Livetoiminta ›

5 hengen amatööribändin laulajana ja koskettelijana uskon tarvitsevani langattomat korvamonitorit. Löytyy Shure 215 kuulokkeet, mutta ei vielä mitään mikserin ja niiden väliin. Bändissä 2 muuta käyttää jo langattomia, lisää on ehkä tulossa. Ymmärrän langattomien in-ear-monitor -systeemien toimintaperiaatteen, mutta ei minkään näköistä hajua, miten näiden ostamista lähestyy..
Mikä toimii? Mikä missään nimessä ei toimi? Pitäiskö jotakin muuta tietää?
 
Nimim: Pihalla_ku_lumiukko

LautaJaFoni: 5 hengen amatööribändin laulajana ja koskettelijana uskon tarvitsevani langattomat korvamonitorit. Löytyy Shure 215 kuulokkeet, mutta ei vielä mitään mikserin ja niiden väliin. Bändissä 2 muuta käyttää jo langattomia, lisää on ehkä tulossa. Ymmärrän langattomien in-ear-monitor -systeemien toimintaperiaatteen, mutta ei minkään näköistä hajua, miten näiden ostamista lähestyy..
Mikä toimii? Mikä missään nimessä ei toimi? Pitäiskö jotakin muuta tietää?
 
Nimim: Pihalla_ku_lumiukko
 
Tällä samalla Livetoiminta-keskustelualueella on paljonkin juttua näistä. Ei tarvitse paljoa takaisin päin palstaa mennä, niin löydät valistuneita mielipiteitä.
 
Lyhyenä yhteenvetona noista ja myös omana kokemuksena on, että kunnon kamoja alkaa löytyä vasta tonnin hintaluokasta, esim. Sennheiser Ew IEM G4 ja Shure PSM300. Suomessa sinun suunnallasi asiantunteva myyjä on esim. St Pauls Sound (en ole liikkeen edustaja).
 
Vielä se, että kun kiipparistina ei ole yleensä tarvetta liikkua stagella, voi myös harkita langallisia, jolloin pääsee halvemmalla.
Noilla Shuren 215 kuulokkeilla pääsee pitkälle, itse olen huomannut merkittävää parannusta noihin vasta 535:ssa.

Eki C:
Vielä se, että kun kiipparistina ei ole yleensä tarvetta liikkua stagella, voi myös harkita langallisia, jolloin pääsee halvemmalla.
 
Tämä on hyvä pointti. Olen itse huomannut, että langattomuus tai mielikuva siitä on jokin mystinen itseisarvo - ikäänkuin kaikki muut vaihtoehdot olisivat huonompia - koska ne ovat halvempia.
 
IEÄmmässä se langattomuus korvaa johdon. Yhden johdon. Itse rumpalina totesin aikanani, että kun istun kuin tatti jakkarallani niin en tarvitse langattomia korvanappeja, langatonta mikkiä enkä langattomia rumpuja. Kaikissa saa olla piuha. Sen sijaan "Madonna"-tyyppistä jumppaohjaajamikkiä harkitsin hyvinkin vakavasti. Niitä saa johdollakin - langallisella vyörasialla.
 
Langattomissa kannattaa tosiaan miettiä se tarveharkinta. Kuinka monta satasta tai tonnia on valmis maksamaan yhden piuhan korvikkeesta- ja montako niitä tarvitsee, että siitä on vastaavaa hyötyä? Instrumentti ja mikkikin pitäisi muuttaa langattomiksi että asiassa olisi jotain riemua.

Eki C: Vielä se, että kun kiipparistina ei ole yleensä tarvetta liikkua stagella, voi myös harkita langallisia, jolloin pääsee halvemmalla
 
rintapek: Tämä on hyvä pointti. Instrumentti ja mikkikin pitäisi muuttaa langattomiksi että asiassa olisi jotain riemua.
 
