollainen Dove (nyt jo pahimman kaasutuksen laimennuttua), ja mikä pettymys. Tietenkin soitin oli säätämätön ja kaupan kielisetillä, mutta kyllä jo siinä vaiheessa jotain kitaran soinnista ja laadusta pystyy toteamaan.
 
Viimeistelemättömyys kiusasi kauttaaltaan, kielet särisivät useammasta paikasta otelautaa, eri kielet eri kohdista. Pulun kuvalla koristeltu pleksusuoja oli sellainen suttuinen painokuva. Taustan lakkaus epätasainen.
 
Sointi oli tunkkainen (kielityksellä paranisi), mutta silti rajoittunut ala/yläpään soundi. Kitara ei vaan toistanut matalimpia ääniä oikein hyvin.