Muusikoiden.net
11.12.2016
Into-Luthman | Yli 300 sivua parasta musakamaa 

Livetoiminta »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikserin ostajan ABC
1 2 3 4 5
pitk
26.01.2006 16:04:51 (muokattu 05.11.2006 19:10:17)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mieti, mitä tarvitse ja hanki vähän isompi.
 
Eli input kanavien, alaryhmien (Sub group), apulähtöjen (aux) jne määrä. Jos pulpetti on heti kättelyssä joka piippua myöten varattu, on hommaa hankala laajentaa. Myös jos yksi kanava tippuu, ei tarjolla ole varakanavaa. Sama koskee tietenkin auxeja.
 
Osta niin hyvä kuin perse kestää. Tähän liittyy oleellisesti käyttömäärä, budjetti ja kuka riemun maksaa. Jos käytät mikseriä treenikämpällä kavereiden kanssa kerran viikossa, etkä kuljeta sitä minnekään, et tarvitse kovin kaksista laitetta. Jos keikkamäärä on 100+ vuodessa, on syytä hankkia luotettava sotasika, joka kestää tuulen, tuisku, turon ja taunon. Ja kunnon case siinä kohdassa viimeistään.
 
Merkeistä täällä onkin keskusteltu, oma mielipiteeni on, että mieluummin käytetty merkkilaite kuin uusi halpis. Halpis näyttää paperilla hyvältä, mutta luotettavuuden kanssa on usein niin ja näin. Merkkilaite supattaa ja on huollettavissa.
 
Sisäinen efekti on kiva, jos tarvitsee vähän lauluun kaikua. Usein sisäiset prosessorit ovat valitettavan huonolaatuisia, eikä editointimahdollisuuksia juuri ole tai ne pitää tehdä jollain softakontrollerilla, kuten A&H: MixWizardissa (jossa kaiut itseasiassa muuttuivat siedettäviksi, kun leikkasi yläpäätä pois). Laulukamameiningissä ja pikkukeikoilla menettelee, isommissa hommissa voi unohtaa.
 
Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat!
Kalkutan Konepaja
markotetri
30.01.2006 13:09:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos tällä foorumilla joku ilmoittaa haluavansa ostaa mikserin, se on sama kuin joku kertoisi että haluaa ostaa soittimen. Täsmentämättä, haluaako kitaran vai pianon... :)
 
Miksereitä on hurja määrä erilaisia, eri käyttöön ja erilaisin ominaisuuksin. Pienestä mikserivahvistimesta miljoonien eurojen studiotiskiin. Yritän olla hiukan Pitkää täsmällisempi ja etsiä joitakin faktoja aiheesta.
 
Mikserivahvistin:
 
Ensimmäinen oma "mikseri" jonka allekirjoittanut on omistanut, oli pieni laatikko, johon sai kytkettyä sisääntuloihin neljä eri äänilähdettä ja ulostuloihin kaiuttimet. Treenikämpällä se oli toimiva peli, siihen laitettiin kaksi laulua, syntikka ja rumpukone. Basso ja kitara vahvistettiin omilla vahvistimilla ja rummut soivat akustiseti tarpeeksi kovaa. Keikoilla sama meininki. Säätömahdollisuuksia ei juurikaan ollut, efektin virkaa toimitti sisäänrakennettu jousikaiku.
 
Tämä on siis mikserivahvistin. Se on yhdistelmälaite, jossa samoihin kuoriin on ahdettu mikseri ja päätevahvistin. Yleensä niissä on muutamasta inputista about kuuteentoista ränniin, jonkunlainen sisäänrakennettu efektilaite ja mahdollisuus monitorilähtöön tai kahteen.
 
Mikserivahvistin on oiva peli harjoitteluun tai pikkukeikoille. Yhteen lootaan on saatu kaikki tarpeellinen. Keikoille ei tarvitse kantaa useita laatikoita ja pystyttäminen on helppoa. Säätöjä ei useinkaan ole liiaksi, jolloin käyttö on helppoa.
 