Hyvä että tämä tuli mainittua. Kun tällä hetkellä vielä soittaa vain koskettimia niin luulis pärjäävän jollain Behringer Powerplay P1 tyyppisellä systeemillä, kun siinähän on se suojarajoitin?
Kiitoksia

Taajuuskoordinaation helpottamiseksi, eli ongelmien välttämiseksi, suosittelen, että laitteet ovat saman valmistajan ja mieluummin samaa sarjaa. Radioiden kanssa saa aikamoisia hankaluuksia pahimmillaan aikaan.

Ja vielä kerran se., että halvimpia langattomia ei kannata hankkia. Ne ei vaan toimi. Varsinkaan WLAN-taajuudella operoivat.

pitk: Taajuuskoordinaation helpottamiseksi, eli ongelmien välttämiseksi, suosittelen, että laitteet ovat saman valmistajan ja mieluummin samaa sarjaa. Radioiden kanssa saa aikamoisia hankaluuksia pahimmillaan aikaan.
 
Mites muuten tähän liittyen, onko parempi vai huonompi että bändin in-earit ovat kaikki samalla taajuusalueella? Tietenkin jos haluaa kaksi vastaanotinta yhdistää samaan lähettimeen, niiden pitää olla saman taajuusalueen vehkeitä, mutta jos oletetaan että kaikilla on omat lähettimet.
 
Onko joku taajuusalue parempi kuin toinen, esim. onko ~500 MHz alue vähemmän ruuhkainen kuin ~800? Melko sekavaa kun noita on niin monina versioina myynnissä. Ja vielä hinnoissakin on eroa vaikka muuten sama laite kyseessä.

JohnJ: Mites muuten tähän liittyen, onko parempi vai huonompi että bändin in-earit ovat kaikki samalla taajuusalueella? Tietenkin jos haluaa kaksi vastaanotinta yhdistää samaan lähettimeen, niiden pitää olla saman taajuusalueen vehkeitä, mutta jos oletetaan että kaikilla on omat lähettimet.
 
Onko joku taajuusalue parempi kuin toinen, esim. onko ~500 MHz alue vähemmän ruuhkainen kuin ~800? Melko sekavaa kun noita on niin monina versioina myynnissä. Ja vielä hinnoissakin on eroa vaikka muuten sama laite kyseessä.
 
Kyllä mä ottaisin samalle taajuusalueelle, niin on helpompi jaapata tilanteiden tullessa päälle. Taajuusalue kannattaa valita sen mukaan, missä päin olettaaa eniten käyttävänsä laitteita, katsoa etenkin digi-tv-asemien valtaamat alueet. Niille ei kannata mennä. Ne ei väistä ja niiden lähettimet on melkosesti stydimpiä.
 
Hyvää dataa aiheesta: https://taajuus.info

pitk: Kyllä mä ottaisin samalle taajuusalueelle, niin on helpompi jaapata tilanteiden tullessa päälle. Taajuusalue kannattaa valita sen mukaan, missä päin olettaaa eniten käyttävänsä laitteita, katsoa etenkin digi-tv-asemien valtaamat alueet. Niille ei kannata mennä. Ne ei väistä ja niiden lähettimet on melkosesti stydimpiä.
 
Hyvää dataa aiheesta: https://taajuus.info
 
Komppaan kollegaa Pitkää tässä kyllä vahvasti... Mun mielestä on järkevää, että laitteet on samassa ikkunassa nimenomaan spare-ajattelun ja mahdollisten rikkoontumisien takia. Esimerkiksi "4 lähetinkanavaa ja 6 vastaanotinta" -tyyppisessä setissä varavastaanottimen voi sitten lykätä kenelle tahansa.
 
Näin taajuuskoordinaattorin näkökulmasta en näe varsinaisen toimivuuden kannalta eroa siinä, ollaanko 470-694 -alueella vai 823-865 -alueella. Jälkimmäinen on toki paljon kapoisempi, etenkin kun 832-863 -alue ei ole luvallista meidän käyttöön. Ja tyypillinen ongelma tuolla on se, että nimenomaan kaikkein halvimmat laitteet, joissa yleensä on myös huonoin virtettävyys, sijoittuu tuolle alueelle.
 
