Kitarat: akustinen ›

Olen seurannut jonkun verran tätä akustista keskustelualuetta ja silmiini ei ole osunut montakaan akustista 12-kielistä käsittelevää ketjua ja ajattelin että sellainen olisi syytä avata eli jossa voi keskustella vapaasti 12-kielisen soitosta ja muusta asiaan liittyvästä. Eli ajattelin että tämä ketju olisi juuri sellainen. Otsikon voi jälkikäteen muuttaa paremmaksi kun en parempaa heti keksinyt.
 
Itse soitan akustista 12-kielistä. Historiani koskien 12-kielistä juontaa juurensa 1990-luvun puoleen väliin jolloin kuulin ensi kertaa (ainakin tietoisesti) 12-kielistä (niin sähköistä kuin akustista) biiseissä esim. Bon Jovin Wanted Dead or Alive, The Byrdsin monet biisit mm. Mr. Tambourine Man, Leadbellyn biisit, Leo Kottken musiikki sekä jotkut Led Zeppelinin biisit mm. Gallows Pole, Stairway to Heavenissa osa biisistä yms. Ihastuin heti soundiin ja muutama vuosi myöhemmin vuonna 1999 asuessani Turussa hankin akustisen 12-kielisen jo edesmenneestä Rolling Store Musicistä. Kyseessä oli todellinen löytö. Maksoi vain noin 3000 markkaa ja on kyllä priimayksilö. Minulla on ko. kitara edelleen ja nyt vuosien jälkeen innostuin taas soittamaan 12-kielistä kun välillä en juuri soittanut musiikkia missä 12-kielistä olisi tarvittu.
 
Viritän 12-kieliseni yhden kokosävelaskeleen normaalivirettä alemmas koska se antaa minusta paremman soundin ja suositellaan monessa 12-kielistä käsittelevissä artikkeleissa/videoissa yms. virittämistä D:n E:n sijasta. Olen myös käyttänyt 12-kielisessä erilaisia virityksiä mm. avointa G:tä, DADGAD-virettä yms.

Tuo alaspäin virittäminen on hyvä käytäntö. 12-kielinen on tyypillisesti hankalasoittoinen ja tuossa on yksi helpottava oivallus.
 
Muitakin systeemejä on, joista useat pyrkivät pelkistämään sen, mikä on 12-kielisen äänessä on olennaisinta. Tuplakielet voi esimerkiksi jättää vain punottujen kaveriksi, Roger McGuinn on jopa ymmärtänyt, että Mr. Tamburine Man kulkee riittävän hyvin 7-kielisellä, jossa vain G:ssä on tuplakieli.
 
Äänitysolosuhteissa 12-kielisen voi taas korvata Nashville-virityksellä, jossa kitarassa on vain 12-kielisen tuplakielet. (Tuplaus tavallisella akustisella).

Itsekin tulee soiteltua 12-kielisellä aika ajoin. Muutama vuosi sitten tuli tilattua Saksasta 12-kielinen Sigma, jossa kokopuinen kuusikansi ja laminoidut sivut ja pohja. Aivan erinomainen kitara alle 300€ hintaan. Onpa siinä kaunein ja tasaisin kuusikansikin mitä minulla koskaan on ollut. Virettä pidän Eb:ssä ja se tuntuisi toimivan hyvin. Kitara heräsi huomattavasti eloon kun annoin sille ToneRite hoitoa. Usein 12-kielisia sanotaan vaikeasoittoiseksi, mutta itse en ole huomannut tätä ollenakaan. Johtuisiko siitä, että muuten soittelen 6-kielistä teräskielistä medium-kielillä? Varmaan tuntuu raskaalta jos sähkökitaramaailmasta tulee.

Oma 12-kielinen on CGCGCE-vireessä. Mukava soundi lähtee.

ToneRide hoito? Mitä se tarkoittaa? Tuota "alivirttämistä" täytyy kokeilla. Ehkä se auttaa myös sormien väsymiseen.

Jyry: ToneRide hoito? Mitä se tarkoittaa? Tuota "alivirttämistä" täytyy kokeilla. Ehkä se auttaa myös sormien väsymiseen.
 
Tonerite. Kitaraan kiinnitetään sellainen täristin, ja viikon-parin suristelun jälkeen puut ja kitaran osat ovat jotenkin asettuneet ja soinnin väitetään olevan sen jälkeen parempi kuin ennen.
 
Jotkut uskovat, jotkut eivät.

Olen virittänyt ihan 6-kielisen akustiseni sävelaskeleen alaspäin (D - D). Tykkään soundista ja tuntuu soveltuvan myös "lauluäänelleni".

12-kielisessä korostuu viilaukset kevyeen soitettavuuteen.
Periaatteessa voidaan mennä jopa hieman alemmaksi kielten kanssa kuin 6-kielisessä koska soittovoima jakaantuu useammalle kielelle.
Samoin mielestäni 12-kielisessä ei kannata käyttää kovin paksuja kieliä.
Ohuet vaatii vähemmän voimaa kädeltä ja kaikkinainen soittimeen kohdistuva jännite vähenee.

Tuosta kitaran sisään soiton nopeuttamisesta väristimellä tms.
Jos kuuntelee paljon musiikkia, niin saman asian ajaa kun laittaa kitaransa telineelle kaiuttimen eteen, kitara resonoi itsensä herkäksi.
Treenikämpällä tapahtuu tietysti sama.