Ongelmana on se, että jos joku osa kokonaisuudessa jää "pieneksi", on laajentaminen hankalaa. Jos päätepuoli ei riitä, täytyy hankkia lisäksi tai mikserin oman päätteen tilalle isompi tai monipuolisempi. Silloin mikserivahvistimen vahvistinosa kulkee turhaan mukana painolastina. Jos mikseriosan inputit tai muut ominaisuudet eivät täytä tarpeita, toisen mikserin lisääminen järjestelmään ei onnistu kovinkaan helposti.
 
Linjamikseri:
 
Kosketinsoittajalla on neljä stereosyntikkaa, mutta äänijärjestelmässä on käytettävissä vain kaksi kanavaa. Mitä tehdä?
 
Yksinkertainen ratkaisu on, että soittaja hankkii itselleen linjamikserin, johon hän kytkee kaikki omat laitteensa ja säätää itse niiden välisen balanssin. Usein linjamiksereissä on useita stereokanavia, mikä helpottaa tehtävää. Ulostulo on myös usein balansoitu, jolloin DI-boxia ei tarvita, kun kioski kytketään PA-laitteisiin.
 
Minimikseri:
 
Usein miksereitä, joissa on alle 8 kanavaa, kutsutaan minimiksereiksi. Näitä nähdään hyvin monenlaisissa käyttötarkoituksissa. Kotistudioissa, henkilökohtaisina monitorimiksereinä, linjamikserin korvaajina, asennuskäytössä yms. näille on hyvinkin käyttöä. Usein ominaisuudet ovat kovin vaatimattomat, mutta käyttökohteetkaan eivät ole kovin kriittisiä.
 
Studiomikserit:
 
Koska studiotyöskentely- osio on tällä foorumilla erikseen, raapaisen näitä vain pintapuolisesti. Studiomikserien ominaisuuksia arvostellaan hyvin eri kantilta kuin livetiskejä. Absoluuttinen soundi on usein tärkeämpää kuin käytön helppous.
 
Studiossa signaaliteitä on kahdenlaisia: äänilähteestä tallentimelle ja tallentimelta kuunteluun/masternauhalle. Usein näitä käytetään yhtä aikaa, siis tallentimelle menevää ääntä täytyy voida kuunnella halutulla balanssilla. Isommat studiotiskit ovat useimmiten in-line -tyyppisiä, joissa jokaisessa kanavalohkossa on tätä varten kaksi sisääntuloa, kaksi kanavaa. Toisella ohjataan ääni tallentimelle ja toisella kuunnellaan tallentimelta tulevaa signaalia. Erityisen tärkeää studiossa on pöydän korkeatasoiset mikrofonietuasteet ja laadukas, monipuolinen EQ. Tiski ei myöskään saa kohista, ei sitten tippaakaan...
 
Saliäänimikserit:
 
"Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki." Mikseriä valitessa täytyy käytötarkoitus olla hyvin selvillä. Muun äänensiirtoketjun laatua ei ainakaan pidä alittaa. Inputtien, auxien, ryhmien, ulostulojen ym. määrä täytyy selvittää ja mielummin hieman ylimitoittaa. Pöydän äänenlaatu, mekaaninen laatu, roudattavuus, huollettavuus, tekninen tuki, hinta ja monet muut syyt vaikuttavat hankintaan.
 
Sisääntulojen eli inputtien määrä riippuu siitä, montako eri äänilähdettä haluaa mikserin kautta kuljettaa. Halutaanko mikittää kaikki soittimet, onko soittimia paljon ja kuinka paljon niiden sointiin halutaan äänipöydässä vaikuttaa. Lisäksi täytyy varata kanavat mm. efektipaluille ja esimerkiksi CD-soittimelle. Jos mikitetään ainoastaan laulut, riittää kanavamääräksi laulajien määrä. Jos halutaan käsitellä kaikkia äänilähteitä, kanavamäärä nousee helposti pienemmässä mittakaavassa toiselle kymmenelle, vaativassa käytössä jopa useisiin kymmeniin. Kun kanavamäärä on suunnilleen tiedossa, kannattaa lisäksi varata muutama ylimääräinen inputti, keikoilla kun saattaa tapahtua mitä tahansa.
 