Itse lähtisin lähestymään toistaiseksi käytössä olevaa 470-694 MHz alueen laitteiden kanssa. Jos laitteita on tarkoitus käyttää vain yhdessä paikassa, saa sopivan taajuusvälin helposti selville yllä mainitulta taajuus.info -sivustolta tai Traficomin napakalta mikit.traficom.fi -sivulta. Tässä toki on sellainen ongelma, että Traficom laskee asiat todella varman päälle. Esimerkiksi Tampereella käyttökelvottomaksi alueeksi ilmoitetaan 478-566 MHz, mikä sulkee ihan ammattivehkeitäkin pois käytöstä - esimerkiksi Sennheiserin G3- ja G4 -sukupolvien A-ikkuna on täysin ohi, kuten myös iso osa Shuren G- ja H-alkuisista ikkunoista. Näillä seuduilla kuitenkin todellinen televisiokanavien aktiviteetti on pienempää ja moni käyttökelvottomaksi ilmoitettu alue on todellisuudessa aivan rauhallista. Lisäteitoa näistä saa taajuus.info -sivuston skannaustietopankista tai allekirjoittaneelta.
 
Pienen ja keskikokoisen bändin laitteet (6-8 kanavaa) saa nykyään kyllä aivan helposti toimimaan keskenään lähes missä vaan. Tässä kesän varrella olen huomannut että itse laitteita suurempi ongelma ovat huonot antennikaapelit, antennisummaimien puuttuminen tai vääränlaiset antennit.
 
Itse pyrkisin ehkä hylkäämään kaikkein halvimmat korvamonitorimerkit, kuten t.bone, LD systems, ANT jne. Shuren PSM200- ja 300-sarjat ovat harrastaja / semipro-tasolla aivan OK, etenkin jos esiintymisiä kauhean ruuhkaisissa ympäristöissä, kuten festivaaleilla ei ole. Jos langatonta liikennettä on enemmän, niin Sennheiserin ew300 IEM G3 tai G4 tai Shuren pykälää tanakammat sarjat ovat oikea vaihtoehto...
 
Otan mielelläni kommentteja ja kysymyksiä vastaan.
 
-Klas

Kiitoksia kahdelle edelliselle, paljon hyvää tietoa. Shuren PSM300 on nyt tulossa. Ei ole vielä moneen massatapahtumaan tullut kutsua esiintymään, joten eiköhän noilla toistaiseksi pärjää :D

Nuo isommat festarit ja muut kinkerit alkavat olla melkoisen vaikeasti hallittavia taajuuksien suhteen samoin kuin esimerkiksi Helsingin keskusta. Jossain Musiikkitalon ja Oodin nurkilla häiriöttömien taajuuksien löytyminen on ihan herrassa.

Pauli Lappalainen: Nuo isommat festarit ja muut kinkerit alkavat olla melkoisen vaikeasti hallittavia taajuuksien suhteen samoin kuin esimerkiksi Helsingin keskusta. Jossain Musiikkitalon ja Oodin nurkilla häiriöttömien taajuuksien löytyminen on ihan herrassa.
 
No on siinä oma vaivansa, mutta kaikki on tehtävissä. Suht edullisella skannerilla, ilmaisella Wireless Workbench -ohjelmistolla ja pienellä puuhastelulla saa aivan järkeviä ja luotettavia tuloksia. Esimerkiksi tv-kanavien suhteen yllättävän rauhallista ja Musikkitalolta, Oodista ja Sanomatalosta saa kysymällä heidän käyttämiensä langattomien infot kyllä.

Kuinkahan iso ero Shure PSM300:n ja Sennheiser ew 300:n välillä on äänenlaadun suhteen? Omat keikkapaikat on yleensä suhteellisen pieniä ja taajuusruuhkan suhteen varmaan helpommasta päästä.
 
