Livetoiminta ›

miffe: Toki, reitittämällä signaalia eri paikkoihin, saadaan kulkuaikaa lisättyä, jolloin samaan aikaan sisälle menevät tulevat ulos eri aikoina.
 
Saas nähä kuinka käy ens kuussa kun pitäs lyödä läjään musikaali jossa 24ch langatonta ja 16ch bändiä, se voi olla että voipi eri groupeille kertyä latenssia toista enemmän. Täytyy oikein muistaa kuunnella että haittaako se vaiko ei ^^

ÄM: No onko nyt siis OK, jos meillä X32:ssa menee esim osa rummuissa ja basso, myös toista reittiä?
Reitit menee niin, että mennään niillä kahden lisäryhmän kautta ja lisäks "bändi"-ryhmään, jonka kautta menee kaikki soittimet. Eli nämä menevät kolmea eri reittiä. Taustalaulut ja leadi menee omien ryhmiensä kautta.
Tälleen mä sen mutulla järkeilin, jotenkin löyhästi, edellisissä postauksissa pohdittuihin seikkoihin nojaten.
Eli että kaikki signaalit menee yhtä monen eri pisteen kautta, eikä osa suoraan stereoon ja osa ryhmien kautta. Prosessointia on sit eri pisteissä, vaihtelevasti + kanavissa toki.
 
X32:ssa itseasiassa latenssi on sama riippumatta meneekö se ryhmän kautta masteriin vai suoraan. Siinä siis on myös jonkinasteinen "latenssikompensaatio", vaikkei sitä missään mainostetakaan. Lisäksi X32:n latenssi analogi-inputista outputtiin on yllättävän pieni n 0,8 mS.

Örkinrumilus: Saas nähä kuinka käy ens kuussa kun pitäs lyödä läjään musikaali jossa 24ch langatonta ja 16ch bändiä, se voi olla että voipi eri groupeille kertyä latenssia toista enemmän. Täytyy oikein muistaa kuunnella että haittaako se vaiko ei ^^
 
Ei eri ryhmille voi tulla latenssieroa.
 
Digitaalipöydissä latenssin minimin määrittelee näytteenottotaajuus. Nopeimmillaan prosessointi voidaan suorittaa suurinpiirtein yhden näytteen pituuden mittaisessa ajassa lisättynä datan vaatimilla kontrollibiteillä, joiden osuus datan kokonaismäärästä on häviävä.
 
Minimilatenssiin pyrkivässä järjestelmässä reitin lisäänen viivästää signaalia hiukan, mutta kyseessä on yleensä ei-mitattavissa oleva aika (mittalaitteen tarkkuus ei riitä). Ihmisen korva ei tuota havaitse.
 
Se, miksi joissain järjestelmissä sitten tuota kompensaatiota tarvitaan johtuu ihan täysin ohjelmiston arkkitehtuurista ja toimintaperiaatteesta. Midaksen kompensointi toimii sitä varten, että mukaan on laskettu erilliset DA-AD-muunnokset ulkoisten härpättimien kytkemistä varten. AVIDin pöydissä taas plugarit ovat järjestelmätasolla coren ulkopuolisia prosesseja, jotka elävät omaa elämäänsä ja, joiden signaaleja kuljettamaan tarvitaan erilliset mekanismit.

Eiköhän tuossa se langattomista tuleva latenssi lyö laudalta kaikki tiskin latenssiin liittyvät asiat.

miffe: Ei eri ryhmille voi tulla latenssieroa.
 
Digitaalipöydissä latenssin minimin määrittelee näytteenottotaajuus. Nopeimmillaan prosessointi voidaan suorittaa suurinpiirtein yhden näytteen pituuden mittaisessa ajassa lisättynä datan vaatimilla kontrollibiteillä, joiden osuus datan kokonaismäärästä on häviävä...
 
Joo näin arvelinkin että käytännössä ei tällä ole juurikaan merkitystä, ja oikeastaan tuo edellinen kommenttini oli turha koska todennäköisesti en ymmärtänyt edellä ollut vääntöä ja kääntöä tarpeeksi.
 