Auxien kautta ohjataan signaali esim efekteille tai monitorointiin. Auxien avulla voidaan siis tehdä erilaisia apumiksauksia eri tarkoituksiin. Äänilähteiden kaiuttaminen tapahtuu useimmiten siten, että aux-lähdöstä signaali ohjataan kaikulaitteen sisäänmenoon ja kaiku ohjataan paluukanaviin. Auxien määrän pitää tällöin olla sama kuin efektilaitteiden sisäänmenojen määrä. Yhdelle efektille riittää yksi aux-lähtö, kolmelle stereokaiulle tarvitaan lähtöjä kuusi jne.
 
Efektien syöttö tapahtuu lähes poikkeuksetta post-fader -auxilla. Tämä tarkoittaa sitä, että efektilähtö on kanavaliu'un jälkeen, jolloin kanavan tason muuttaminen vaikuttaa myös kaiun määrään. Silloin kaiku on signaalin kanssa samassa balanssissa, vaikka kanavan taso muuttuu.
 
Monitoroinnissa auxien tarpeen kertoo se, kuinka monta erilaista monitorimiksausta on tarpeen tehdä. Jos erilaisia monitoriryhmiä on kaksi, tarvitaan kaksi auxia. Jos ryhmiä on useampia kuin neljä, on useimmiten tarvetta erilliselle monitorimikserille.
 
Monitorit syötetään yleensä pre-fader -auxilla, jolloin kanavan nostaminen tai laskeminen ei vaikuta monitorointiin. Tällöin monitoribalanssi pysyy koko ajan samana, vaikka saliin kuuluvaa balanssia muutetaankin.
 
Apuryhmiä käytetään, kun halutaan kontrolloida useita kanavia samalla kertaa. Vaikkapa rummut voidaan kokonaisuudessaan reitittää apuryhmän tai kahden (stereo) kautta päälähtöihin. Silloin tämän koko ryhmän tason muuttaminen nostaa tai laskee koko rummuston voimakkuutta, vaikuttamatta sen balanssiin. Ryhmää voidaan myös esim. kompressoida kokonaisuutena.
 
Monitorimikserit:
 
Monitoritiski on äänipöytä, jolla tehdään oma kuuntelumiksaus kullekin soittajalle. Monitoripöydän valintaan vaikuttaa eniten sisääntulojen määrä ja monitoriryhmien tarve. Neljää kulmamonitoria varten tarvitaan neljä lähtöä, kuutta stereokorvamonitoria ohjataan kahdellatoista ryhmällä jne. Monitorilaudan hankkija on useimmiten jo jonkunlainen alan tuntija, joten ei tässä siitä sen enempää.
 
Lisäksi erillisen käsittelyn arvoisia aiheita olisivat digitaaliäänipöydät, mikserin hinnanmuodostus, huolto ja ylläpito, roudattavuus ym. Jokaiseen kysymykseen ei tässä vaan ole mahdollista vastata, tila ja aika on rajallinen...
 
Artificiality is normal to the medium.
osruau
18.01.2007 19:30:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos tällä foorumilla joku ilmoittaa haluavansa ostaa mikserin, se on sama kuin joku kertoisi että haluaa ostaa soittimen. Täsmentämättä, haluaako kitaran vai pianon... :)
 
Miksereitä on hurja määrä erilaisia, eri käyttöön ja erilaisin ominaisuuksin. Pienestä mikserivahvistimesta miljoonien eurojen studiotiskiin. Yritän olla hiukan Pitkää täsmällisempi ja etsiä joitakin faktoja aiheesta.

 
Ideavinkki:
 
Näihin hyviin perusjuttuihin vois kai joku meikäläistä parempi asiantuntija lisätä, mitä hyötyjä, eroja jne. analogi ja digimiksereillä .. toiminnallisuudet, äänen laatu, etuasteiden merkityksistä jne.
 