Kyselläänpä samalla suosituksia nappien suhteen, tällä hetkellä käytössä on Shuren SE215, mutta kun IEM hommat näyttää itselle tulleen jäädäkseen on ajatuksena päivittää selkeästi parempaan. Oma rooli on taustalaulava kitaristi ja käytössä mallintavat kitarakamat. Osittain arvon vielä valettujen ja ei-valettujen välillä... Shure SE846:sta kuulin äsken kovasti kehuja, toisaalta Orelolta saisi vähän halvemmalla valetut 2-tie napit (HEAROS PRO II) tai vähän kalliimmalla 3-tiet (HEAROS PRO III) https://www.orelo.fi/tuote-osasto/musiikki/
Onko noista HEAROS sarjan tuotteista kokemuksia, nopsa haku ei löytänyt oikein mitään? Suosituksia ja kokemuksia myös muista paremman luokan IEM-kuulokkeista otan mieluusti vastaan.

Oiskos täällä valettujen nappien käyttäjiä? Ois kiinnostus päivittää Shuren se315:t mahdollisesti valettuihin nappeihin mutta mieltä askarruttaa miten ne tiivistyy päähän ku korvakäytävät kuitenkin elää aika paljo naaman liikkeiden mukana. Mulla on mm. Orelon valetut suojaimet mitkä fuskaa heti ku vaikka vähän leveämmin hymyilee ja Shuren vaahtomuovitulpissa sama ominaisuus, onks tää vaan asia mitä ei pysty välttämää vai onko valettujen monitorikuulokkeiden matsku jotenkin erilaista käytössä?

antikristus: Oiskos täällä valettujen nappien käyttäjiä? Ois kiinnostus päivittää Shuren se315:t mahdollisesti valettuihin nappeihin mutta mieltä askarruttaa miten ne tiivistyy päähän ku korvakäytävät kuitenkin elää aika paljo naaman liikkeiden mukana. Mulla on mm. Orelon valetut suojaimet mitkä fuskaa heti ku vaikka vähän leveämmin hymyilee ja Shuren vaahtomuovitulpissa sama ominaisuus, onks tää vaan asia mitä ei pysty välttämää vai onko valettujen monitorikuulokkeiden matsku jotenkin erilaista käytössä?
 
Jos sulla on Orelon kovaa muovia (varmaan akryyli) olevat tulpat, etkä ole tyytyväinen niihin, kannattaa miettiä pehmeästä materiaalista tehtyjä nappikuulokkeita. Mun mielestä Orelo valmistaa myös sellaisia. Valmistajia on tietysti muitakin.
 
Mulla on Orelon "kovat" napit ja ne tehtiin kahteen kertaan. Sittenkin toimivin ratkaisu on ollut kiepauttaa pari kierrosta silikoniteippiä napin ympärille. Vasta siten olen saanut tiiveyden optimaaliseksi kaikissa tilanteissa. Korostan ettei kyseessä ole sinänsä valmistajan vika, vaan ihmisten korvat ovat vaan niin yksilöllisiä, että kaikille valetutkaan napit eivät ole autuaaksi tekevä ratkaisu. Mulla on lisäksi Elacinin valetut silikonitulpat, jotka ovat nykyisin todella tiiviit. Ensimmäiset pari vuotta ne falskasivat, mutta eivät enää. Mystistä yhtä kaikki.
 
On silti ihan mahdollista, että saat hyvät napit suoraan, mutta idea tulppien ja nappien kanssa on kuitenkin sama.
Eli teettäminen sisältää aina taloudellisen riskin, kun ei niitä voi kuitenkaan palauttaa.

antikristus: Oiskos täällä valettujen nappien käyttäjiä? Ois kiinnostus päivittää Shuren se315:t mahdollisesti valettuihin nappeihin mutta mieltä askarruttaa miten ne tiivistyy päähän ku korvakäytävät kuitenkin elää aika paljo naaman liikkeiden mukana. Mulla on mm. Orelon valetut suojaimet mitkä fuskaa heti ku vaikka vähän leveämmin hymyilee ja Shuren vaahtomuovitulpissa sama ominaisuus, onks tää vaan asia mitä ei pysty välttämää vai onko valettujen monitorikuulokkeiden matsku jotenkin erilaista käytössä?
 