Alkoi vaan kovasti huolestuttamaan kun totta puhuakseni ei ole tullut oikeasti vielä tuon x32:n sielunelämään tutustuttua niin läheisesti että olisin varsinkin tuota routing-osiota väännellyt ja käännellyt mahdollisimman solmuun. Kuitenkin tuossa tulevassa produktiossa täytyy todennäköisesti hieman normaalisti poikkeavia konffauksia tehdä, niin ajattelin että jos en sitten olisi sormi ihan niin syvällä hanurissa kun joku siinä soundissa vaan mättää.
 
-Örkki-

Ennenvanhaan ääni kulki 340 m/s eli 0,34 metriä millisekunnissa.
Mittanauhan kanssa vissiin bändiä lavalle sijoittelette?
Ettei syntyisi "latenssia" väärän seisomapaikan aiheuttamasta kulkuaikaerosta

lasal: Ennenvanhaan ääni kulki 340 m/s eli 0,34 metriä millisekunnissa.
Mittanauhan kanssa vissiin bändiä lavalle sijoittelette?
Ettei syntyisi "latenssia" väärän seisomapaikan aiheuttamasta kulkuaikaerosta
 
Me ainakin katotaan mittanauhalla vehkeitten sijottelu lavalle. Juuri siitä syystä et halutaan et keli poppareilla on joka ilta mahdollisimman sama. Ja on siitä valomiehellekkin apua kun ei tartte ihan kaikkia positioita aina rakentaa uusiks.

NeliX4: Eiköhän tuossa se langattomista tuleva latenssi lyö laudalta kaikki tiskin latenssiin liittyvät asiat.
 
Ehkä silloin, jos käyttää digilangattomia. Analogisissa ei juuri ole latenssia tuottavia osia signaalitiellä.
 
Tosin tiskin latenssi esimerkiksi X32:n kohdalla vastaa noin 27 senttiä äänen etenemisnopeudella, lavarasian kanssa kymmenkunta senttiä enemmän. Kaiuttimet sijoitetaan yleensä vähintään tuon verran esiintyjien etupuolelle joka tapauksessa, joten tuokin latenssi on ikään kuin automaattisesti kompensoitu ainakin yleisön osalta.

lasal: Ennenvanhaan ääni kulki 340 m/s eli 0,34 metriä millisekunnissa.
Mittanauhan kanssa vissiin bändiä lavalle sijoittelette?
Ettei syntyisi "latenssia" väärän seisomapaikan aiheuttamasta kulkuaikaerosta
 
Ilmassa aaltoliikkeenä kulkevan äänen kampasuodin on paljon miellyttävämmän kuuloinen kuin sähköinen tai digitaalinen. Sitäpaitsi näköhavainnot osaavat korjata kulkuaikaeroja sekä korvan taajuusvastetta, jos äänilähde aistitaan kaukaiseksi.
 
Sokeisiin tämä ei tietenkään päde.
 
Sitäpaitsi mä ole nähnyt risti- ja pyörivien laserien käyttöä, mittanauhojen lisäksi, bändin kamoja lavalle sijoitettaessa. Yksikin saksalainen roudari tuli mulle urputtamaan, että lavan syvyydestä puuttuu 5mm. Annoin hänelle kouraan vartin kuluttua sekä Nivtecin että Boschin ammattilaitteiden käyttäjätukien yhteystiedot. Kerroin vielä perään, ettei hänen tarvitsisi käyttää huonoa englantiaan vaan riittäisi ihan oman äidinkielensä osaaminen.
 
Eipä enää 5mm tuntunut merkitykselliseltä.

miksaajasetä: Kaiuttimet sijoitetaan yleensä vähintään tuon verran esiintyjien etupuolelle joka tapauksessa, joten tuokin latenssi on ikään kuin automaattisesti kompensoitu ainakin yleisön osalta.
 
Sitten ne vielä melko yleisesti viivästetään rumpufillin tai snaren tasolle.

Laitetaanpa tännekin kaiken kansan riepoteltavaksi. Eli tein kandidaatintyöni aiheella digitaalimikserit. Se on siis arvostelematta vielä, mutta muutoin aika lopullinen versio. Materiaalia tuli huomattavasti enemmän kuin tekstissä oli mahdollista käsitellä, mutta tekstissä on linkki jonka takaa löytyy kaikki mittaukset kiinnostuneille.
 