Api
pitk
18.01.2007 20:52:51
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ideavinkki:
 
Näihin hyviin perusjuttuihin vois kai joku meikäläistä parempi asiantuntija lisätä, mitä hyötyjä, eroja jne. analogi ja digimiksereillä .. toiminnallisuudet, äänen laatu, etuasteiden merkityksistä jne.

 
Digimiksereissä on sellainen riemu, että niissä on usein dynamiikka (gatet, kompurat, de-esserit...) ja paavot (reverbit, delayt, modulaatioefektit jne.) sisäänrakennettuina. Eli tavaraa tarvitaan vähemmän. Miinus hommassa on se, että tällöin ei sitten pääse valitsemaan koneita, joita haluaa käyttää ja prosessointi on yleensä köyhempää, kuin räkkikoneissa.
 
Toinen riemu on muistit eri asioille. Miinana moisen hukkuminen ja/tai väärä recall väärässä kohdassa.
 
Yksi digitiskien ikävä puoli on liian monipuolinen reitittelymahdollisuus. Eli aina kun ottaa pulpetin, pitäisi se ensin nollata ja sitten rakentaa homma alusta. Tietenkin on muistissa omia presettejä, alustoja jne. Tiukassa lentolähdössä on aika haikeeta surffailla valikoissa, kun pitäisi tehdä jotain konkreettista. Tässä vanha analogi hakkaa digin 6-0.
 
Ja tähän mennessä ei vielä ole tullut yhtään niin hyväsoundista digipulsaa vastaan, joka pärjäisi ammattiraudalle. Ihan kalleimpien tikiditaakikottimien kanssa en ole päässyt ajelemaan, joten käsitykset ovat tuolta DM1000 ja siitä alaspäin akselilta. Valistakoon joku, jolla on parempaa kokemusta. Ja makuasioitahan taas...
 
Analogimikseri on nopea ja helppo käyttää; kaikki on käsillä koko ajan, samoin dynamiikka ja paavot. Pahimmillaan jätetään jopa masterkorjain digin uumeniin. Ja taas surffataan....
 
Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat!
Kalkutan Konepaja
miffe
20.01.2007 16:24:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja tähän mennessä ei vielä ole tullut yhtään niin hyväsoundista digipulsaa vastaan, joka pärjäisi ammattiraudalle. Ihan kalleimpien tikiditaakikottimien kanssa en ole päässyt ajelemaan, joten käsitykset ovat tuolta DM1000 ja siitä alaspäin akselilta. Valistakoon joku, jolla on parempaa kokemusta. Ja makuasioitahan taas...
 
Jos mennään ihan puhtaasti tekniseltä kantilta niin tuo ei välttämättä pidä paikkaansa, mutta subjektiiviseen soundi- ja miksauskokemukseen liittyy monta muutakin asiaa kuin pelkät mittaustulokset.
 
Esimerkiksi joku digitiski saattaa pelastaa päivän, jos siinä on mahdollisuus tuikata sekä kompressori, että de-esser juuri siihen korvia viiltävän laulajan kanavaan. Siinä ei auta 200kE Midas, jos tarjolla on vain räkissä oleva kompressori, jolla ne ässien suhahtelut vain korostuvat.
 
Toisaalta monet miksaajat yliohjaavat analogitiskien etuasteita ihan tarkoituksella. Digitiskissä seurauksena olisi vain karmeaa digisäröä, kun taas esim. isot analogiset Midakset tuottaa saturaatiosta johtuvaa säröä ja logaritmisen kompressorin joka kanavaan. Kuulostaa hyvälle ja varsinkin rummuissa saadaan attackia lisää (+ vähän bodya sen lievän kompression takia). Tuohan on selvää signaalin vääristymistä, mutta auttaa monesti halutun soundin saamisessa.
 
