Kitarat: akustinen ›

Olen itseopiskellut klassisten kappaleiden soittoa, teräskielisen ja myös sähkökitaransoiton ohessa.

Erilaisia tekniikoita on siinä tullut myös opeteltua. Soitin kuitenkin aika pitkään melkeinpä pelkästään tirando:a (free stroke) käyttäen myös klassiset kitarakappaleet. Ajanmyötä aloin enemmän painottaa melodioita apoyando:lla (rest stroke). Mainittakoon tästä eteenpäin fs = free stroke ja rs = rest stroke.

Nopeimmat juoksutukset olen soittanut fs, koska se on minulle nopeampi tekniikka soittaa kuin rs. Kysyisinkin nyt:

Onko ammattillaisilla nopeuden suhteen sama kummalla tekniikalla soittaa ja onko suotavaa, että skaalatyyppiset nopeat juoksutukset soitettaisiin yleisesti ottaen aina rs:a käyttäen?

Joskus on myös epäselvää mitä säveliä rs:llä painotetaan kappaleessa. Esimerkkinä otan otsikon kappaleen Angostura. Laurolla on muutamia varsin hyvin kitaralla soivia kappaleita (Angostura, Carora, Venezuelan vals 1 & 2). Käsittääkseni nuo pitäisi pyrkiä soittamaan laulavasti, sujuvasti ja melodia kulkeekin usein arpeggioiden sisällä.

Itse pystyn em. kappaleita paljon paremmin soittamaan,tyylillisesti oikein, käyttäen fs:a. Sormet soljuvat huomattavasti sujuvammin näin. Toki on mahdollista soittaa myös korostaen rs:lla ns. melodasäveliä, mutta silloin en tavoita kappaleen em. tyyliä täysin. Tässä kappaleessa arpeggiot ja melodia sekoittuvat keskenään ja eikä aina välttämättä hiffaa jokaista nuottia, jota säveltäjä on halunnut korostaa, ellei sitä nuotinnoksesta huomaisi.

Onko siis niin, että ne kappaleen nuotinnoksen sävelten nuotit, joiden varsin on ylöspäin vastaavat Angosturassa melodia? Varmaankin näin, mutta:

Miten ammattilainen Angosturan soittaisi? Korostetaanko kaikki nuotit, joiden varret ovat ylöspäin rs:lla?

Rest stroke- tekniikan hyvä hallinta lienee tuiki tärkeä väline klassisen kitaran soitossa, joka myös usein erottaa ammattilaisen harrastelijasta?

Kuten aiemmin maintisin, niin olen lisännyt rs:n käyttöä nylonkielisellä soittaessani ja nykyään jo usein korostan melodiasäveliä 'automaattisesti'., mutta pitäisi vihdoinkin viimeistellä kitaransoittotekniikkani myös tämän viimeisen ison ongelman, rest stroken osalta, joten plussia on nyt tarjolla! :)

En varmaan paljon voi lisätä. Soitan kitaraa ilman kynsiä, 59 v. ikää, joten ne ei enää kestä.
 
Kuitenkin peukalo apoyando on sellainen jota aina käytän kun se vain on mahdollista. Se ei varmaan kynsisoittajille ole ihan niin luonnollista? Mutta minulle se antaa tukea hyvinkin. Tekniikka jota en käyttänyt nuorempana kun fiilailin kynsiä.
Klassinen kitara on kyllä mielestäni aika perverssi soitin siinä suhteessa.
 
Nuo muut sormet, apoyando antaa myös lisää dynamiikkaa jota ilman kynsiä soitto tietysti kaipaa, mutta en osaa sen paremmin kommentoida. Yleensä soitan vain free mutta joskus siis. :)

Tuntuu vähän, että klassisen kitaran saloja ei haluta paljastaa itseoppineile amatööreille! :)
 
Kyllähän usein nuotesta näkee melodialinjan, mutta soitetaanko se aian pääsääntöisesti rest strokella se on vähän epäselvä. Itselleni free stroke on kuitenkin se luontevampi tapa soittaa ja silläkin voi korostaa melodiaa, kuten itse usein teenkin, varisinkin jos kyseisessä kohdassa rest stroke tuntuu kankeammalta soittaa.
 
Itselläkin kynnet eivät enää kovin hyvin kasva haluttuun pituuteen varsinkin etusormessa, mikä saattaa johtua siitä, että soitan myös teräskielistä, joka tuppaa 'syömään' kynsiä.
 
Mitenkähän akrylikynnet toimisivat? Kestävätkö pitkään vai saako olla aina liimailemassa?