Löytyy täältä:
http://www.ksm-sound.fi/NikoLaasonen-Kandidaatintyo.pdf
 
Kysymykset ja kommentit on enemmän kuin tervetulleita! Myös asiattomaan välihuuteluun vastataan. (Tähän sellanen hymiö)
 
- Niko

cozmo: Laitetaanpa tännekin kaiken kansan riepoteltavaksi. Eli tein kandidaatintyöni aiheella digitaalimikserit. Se on siis arvostelematta vielä, mutta muutoin aika lopullinen versio. Materiaalia tuli huomattavasti enemmän kuin tekstissä oli mahdollista käsitellä, mutta tekstissä on linkki jonka takaa löytyy kaikki mittaukset kiinnostuneille.
 
Löytyy täältä:
http://www.ksm-sound.fi/NikoLaasonen-Kandidaatintyo.pdf
 
Kysymykset ja kommentit on enemmän kuin tervetulleita! Myös asiattomaan välihuuteluun vastataan. (Tähän sellanen hymiö)
 
- Niko
 
Oikeasti mielenkiintoinen työ. Ja kandityöksi hyvin toteutettu.
 
Asiattomana välihuuteluna sanon, että sun olisi pitänyt käyttää jonkinlaista suomen kielen tavutuspakettia, että nuo hirmuisesti venytetyt rivit olisi voinut asetella järkevämmin. Oppi tuota lukiessa arvostamaan sitä, miten nättiä tekstiä saa aikaan latexilla suomen kielen paketin kanssa.

Jaava: Oikeasti mielenkiintoinen työ. Ja kandityöksi hyvin toteutettu.
 
Asiattomana välihuuteluna sanon, että sun olisi pitänyt käyttää jonkinlaista suomen kielen tavutuspakettia, että nuo hirmuisesti venytetyt rivit olisi voinut asetella järkevämmin. Oppi tuota lukiessa arvostamaan sitä, miten nättiä tekstiä saa aikaan latexilla suomen kielen paketin kanssa.
Kiitos!
 
Varsin asiallinen välihuuto! Ja ihan aiheellinen huomio. Latex on kyllä ollut mielessä, pitää kyllä tutustua ja opetella käyttämään.

cozmo: Kiitos!
 
Varsin asiallinen välihuuto! Ja ihan aiheellinen huomio. Latex on kyllä ollut mielessä, pitää kyllä tutustua ja opetella käyttämään.
 
Se on kertaopettelu ja sen jälkeen ainakin tieteellisen tekstin kirjoittaminen on pirusti helpompaa.

Jaava: Se on kertaopettelu ja sen jälkeen ainakin tieteellisen tekstin kirjoittaminen on pirusti helpompaa.
 
Näin olen käsittänyt. Eli pitää tosiaan ottaa haltuun.

cozmo: http://www.ksm-sound.fi/NikoLaasonen-Kandidaatintyo.pdf
 
Kysymykset ja kommentit on enemmän kuin tervetulleita! Myös asiattomaan välihuuteluun vastataan. (Tähän sellanen hymiö)
 
Jos tässä olisi esitetty pelkästään mittaukset (LS9 pelkillä type 1 -korjaimilla, SD8 classicilla) ja jätetty mallit kertomatta, olisin annetun datan perusteella ostanut Behringerin. Digico olisi saanut suullisen arvion "mitä *itt*a".
 
Jos taas olisi annettu merkit/mallit ja käsketty ääniseppiä vetämään yhtäläisyysmerkit mittausten ja nimen välille, kuka olisi osannut repiä parin Midas/Behringer joukosta ja arvannut loput kohdalleen?
 
No en ainakaan minä.
 
Ihmisillä on on eri syitä perustella hankintansa. Joskus mainoksissa sanotut asiat iskostuvat päähän liikaakin, ja joitain kollegoita pidetään jumalasta seuraavina. Saa sitä mielikuvista maksaa, jos seurauksena on hyvä mieli.
 