Analogitiskeillä myös korvan käyttäytymisen simulointi suhteessa liukujen sijaintiin mahdollisemman tarkalla alueella on huomattavasti helpompaa (tämä on henk. koht. subjektiivinen mielipide). Nimittäin korva aistii ääntä enemmänkin signaalin sisältämän energian kuin intensiteetin perusteella. Sama Suomeksi: korva aistii impulssiääniä heikoimmin kuin pitkäkestoisia. Tästä johtuen mm. rumpuja ja perkussioita ajetaan ulos lujempaa kuin särökitaroita (jo mittareistahan sen näkee). Jos oletetaan liukujen olevan tarkimmillaan ns. nollakohdan tuntumassa, voidaan rumpujen sisääntuloja ajaa lujempaa ja niiden kitaroiden sitten vähän hiljempää. Harvempi siellä kitaratulossa sitä etuasteen säröä kaipaakaan. Näin saadaan liu'uista tasaisempi rivi. Digitiskeillä tuon tilanteen saavuttaminen ei ole ainakaan itseltä onnistunut niin hyvin.
 
Mutta kokonaisuutta ajatellen pidän itse digitiskejä erittäin hyvinä vaihtoehtoina, jos lasketaan saadut ominaisuudet ja äänenlaatu suhteessa maksettuun hintaan. Tämä koskee siis uusiohankintoja. Vanhoja analogitiskejä (ns. työjuhtia) ei kannata hävittää vain sen takia, että naapurilla olisi uusi kiiltävä digiajan ihme tarjolla.
 
Ampukaa mut alas, jos ette ole samaa mieltä.
 
miffe, äänimies
tvahtera
13.02.2007 11:34:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ulostulo on myös usein balansoitu, jolloin DI-boxia ei tarvita, kun kioski kytketään PA-laitteisiin.
 
Pieni korjaus kommenttiin linjamiksereistä... Mitä DI box oikeastaa tekee? Siis oikestihan se tekee impedanssi muunnoksen eli muuttaa linjatasoisen signaalin mikserin mikrofoni inputtiin sopivammaksi, eli kyllä tuo DI boksi on kovasti tarpeellinen jos PA osastolla käytetään mikserien XLR sisäänmenoja.
 
aimotuska
13.02.2007 14:38:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kyllä tuo DI boksi on kovasti tarpeellinen jos PA osastolla käytetään mikserien XLR sisäänmenoja.
 
Pointti oli ymmärtääkseni siinä, että linjamikseristä tulevan balansoidun linjaulostulon voi tökätä suoraan balansoituun linjasisääntuloon. Ei siihen tarvitse noita XLR-mikki-inputteja sotkea.
 
Haistakaa p*ska koko valtiovalta.
Sytem
19.02.2007 18:43:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ainakin monessa Behringerin pikkumikserissä voi valita xlr-lähdöt mikkitasoiseksi jolloin lopputulos on jotakuinkin sama kuin di-boksilla, balansoitu ja tasoltaan mikkilinjaan sopiva. Galvaaninen erotus taitaa tässä kyllä jäädä tekemättä eli jossain tilanteessa saattaa saada aikaan hurinaa.
 
v_m_kangas
21.05.2007 15:09:36
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Uusimpana villityksenä tuntuu olevan nuo "digitaaliset mikserit" joissa on analoginen "käyttöliittymä". Eli varsinainen miksaus laitteen sisällä tapahtuu DSP prossuilla. Esim tuo kyselemäni Peavey FX16 tuntuisi olevan tuollainen vekotin. En tiedä onko samaa tuolla ammattitiskien suunnalla näkyvissä.
 
Humppaa tai soita humppaa
kokkelipiims
28.06.2007 16:57:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä on nyt vain omakohtainen pelko, mutta ilman parempaa tietoa joudun tätäkin puntaroimaan:
 
Digi vehkeillä on tapana olla herkempiä virtapiikeille kuin analogisilla. Ei haitanne jos on varmaa että virta tulee tasaisena, mutta esimerkiksi agregaatti pohjaisille ulkoilma tapahtumille en ilman kunnon rautalankoja lähtisi.
 
rintapek
28.06.2007 19:54:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

...jos on varmaa että virta tulee tasaisena, mutta esimerkiksi agregaatti pohjaisille ulkoilma tapahtumille en ilman kunnon rautalankoja lähtisi.
 