Fakta on että se korvakäytävän muoto elää leuan mukana ja tulppa on sen takia aina kompromissi suuntaan tai toiseen. Kuten jo todettua, kaikkien naama ja korvat on yksilölliset ja eroja on mutta karkeasti yleistäen: Jos muotti tehdään suu kiinni niin tiivistys on hyvä suu kiinni, eli optimi yleensä tulpalle pelkkään äänen vaimentamiseen. Mukava pitää päässä pitkiä aikoja mutta vuotaa helposti kun leuka liikkuu tai muuten naama elää ja korvakäytävä venyy suuntaan ja toiseen siinä mukana.
 
Laulajille muotti tehdään monesti suu auki, eli puret vaikka kynää sen kuivumisajan. Silloin tulpasta tulee tietysti tiivis siinä asennossa ja suu kiinni / naama peruslukemilla se korvakäytävä siinä rennossa asennossa on useimmilla ihmisillä pienimmillään, mikä tarkoittaa että tiivistys on vielä tiukempi. Haittana on mahdollinen epämukavuus ja paineen tuntu siinä rennossa asennossa mikä voi olla epämiellyttävää. Muotin tekijän pitäis tottakai kysyä käyttötarkoitus ja erityistoiveet yms.
 
Mulla on ollut vuosien saatossa kolmet valetut tulpat (en laula) ja vaikka kuinka on upeat muottihommat ja vimpan päälle tehdyt mallinnokset -> tulpat niin kaikissa on silti ollut hieman eri sopivuus ja se asento missä vuoto "aukeaa". Mutta kaikki niistä on tottakai mukavuudeltaan olleet rutkasti parempia kuin geneeriset tulpat.

Kiitokset, nämä tiedot helpottaa päätöstä kyllä huomattavasti.

sepisti: Jos sulla on Orelon kovaa muovia (varmaan akryyli) olevat tulpat, etkä ole tyytyväinen niihin, kannattaa miettiä pehmeästä materiaalista tehtyjä nappikuulokkeita. Mun mielestä Orelo valmistaa myös sellaisia. Valmistajia on tietysti muitakin.
 
Mulla on Orelon "kovat" napit ja ne tehtiin kahteen kertaan. Sittenkin toimivin ratkaisu on ollut kiepauttaa pari kierrosta silikoniteippiä napin ympärille. Vasta siten olen saanut tiiveyden optimaaliseksi kaikissa tilanteissa. Korostan ettei kyseessä ole sinänsä valmistajan vika, vaan ihmisten korvat ovat vaan niin yksilöllisiä, että kaikille valetutkaan napit eivät ole autuaaksi tekevä ratkaisu. Mulla on lisäksi Elacinin valetut silikonitulpat, jotka ovat nykyisin todella tiiviit. Ensimmäiset pari vuotta ne falskasivat, mutta eivät enää. Mystistä yhtä kaikki.
 
On silti ihan mahdollista, että saat hyvät napit suoraan, mutta idea tulppien ja nappien kanssa on kuitenkin sama.
Eli teettäminen sisältää aina taloudellisen riskin, kun ei niitä voi kuitenkaan palauttaa.
 
Joo, mäkin jouduin ottana orelolta kahdet kovat tulpat eikä ollu hyvät, ja toisesta muotista tehdyt pehmeemmät oli toimivat. Pisteet pehmeemmille täältäkin.

Onko kenelläkään kokemusta Sennheiser XSW IEM systeemeistä?
 
https://www.thomann.de/fi/sennheiser_xsw_iem_set_e_band.htm
 
Hyvä ja huonot puolet? Miten vertailu saman hintaluokan tuotteisiin? (Esim. psm 300)
 
Tavoitteena saada 2 stereo kuuntelua tai jossain tilanteissa 4 monoa.

sr705: Onko kenelläkään kokemusta Sennheiser XSW IEM systeemeistä?
 
https://www.thomann.de/fi/sennheiser_xsw_iem_set_e_band.htm
 
Hyvä ja huonot puolet? Miten vertailu saman hintaluokan tuotteisiin? (Esim. psm 300)
 
Tavoitteena saada 2 stereo kuuntelua tai jossain tilanteissa 4 monoa.
 
Tämä kiinnostelee itseäkin, mutta ilmeisesti niin uusi tuote, että aika vähän mitään arvosteluita vieläl löydettävissä.