Monesti se mielikuva vain tekee ison loven lompakkoon.

cozmo: Laitetaanpa tännekin kaiken kansan riepoteltavaksi
 
Luin ajatuksella. Ja luen vielä uudelleen huomenna, yritän ymmärtää ja vasta sitten rupeen kommentoimaan.
 
Mutta jo tässä kohtaa peukut ylöspäin.

Tosi hyvä aihe kandintyölle ja kiinnostavaa lukemista! Olen miettinytkin minkälaisia tutkimuksia ja töitä tuolla sibiksen musiikkiteknologian puolella voi tehdä, kun alahan on melko käytännönläheinen. Tässähän tieteelliset mittaukset ovat hyvin hyödynnettävissä käytäntöön!

Kiitokset kommenteista!
 
miffe: Jos tässä olisi esitetty pelkästään mittaukset (LS9 pelkillä type 1 -korjaimilla, SD8 classicilla) ja jätetty mallit kertomatta, olisin annetun datan perusteella ostanut Behringerin. Digico olisi saanut suullisen arvion "mitä *itt*a".
Haluatko avata tätä hiukan? Varsinkin Digicon osalta.
 
Jos taas olisi annettu merkit/mallit ja käsketty ääniseppiä vetämään yhtäläisyysmerkit mittausten ja nimen välille, kuka olisi osannut repiä parin Midas/Behringer joukosta ja arvannut loput kohdalleen?
 
No en ainakaan minä.
 
Samoin!
 
Ihmisillä on on eri syitä perustella hankintansa. Joskus mainoksissa sanotut asiat iskostuvat päähän liikaakin, ja joitain kollegoita pidetään jumalasta seuraavina. Saa sitä mielikuvista maksaa, jos seurauksena on hyvä mieli.
 
Monesti se mielikuva vain tekee ison loven lompakkoon.
Totisesti!
 
Pyrkimyksenä tosiaan ei ollut laittaa näitä mitenkään järjestykseen vaan lähinnä verrata muutamia aika yksiselitteisesti mitattavia asioita ja antaa kunkin tehdä aiheesta sitten omat johtopäätöksensä.
 
Tehtyjen mittauksien määrä oli jotain 1000 ja 2000 välillä, ja siihen nähden on hauskaa ajatella, että tässä tehtiin korkeintaan pintaraapaisu aiheeseen.
 
Ja tosiaan siis meidän osastolla voi tehdä ja tehdäänkin, aika laajalla skaalalla erilaisia opinnäytteitä ja tutkimustyötä. Tän tyyppisiä töitä on kai tehty jonkin verran, mutta sitten toisaalta paljon taiteellisia töitä populaarimusiikin tai taidemusiikin parissa (usein jokin taiteellinen projekti tai tuotanto ja opinnäytetyö on sitten lähinnä raportti siitä) ja paljon muuta.
 
tuolla esimerkkejä:
 
http://ethesis.siba.fi/search.php?t … hlimit=&text=&type=advanced
 
- Niko

cozmo: Haluatko avata tätä hiukan? Varsinkin Digicon osalta.
 
Ilmoitut Q-arvot eivät pitäneet paikkaansa käytännössä mitenkään.
 
Hassua oli myös tuo käänteinen "british eq". Perinteisestihän korotus on ollut laveampi ja leikkaus sitten jyrkempi niinkuin tuossa precision-moodissa.
 
Ja etten nyt väärin muistaisi niin yksi näistä guruista on sanonut, että tuohon on perusteetkin, koska kapea korostus kuulostaa huonolta ja leikkaus tarkoittaa jonkun veemäisyyden poistoa (eli ei anneta lapsen mennä sen pesuveden mukana).
 
En mä silti sano, että Digico olis huono, mutta ihmetyttää kuitenkin. Jos ei kuulosta hyvälle niin se on hyvä - muuten ruuvatasn vähän lisää. "Pari" kertaa elämässä on toisaalta tullut vastaan tilanne, että säätämällä on tuntunut soundi vain enemmän päin peetä. Ehkä se lähtötilanne sitten oli niin hyvä kuin se ylipäätään oli mahdollista.