... tuako kirjoitan, kun en näistä mitään tiedä, mutta...
Aggeraatille peruskuorma. Valoilla. Jos ei muuta käyttöä keksi, niin valaisemaan vaikka ladon pitkää seinää. Jos musakamojen tarve on laillani luokkaa 2-3 kW, niin 5kW aggri ja 2kW valoja päällä kiinteästi.Aggrin ei silloin tarvitse kiihtyä 0-100 vaan toimii mielummin välillä 50-90.
Digivehkeille lisäksi mikätahansahalpaUPS on halpa "henkivakuutus"
 
One kind of music only - the good kind
markotetri
18.07.2007 23:45:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi digitiskien ikävä puoli on liian monipuolinen reitittelymahdollisuus. Eli aina kun ottaa pulpetin, pitäisi se ensin nollata ja sitten rakentaa homma alusta. Tietenkin on muistissa omia presettejä, alustoja jne. Tiukassa lentolähdössä on aika haikeeta surffailla valikoissa, kun pitäisi tehdä jotain konkreettista. Tässä vanha analogi hakkaa digin 6-0.
 
Digitiskien puolustuksen puheenvuoro:
 
Useimpien digitiskien offline-editorit on saatavissa netistä ilmaiseksi, sen kun imuroi. Sitten voi rakentaa tiskin juuri sellaiseksi kuin haluaa jo kotona tietokoneella ja ottaa tiedot mukaan muistitikulla tai läppärillä. Kaikkia asioita ei voi tietenkään tehdä valmiiksi, mutta hyvin monta asiaa saa hyvälle mallille jo ennen kuin ollaan edes keikkapaikalla.
 
Reititykset voi tehdä haluamallaan tavalla, eq:n, dynamiikkaprosessoreiden ja vaikka kaikulähtöjen asetukset voi laittaa omien "presettien" mukaiseksi. Tämä säästää aikaa nopeissa lähdöissä analogitiskiin verrattuna huomattavasti.
 
Tämä tietysti vaatii sen, että bändi ja sen vaatimukset ovat hyvin tiedossa. Ihan nollista lähteminen saattaa digillä olla hankalampaa. Omalla kohdalla on molemmista vaihtoehdoista kokemuksia. Ja tämän lisäksi, vaikka äänipöydässä olisi esim kuinka hyvä master-eq tahansa, itse haluan aina analogilaitteen siihen vierelle. Kaikkia asioita ei ole aikaa hakea valikoiden kautta.
 
Soundista puhuminen on sitten suhteellista. Kyllä, myönnän, että Midas Heritage 1000:ssa (hyvällä, isolla efekti- ja inserttiräkillä varustettuna) on parempi soundi kuin Yamaha DM1000:ssa tai LS-9:ssä. Toisaalta, tuon midaksen ja räkin hinnalla saa sille digiYammulle uuden kuljetuspakettiauton kaupan päälle. Ja kahden viikon loman karibialla.
 
Mun mielestä (vakituisen bändin kiertueella) yhtä hyvän soundin saa vaikkapa hieman edullisemman hintaluokan InnovaSONilla. Sen lisäksi paino ja koko on arviolta neljännes Midaksen ja räkkien vastaavista.
 
Toisaalta, toisiaan vastaavissa hintalúokissa liikkuvista tiskeistä esim Midas Venice 320 (FX+INS-räkin keralla) ei ole soinniltaan merkittävästi erilainen (ei parempi eikä huonompi) vaikkapa LS-9:ään verrattuna.
 
Kaikkein edullisimmista digitiskeistä ei meikäläisellä ole kokemusta, mutta eipä juuri halvan luokan analogisistakaan... Niitä on tässä paha lähteä vertailemaan.
 
Tänä päivänä kuitenkin erittäin suuri määrä ominaisuuksia on saatu pakattua hyvin pieneen ja kevyeen pakettiin, jota digitaaliseksi mikseriksi kutsutaan. Jos omalla kohdalla on mahdollisuus/tarve kuljettaa omaa mikseriä vakituisen bändin kanssa, ensisijainen valintani on digitaalinen.
 
(Kirjoittaja on äänentoistotekniikan ammattilainen, joka tekee vakituisten bändien / proggisten kanssa reilusti toistasataa keikkaa vuodessa, enimmäkseen saliäänimiksaajana)
 
Artificiality is normal to the medium.
aimotuska
25.02.2008 12:06:05 (muokattu 26.02.2008 07:29:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jahah, tämmöisellekin kysymykselle on näköjään tarvetta...
 
K: Mikä tää mikseri oikeastaan on?

V: No se on sekoittaja. Mulineksi. Äipän yleiskone, johon kaadetut voit, sokurit, jauhot ja muut salaiset aineseokset saadaan jonkun makuiseksi pullataikinaksi.

Eli härveli, joka yhdistää useampaan kanavaan tulevan äänen yhteen (tai useampaan) lähtevään kanavaan. Eli jos sulla tulee mikseriin vaikkapas 10 laulajaa, ne saadaan lähtemään kaiuttimille päin esim. kahta (=stereo) tai yhtä (=mono) kanavaa myöten.

Ja jokaiseen kanavaan tulevaa ääntä voidaan kyseisen värkin avulla edelleen muokata siinä määrin kuin arvoisa äänitaiteilija haluaa.

Ilman mikseriä joka ikisellä orkesterin jäsenellä pitäis olla oma kajari. Tai jos aatellaan tallennettua mölyä, niin rokkibändin tallenne tuliskin kymmenellä ceedeellä; 1: Virppa-CD, 2: basari-CD, 3: 10" tomi-CD, 4: 12" tomi-CD, 5: 14" tomi-CD, 6: vasen överi-CD, 7: oikea-överi-CD, 8: basso-CD, 9: kitara-CD, 10: laulu-CD. Sitten sulla pitäis olla 10 soitinta ja joku akrobatiaalinen kyky pistää kaikki CD:t yhtäaikaa soimaan.

Mikserin avulla kaikki nämä yhdistetään yhdelle CD:lle ja asiakkaat on huomattavasti tyytyväisempiä, kuin em. vaihtoehdon mukaisella menettelyllä..
 
Lisää suomeksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikseri
Lontooksi: http://www.soundcraft.com/palz.asp
 
Sekä hieman toisenlainen näkemys asiasta:
http://www.mikseri.net/
 
Paenu sinä helevettihin siitä!
ahki
28.05.2008 08:54:18
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitkä nyt olis sit niitä merkkilaitteita, joita kannattais pitää silmällä tässä vaiheessa
kun osto-aikeet alkaa pian muuttumaan ostamiseksi?
Lähtökohtana se, että en tiedä PA-kamoista mitään!
Olen laulava rumpali, joten tarvin yhden kaapin rumpujen viereen ja olenkin jo hommannut siihen tarkoitukseen jo aktiivikajarin.
Keikoille ollaan lähdössä, joten sais kestää ainakin pienempien keikkapaikkojen
tilan treeniksen lisäksi.
Rahaa on aivan vitun vähän, mutta en haluais paskaakaan ostaa.
Käytettynä tulen kamat joka tapauksessa ostamaan.
 
Kiitosta vaan etukäteen.
 
www.myspace.com/sublimaatio
 
KlausF
14.06.2008 00:37:33 (muokattu 05.02.2013 10:08:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kavahda halpoja!
 
suhisee, vuotaa ja pilaa muutenkin tunnelman..
 
nyt viime aikoina oon pelaillu Soundcraftin miksereillä ja ne toimii!
 
Seuraavana joudun tulikokeeseen Vi6:sen kanssa ! siitä tulee varmasti mukavaa!
 
Woodoo
11.07.2008 12:50:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos keikkamäärä on 100+ vuodessa, on syytä hankkia luotettava sotasika, joka kestää tuulen, tuisku, turon ja taunon. Ja kunnon case siinä kohdassa viimeistään.
 
Mitä nämä mikserit on, merkkejä vinkkejä ostajalle oikeasti. Nyt tiedetään että bändi vaatii N määrän kanavia, sekä muiden nappuloiden määrä. Enää keskustelusta puuttuu se konkreettinen tieto siitä, mitkä niitä sotasikoja on. Oma lähtökohta on lähinnä hintaluokkaa 2k€... Täytyis päättää, vaan ei ole helppoa näillä tuloilla :)
 
pwc
11.07.2008 13:00:29 (muokattu 11.07.2008 13:01:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paljonko tuo N on? Puhutaanko räkkikokoisista vai 32 kanavan laitteista - vai jopa vielä isommista? Hintaluokkaaan sopivia laitteita on vaikea ehdottaa, kun ei tuota tiedä.
 
Noin yleisesti mm. Midaksella (lähinnä nyt isot pöydät), Allen&Heathilla, Crestillä ja Soundcraftilla on ollut hyviä, laadukkaita pöytiä. Nämä tosiaan eivät ole niitä halvimpia, kuten varmaan arvaatkin.
 
(e: viilailua)
 
Woodoo
11.07.2008 21:33:35 (muokattu 04.01.2009 06:02:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

32 olis ehkä se mitä tässä haen, toki 24 kanavallakin pärjäisin uskoakseni. Kuinka paljon on sitten esim. Soundcraftin eri malleilla eroja. Lähinnä kestävyyden ja huollettavuuden suhteen GB2 ei ole kun n.300e kalliimpi kuin spirit 24kanavisista. GB4 onkin jo huomattavasti kalliinpi. Onko näillä minkälaisia soundi ja kestävyyseroja, jos muuten pöytien nappulat riittävät.
 
Myös on askarruttanut Soundtracs merkkiset pöydän. Välillä myytävänä ollut mielestäni edulliseen hintaan ja käsitys on että olisivat laatupöytiä. Mutta siis ei todellakaan mitään tarkempä käsitystä merkistä. Myös muut hiukan oudommaksi jäneet pöytämerkit kaipaisivat jonkin näköistä esittelyä.
 
Reddie
12.07.2008 05:11:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pöydän soundista hirmuisen suuren osan sanelee mikkietuset. Eli tiskeillä, mitkä käyttää samoja etusia (Esim. Soundcraftillä kaikki GB-sarjalaiset käyttää samaa etusta) on vähäisempi soundillinen ero. Jos taas sit otetaan tiskejä, jotka käyttää eri etusia, vaikka onkin samalta valmistajalta (esim. Soundcraftin GB vs. Spirit) soundiero voi olla huikea.
 
"Tilanne on traagisuudessaan koominen"
Talent71 - Ääntä, valoa & musiikkia
lasal
12.07.2008 16:21:45 (muokattu 12.07.2008 16:22:53)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kavahda halpoja!! suhisee, vuotaa ja pilaa muutenkin tunnelman..
Digi tulee väkisin!! kevyttä, helppoa ja nostaa muutenkin fiilistä..
Merkeistä on huonoja kokemuksia Behringer, Phonic, Mackie (joitain ok kokemuksia)
Hyvistä kokemuksista ei oo oikein jäänykkään merkit mieleen,
PAITSI nyt viime aikoina oon pelaillu Soundcraftin miksereillä ja ne toimii!!

 
saimme "perintönä" (kirkkokäyttöön) SpiritLX7-24:n (ennen oli Spirit LX7-16) kun tuttu kaveri vaihtoi Allen & Heath'iin (sama kanavamäärä eli 24) ja muutenkin tuntuvat A&H:t olevan arvostettuja.
 
Spirit LX7:ään olen ihan tyytyväinen
 
digi? ainakaan jotain valikoiden selailua ei minun käytössäni voi tehdä, tulee lavalta pyyhkeitä jos en valppaana seuraa IEM-säätöjä koskevia käsimerkkejä
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti