![]() 22.12.2014 12:46:27 | |
---|---|
Mitä mie olen tätä ymmärtänyt(?), niin vastaus vois olla hk audion nano 300. http://www.stpaulssound.fi/tuote/hk-audio-lucas-nano-300/324616/ Tai sitten ei. Kun ne ei oo studiomonitorit. Mutta vois sopia esitettyyn tarpeeseen. Relax. Prediction is very difficult, especially about the future. | |
![]() 22.12.2014 13:05:47 (muokattu 22.12.2014 13:08:43) | |
xerxes: Mitä mie olen tätä ymmärtänyt(?), niin vastaus vois olla hk audion nano 300. http://www.stpaulssound.fi/tuote/hk-audio-lucas-nano-300/324616/ Tai sitten ei. Kun ne ei oo studiomonitorit. Mutta vois sopia esitettyyn tarpeeseen. Omia tähän astisia testituloksia on, että Genelec 1019A:t tukevoitettuna siten, että ääni menee ensin Behringer B1500D PRO subbarin läpi ajaa asian treenikalustona. Tässä on vielä kehittämisen varaa paljon. Yksi kehittämistä vaativa asia on se, että PA-tyylin subbareista tuluu kyllä melko kovaa muttei ne mene kovin alas ainakaan kohtuullisessa painoluokassa. Myöskään löysä bassotoisto ei ole tervetullutta. Subbareihin kannattaa siis paneutua myöhemmin koska riittävän hyvälaatuiseen toteutukseen ei ole tässä vaiheessa varattu budjettia. Väittäsin jos tässä olisi Genelec 8050B:et ja Genelec subbarit, silloin on hyvä yhdistelmä mikäli huonekorjaussäädöt tehdään ennen näitä ämyreitä. Oletuksena on, että digitaalimiksereissä on nykyisin master EQ ja limitteriominaisuuksia. Todennäköisesti ihan tällaista yhdistelmää ei tule koska budjettiasiat on huomioitava. Missään pienissä PA-laitteissa ei ole ollut sitä saundia mikä nyt kiinnostaa. Omassa käyttötarkoituksessaan ne toimivat. Se oikea saundimaailmaa esiintyy useammin oikeissa studioissa, riittävän budjetin laitosteatterissa ja konserttitalossa. Näitä samoja lähestymistapoja voi soveltavin osin viedä muuallekin. Perus harrasterokkibändien tai humppabändien äänentoisto sopii sinne missä näitä musiikkityylejä esiintyy. Nyt on mielessä jotain muuta. | |
![]() 22.12.2014 14:06:48 | |
Ihan vielä sen verran hämmennän, että nuo sinun Genelecit eivät todennäköisesti ole lähelläkään sitä mitä tehtaalta on lähtenyt ja siihen perään heitetty satunnainen suppari josta ei siitäkään tiedä mitä se tuottaa ulos. Minkäänlaisia mittauksia tai muuta et ole vehkeille tehnyt, eikö? On melkoisen turhaa vertailla tuollaisesta systeemistä ulostulevaa ääntä johonkin valmiiseen, suunniteltuun ja testattuun järjestelmään. Yleensä periaatteena ammattimaisessa äänentoistossa on se, että tiedetään melko tarkkaan mitä systeemi tuuppaa ulos sekä sen vahvat ja heikot kohdat. Niiden tietojen perusteella määritellään laitteistokokoonpano ja muu hässäkkä. Ei muuta kuin hyvää Joulua ja toivotaan, että pukki tuo uusia testattavia ajatuksia sinne Asikkalan perämetsään. Pauli | |
![]() 22.12.2014 16:18:05 (muokattu 22.12.2014 19:35:55) | |
musamies: Netissä mainostetaan B-laitetta esimerkiksi tällä tavalla: "Behringer Truth B2030A -aktiivikaiuttimen suunnittelussa otettiin paljon vaikutteita legendaarisesta Genelec 1030A -studiomonitorista. Monen äänentoiston ammattilaisen mielestä Behringer Truth B2030A onkin parhaiten onnistunut aktiivikaiuttimen "kopio" joka on koskaan nähty ja kuultu." Mulle on täysin sama onko mainostettu tuote joku äänitekninen vehjes tai sitten vaikka sukkahousut niin en kyllä tuijottaisi liikaa noihin mainos lauseisiin. Totta hemmetissä valmistaja ja myyjä kehuu tuotettaan parhaansa mukaan. Vai luuletko että noita kaiuttimia menisi kaupoaksi jos teksti olisi muotoa: "Behringer Truth B2030A -aktiivikaiuttimen suunnittelussa ei olla suunniteltu mitään. Monen äänentoiston ammattilaisen mielestä Behringer Truth B2030A onkin huonoiten onnistunut aktiivikaiutin joka on koskaan nähty ja kuultu". Ehkä kiertäisit kaukaa tuon tuotteen jos siellä noin lukisi. Toki alkuperäinen mainosteksti voi pitää paikkansakkin. Niin kauan kun ei ole omakohtaista kokemusta niin ei ole varaa hirveästi arvostella. Onhan kyseiseltä merkiltä nyt kovassa nosteessa oleva digilauta josta tykätään hyvinkin paljon. mikseivät olisi onnistunut noissa kaiuttimissakin. toisilla ihmisillä on sydän paikallaan ja empatian tunnot kunnossa. ne jotka ovat nuo ominaisuudet kadottaneet, suunnittelevat näitä mainoslauseita. Pointtina tässä siis on, että vaikka myyjä kuinka sitä tuotetta kehuu niin se ei useinkaan kerro tuotteesta yhtikäs mitään. -My opinion can be change but not that fact I'm right- | |
![]() 22.12.2014 20:59:00 | |
Pauli Lappalainen: Ihan vielä sen verran hämmennän, että nuo sinun Genelecit eivät todennäköisesti ole lähelläkään sitä mitä tehtaalta on lähtenyt ja siihen perään heitetty satunnainen suppari josta ei siitäkään tiedä mitä se tuottaa ulos. Mulla taas tulee mieleen, että nuo on näköjään pitkäikäiset ja pystyy pitämään kunnossa! Jos mä olisin Facebookissa niin siellä voisin hyvinkin "tykkää" peukutuksen laittaa suomalaiselle Genelecille. Satunnainen subbari on sitä kokoisekseen äänekästä PA-tyyliä. Siinä on suodin, jonka kanssa on voinut testata käytännössä ettei monitorien tarvi aina olla ihan järeimmät mahdollisuudet jos niitten tehtävää saa kevennyttyä. Minkäänlaisia mittauksia tai muuta et ole vehkeille tehnyt, eikö? Tällä hetkellä mittausvälineet on erittäin karkeat koska käyttökelpoisin mittausväline on vanha HIFI testi CD ja korvat. Tuota systeemiä ei ilman lisäpanoksia saa oleellisesti parannettua, vaan tarvitaan parempi aihio. Jos hienompi systeemi tulee, sitten voi miettiä monipuolisempia mittaustapoja. Mittauksesta on hyötyä jos on joku keino säätää mittaustulosten pohjalta. On melkoisen turhaa vertailla tuollaisesta systeemistä ulostulevaa ääntä johonkin valmiiseen, suunniteltuun ja testattuun järjestelmään. Yksi mikä kanssa vaikuttaa onko systeemi sellainen, että sitä tulee käytettyä usein vai sellainen jota tulee käytettyä harvoin ja ominaisuudet pitäisi saada selville jostai datasheeteistä etukäteen. Pieni systeemi saattas tulla jopa jokapäiväiseen käyttöön. Yleensä periaatteena ammattimaisessa äänentoistossa on se, että tiedetään melko tarkkaan mitä systeemi tuuppaa ulos sekä sen vahvat ja heikot kohdat. Niiden tietojen perusteella määritellään laitteistokokoonpano ja muu hässäkkä. Siksi olis kotona kiva suoraa vastetta pukkaava systeemi ja mikseri jossa on tarpeeksi säätöjä. Pienimmät esiintymiset hoituisi niillä. Ei muuta kuin hyvää Joulua ja toivotaan, että pukki tuo uusia testattavia ajatuksia sinne Asikkalan perämetsään. Pauli Ei muuta kuin samoin myös - seuraavaksi mahdollisesti jotain musiikillisia ajatuksia tulee toteutettua yksityisjuhlassa Helsingin keskustassa! Siinä meinaan keskittyä enempi sisältöpuoleen ja bussiaikataulujen selvittämiseen... | |
![]() 22.12.2014 21:40:49 | |
musamies: Täällä aikaisemmin tuumittiin, että livenä ääntä pitäisi pystyä suuntaamana enemmän kuin studiomonitoreilla pystyy. Halvoissakin PA-laitteissa on käytetty enemmän suuntainta diskanttidraiverin edessä. Laajalle leviävä ääni on toisinaan myös etu vaikka siitä seuraa heijastuksia. Haijastuksia seuraa myös oikeiden akustisten soittimien ääneen ympärillä olevasta tilasta. Mielelläni näen uuden otsikon täällä jossa lukee: Hallittu suuntaavuus suuriin ja vaikeisiin tiloihin PA-järjestelmillä? En olisi kovin huolestunut tuosta suuntaavuudesta. Jos tässä kuitenkin puhutaan kaiuttimista, joiden naamalevy on hieman Akun Ankan taskukirjaa suurempi, niin niihin mittoihin ei vain pysty rakentamaan vimosen päälle suuntaavuusominaisuuksia, on se kaiutin sitten monitori tai "live". Vaikka tehtäisiin miten mallia "live", niin fysiikka on fysiikkaa. Hyvinkin 1-1,5 kHz:n tienoilta alaspäin alkaa suuntakuvio levähtämään ja sen yläpuolellakin on rippeliä ihan riittämiin. Näin käy liki kaikissa tuon kokoluokan kaiuttimissa. Hyvin tehty on toki aina parempi, etenkin tuon rippeliosaston suhteen. Itse asiassa olen jopa sitä mieltä, että studiomonitoriin tai vastaavaan on jopa paremmat mahdollisuudet toteuttaa kohtuulliset, tai hyvät suuntaavuusominaisuudet, kuin ns. live -kaiuttimeen. Kyse on lähinnä siitä, että mille osa-alueelle/alueille ollaan halukkaita tekemään kompromissia. Äänenpaine-suuntaavuus-taajuusvaste-koko-paino-muotoilu-hinta-jne... Muuten pitkälti peesaan aiempia vastaajia, siis lähinnä tuon äänenpaineen tuoton suhteen. Tuskin riittää monikaan Genelec tms. liveen, ainakaan niin että jäisi kovin hulvattomasti headroomia. Tai sitten jos riittää, niin se maksaa, eikä ole kovin kompakti. Eli en suosittele... "Ei toi hyvin soi, se vaan kuulostaa siltä." | |
![]() 23.12.2014 00:46:38 | |
"Nomutku josse toimis kumminki fysiikast välittämät ko vaik kuka sanos mitä semmottos ja jos mää harjakaisis koittasin..." "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa." | |
![]() 23.12.2014 12:38:41 | |
musamies: Siksi olis kotona kiva suoraa vastetta pukkaava systeemi ja mikseri jossa on tarpeeksi säätöjä. Pienimmät esiintymiset hoituisi niillä. Suora vaste on semmoinen myytti, johon en ainakaan itse suoraan edes tähtää... Olen itse enemmän näitä "Kouvola Kohdennuksen" miehiä... Kyllä se kuolema ne univelat kuittaa... | |
![]() 23.12.2014 12:42:48 (muokattu 23.12.2014 13:22:51) | |
Vallu: En olisi kovin huolestunut tuosta suuntaavuudesta. Jos tässä kuitenkin puhutaan kaiuttimista, joiden naamalevy on hieman Akun Ankan taskukirjaa suurempi, niin niihin mittoihin ei vain pysty rakentamaan vimosen päälle suuntaavuusominaisuuksia, on se kaiutin sitten monitori tai "live". Vaikka tehtäisiin miten mallia "live", niin fysiikka on fysiikkaa. Hyvinkin 1-1,5 kHz:n tienoilta alaspäin alkaa suuntakuvio levähtämään ja sen yläpuolellakin on rippeliä ihan riittämiin. Näin käy liki kaikissa tuon kokoluokan kaiuttimissa. Hyvin tehty on toki aina parempi, etenkin tuon rippeliosaston suhteen. Aina ei tilasta tulevat heijastukset ole pelkästään negatiivinen asia ja koneellisesti tuotettujen kaikujen määrää voi vähentää. Vertailun vuoksi voidaan kuulokkeilla tarkastella ääntä suoraan mikseristä tai stagepianosta. Tiukasti suuntaavat kaiuttimet olisi silloin kiinnostavampia jos suuntaavuudessa onnistuttaisiin myös matalemmilla taajuuksilla. Samaan kaiuttimeen voi olla vaikea rakentaa sekä viimeisen päälle suuntamisominaisuudet, että lähikenttämonitoriominaisuudet. Joidenkin keskustelijoiden voi olla vaikea uskoa, että lähikenttämonitoriominaisuuksille on käyttöä joka päivä ja suuntaamisominaisuuksille ehkä joku kerta vuodessa. Muuten pitkälti peesaan aiempia vastaajia, siis lähinnä tuon äänenpaineen tuoton suhteen. Tuskin riittää monikaan Genelec tms. liveen, ainakaan niin että jäisi kovin hulvattomasti headroomia. Tai sitten jos riittää, niin se maksaa, eikä ole kovin kompakti. Eli en suosittele... Pienestä PA:sta taas ääntä voi tulla paljonkin vaan se ei aina ole kovin miellyttävää. Mä pidän studiomonitorien vakavastiotettavimpana vaikeuksina yhteensopivuuden kolmijalkatelineeseen, kun ääntä ei lähde PA-tyyliin ettei kaiuttimia tule hajotettua, painon ja hinnan. Pienten PA-kaiuttimien vakavastiotettavimpia vaikeuksia on ettei ne korvaa kovin hyvin studiomonitoria ja sillä on väliä koska studiomonitorit suurimmaksi osaksi olisi käytössä sellaisessa olosuhteessa mihin ne sopii hyvin. Toisaalta mitään pakkoa ei ole käyttää studiomonitoreita sellaisissa tilanteissa jos tilanne on selvästi PA-kaiuttimien eduksi. Suora vaste on semmoinen myytti, johon en ainakaan itse suoraan edes tähtää... Olen itse enemmän näitä "Kouvola Kohdennuksen" miehiä... Bassojen toistuminen on hyvä esimerkki tästä. Esimerkiksi tasaisesti laskeva vaste voi olla hyvä koska vaikka saataisiin 20 herziä kuulumaan kuinka hyvin, oleellista on onko basso löysää ja epämääräistä vai sellaista, että se kuulostaa musiikilta. Siksi en itse pidä vaikkapa suljettua kotelorakennetta täysin vanhentuneena koska sillä voi saada aikaan kiinteämmän oloista bassosaundia. Itse tunnustelen bassoja testilevyn lisäksi stagepianon pianosaundilla, akustista bassoa matkivalla saundilla, bassokitarasaundilla jollain bassorumpusaundilla ja onko matalia saundia sisältävä ison orkesterin koneellisesti tuotettu täräys uskottava. Oleellista on ettei mene mössöksi muttei saundi meno ohuutensa vuoksi epäuskottavaksi alimpia ääniä kohti mentäessä. Viimeaikoina on kiinnostanut paljon mitä tapahtuu keskiäänillä. On hyvä jos kaiuttimet eivät väritä sitä paljoa ja tähän tarkoitukseen mikseriin tarpeeksi ominaisuuksia. Hymy eq säädöt yhä harvemmin on mulla missään käytössä vaan joka kanavaan etsin sitä mikä on kyseisessä äänessä mielenkiintoista ja vaimennan epäoleellista tai mössöä tuovaa osuutta. Koska melkein kaikki kanavat tulee omaan käyttööni, saan myös tehdä saundeille mitä haluan ilman kompromisseja. ---------------- Hämmennetään vielä soppaa, että uusia melko kompaktiksi PA:ksi tarkoitettuja kaiutinmalleja tulee kuin sieniä sateella: http://www.electrovoice.com/etx/ Tuolla Electro Voice lupaa pienimmälle kaiutinmallille: SPL 134 dB peak. Kotelomateriaalikin kuulostaa hyvältä 18mm, 13ply birch plywood with EVCoat. Tämänkin kompaktin kaiutinmalliston voimavarat menis minun tapauksessani hukkaan. Tälläkin mallistolla järjestäs rokki PA:t useisiin tarpeisiin aika hyvin. Juuri tällä hetkellä ei kuitenkaan ole suunnitelmissa edes humppabänditasoista ryskettä, karaokeiltoja tai diskohommia vaan jotain aivan muuta... Jos tarve jostain syystä muuttuu, äänekkäistä vaihtoehdoista ei ole pulaa! | |
![]() 23.12.2014 14:47:47 | |
musamies: Aina ei tilasta tulevat heijastukset ole pelkästään negatiivinen asia ja koneellisesti tuotettujen kaikujen määrää voi vähentää. Vertailun vuoksi voidaan kuulokkeilla tarkastella ääntä suoraan mikseristä tai stagepianosta. Tiukasti suuntaavat kaiuttimet olisi silloin kiinnostavampia jos suuntaavuudessa onnistuttaisiin myös matalemmilla taajuuksilla. Samaan kaiuttimeen voi olla vaikea rakentaa sekä viimeisen päälle suuntamisominaisuudet, että lähikenttämonitoriominaisuudet. Joidenkin keskustelijoiden voi olla vaikea uskoa, että lähikenttämonitoriominaisuuksille on käyttöä joka päivä ja suuntaamisominaisuuksille ehkä joku kerta vuodessa. Tarkoitin "hyvillä suuntaamisominaisuuksilla" kaiuttimen kokonaisvaltaista käyttäytymistä ympäröivään tilaan. (En siis synonyyminä "tiukalle suuntakuviolle"...) Mukaanlukien tuo mainitsemasi mahdollisimman/riittävän alas ulottuvan tasainen suuntakuvio. Lisäksi hyvä tehovaste, suuntaavuusindeksi jne kuuluvat hyvän kaiuttimen ominaisuuksiin. Kaiuttimen tuottaman suoran vasteen kuuntelupisteeseen/yleisöön tulee olla sopusoinnussa sen herättämään kuuntelutilan sointiin/heijastevasteeseen. Nuo ominaisuudet pätevät mielestäni kaikkiin kaiuttimiin, joilla pyritään olemaan uskollisia toistettavalle signaalille. Instrumenttikaiuttimet ja Lesliet erikseen... Ensimmäiset heijastukset, tai toisetkin, jotka tulevat alle 10ms päästä suorasta äänestä, sotkevat ja värittävät eniten äänikuvaa. Niitä vähemmän. Tuon aikaikkunan jälkeiset, >10 ms, taas antavat avaruutta ja tilaa sointiin. Näitä viimeisiä riittävästi, niin ei pää puudu kuunnellessa. ( Varmaan juuri näitä Musamies tarkoitat toivottuna kaiuntana?) Mielestäni hyvän "lähikenttämonitorin" -tai mikä kaiutin se nyt onkaan- tulee olla sen verran tiukka kuvioltaan, että kaiutin itsessään ja sen asemointi minimoivat nuo aikaiset heijastukset. Pääsee pienemmällä akustoinnilla tilassa. Jos ekat heijastukset torpataan etenkin hillittömästi demppaamalla, dempataan siinä samalla myös noita myöhäisempiä, kenties toivottuja heijastuksia ja kuivatetaan tilaa liikaa niiden kannalta. Omaan kuunteluun on talvemmalla valmistumassa kaiuttimet, joiden horisontaali suuntaavuus alkaa purra 700 Hz:n tienoilla, ollen ylöspäin mentäessä pikkuhiljaa reilut 60 astetta ja siinä pysyen. Pitäis toimia, saapa nähdä, ja nimenomaan normaalikokoisessa huoneessa, 4x6m. Ja humppakeikkakin näillä taittuisi muuten, paitsi että lienevät suuntakeilaltaan liian kapeat. Eli kiepsahtaa juuri päinvastoin tuo "lähi vai live, "kapea vai mikä" -dilemma" kuin mitä tässä on juttua ollut. Tuuhan Musamies poikkeamaan talvemmalla kuulokuville, laita pikaviestiä viimeistään kun maaliskuu on koittanut! "Ei toi hyvin soi, se vaan kuulostaa siltä." | |
![]() 23.12.2014 15:59:15 | |
Vallu: Tarkoitin "hyvillä suuntaamisominaisuuksilla" kaiuttimen kokonaisvaltaista käyttäytymistä ympäröivään tilaan. (En siis synonyyminä "tiukalle suuntakuviolle"...) Mukaanlukien tuo mainitsemasi mahdollisimman/riittävän alas ulottuvan tasainen suuntakuvio. Lisäksi hyvä tehovaste, suuntaavuusindeksi jne kuuluvat hyvän kaiuttimen ominaisuuksiin. Se mielenkiintoista olisikin jos suunnittelee kiinteitä järjestelmiä. Tavallisessa pienen budjetin livessä joutuu tekemään paljon kompromisseja. Sekin on omalla tapaa mielenkiintoista. Kaiuttimen tuottaman suoran vasteen kuuntelupisteeseen/yleisöön tulee olla sopusoinnussa sen herättämään kuuntelutilan sointiin/heijastevasteeseen. Nuo ominaisuudet pätevät mielestäni kaikkiin kaiuttimiin, joilla pyritään olemaan uskollisia toistettavalle signaalille. Instrumenttikaiuttimet ja Lesliet erikseen... Leslie on hyvinkin tuttu MS Audiotronin LEO 200:sena. Nykyisin urkutouhu on mukana enempi harvinaisena yllätyksenä - simulaattoritouhu oikealla pyrivälle mallille tuli mukaan jotta urut saa helpommin PA:han ja siinä simulaattorin kanssa tilasta tulevat heijastukset suorastaan parantaa saundia kun taas oikealla pyörivällä versiolla tila vaikutti liikaakin ja hankalaa oli kun äänen suuntaaminen oli varsin vaikeaa. Ensimmäiset heijastukset, tai toisetkin, jotka tulevat alle 10ms päästä suorasta äänestä, sotkevat ja värittävät eniten äänikuvaa. Niitä vähemmän. Tuon aikaikkunan jälkeiset, >10 ms, taas antavat avaruutta ja tilaa sointiin. Näitä viimeisiä riittävästi, niin ei pää puudu kuunnellessa. ( Varmaan juuri näitä Musamies tarkoitat toivottuna kaiuntana?) Riippuu ohjelmistosta ja tilanteesta minkälainen kaiunta miellyttää. Akustinen piano esimerkiksi on soitin, jonka kohdalla hyvin monenlaiset vaihtoehdot on mahdollisia. Heijastuksia on pianon sisällä ja esitystilassa. Myös sähköisin keinoin vaihtoehtoja on paljon. Haasteensa muodostaa miten eri äänilähteet sulautuu toisiinsa. Yksi esimerkki on jos piano on lähimikitetyn kuuloinen ja sitten samaan aikaan on iso kaikuisa sinforniaorkesterin jousia muistuttava äänimaailma. Jos esitettävä teos vaikuttaa omasta mielestä ison estradin teokselta, siihen saattaa haluta tilaa enemmän jos ei muuten niin koneellisesti tehtynä. Viimeksi treenasin taas päinvastaista meininkiä - Laivat puuta, miehet rautaa. Sellaiseen taas enempi intiimimpää kapakkamaista tunnelmaa. Pianosaundiinkin laitettu tavanomaista enempi kapakkaominaisuutta. Mielestäni hyvän "lähikenttämonitorin" -tai mikä kaiutin se nyt onkaan- tulee olla sen verran tiukka kuvioltaan, että kaiutin itsessään ja sen asemointi minimoivat nuo aikaiset heijastukset. Pääsee pienemmällä akustoinnilla tilassa. Jos ekat heijastukset torpataan etenkin hillittömästi demppaamalla, dempataan siinä samalla myös noita myöhäisempiä, kenties toivottuja heijastuksia ja kuivatetaan tilaa liikaa niiden kannalta. Itse olen siirtynyt pienten kaiuttimien kannattajaksi mm. senkin takia koska niiden asemoinnissa on enemmän vaihtoehtoja. Omaan kuunteluun on talvemmalla valmistumassa kaiuttimet, joiden horisontaali suuntaavuus alkaa purra 700 Hz:n tienoilla, ollen ylöspäin mentäessä pikkuhiljaa reilut 60 astetta ja siinä pysyen. Pitäis toimia, saapa nähdä, ja nimenomaan normaalikokoisessa huoneessa, 4x6m. Ja humppakeikkakin näillä taittuisi muuten, paitsi että lienevät suuntakeilaltaan liian kapeat. Eli kiepsahtaa juuri päinvastoin tuo "lähi vai live, "kapea vai mikä" -dilemma" kuin mitä tässä on juttua ollut. Tuuhan Musamies poikkeamaan talvemmalla kuulokuville, laita pikaviestiä viimeistään kun maaliskuu on koittanut! Missäs päin maailmaa olitkaan? Täältä Päijät-Hämeestä en paljoa ketään tunne joka rakentaisi omatekoisten laitteiden suhteen mielenkiintoisia juttuja jos ei tarkoiteta autostereoita eikä tavallista kotihifiä. Seurailin ennen minkälaisia rakenteluideoita oli HIFI-lehdessä. Nuo C1:set jotka näyttäs olevan kuvassa olis ollu mielenkiinoista kuulla: http://www.inner-magazines.com/uplo … ustry/Existence%20Loudsp%20C1_2.jpg Mulla on muutama kiva vanha vinyyli joita vois kuunnella mielenkiintoisilla vehkeillä... Hyvää Joulua! | |
![]() 23.12.2014 18:00:25 | |
musamies: ...lähikenttämonitoriominaisuuksille on käyttöä joka päivä ja suuntaamisominaisuuksille ehkä joku kerta vuodessa. Jotenkin tämä kuulostaa minusta samalta kuin "... mutterien vääntämiselle on tarvetta joka päivä, mutta naulojen lyömiselle ehkä pari kertaa vuodessa, joten etsin sellaisen jakoavaimen, jolla saan tehtyä molemmat". musamies: Koska melkein kaikki kanavat tulee omaan käyttööni, saan myös tehdä saundeille mitä haluan ilman kompromisseja. Juuri tämän takia kannattaa minun mielestäni valita kuhunkin tarpeeseen siihen parhaiten sopivat laitteet eikä yrittää hakea kompromissia, joka toimii jotenkuten kahdessa kohtalaisen erilaisessa tarkoituksessa. | |
![]() 23.12.2014 18:31:38 | |
miksaajasetä: Jotenkin tämä kuulostaa minusta samalta kuin "... mutterien vääntämiselle on tarvetta joka päivä, mutta naulojen lyömiselle ehkä pari kertaa vuodessa, joten etsin sellaisen jakoavaimen, jolla saan tehtyä molemmat". Ei ehkä nauloja kuitenkaan löydä, mutta tämä idea on muuten jossain Leatherman työkalussa. Juuri tämän takia kannattaa minun mielestäni valita kuhunkin tarpeeseen siihen parhaiten sopivat laitteet eikä yrittää hakea kompromissia, joka toimii jotenkuten kahdessa kohtalaisen erilaisessa tarkoituksessa. Tähän hätään kaiuttimista ei kannata väitellä enempää ennen uusia käytännön kokemuksia. Todettakoon, että muulta osin musiikkilaitteissa on suuntana ollut, parilla oikein valitulla laitteella voi tehdä saman mihin ennen tarvi ties mitä. Koskettimissa käyttäisin esimerkkiä, telineeseen päällekkäin Nord Stage 2 ja Tyros 5:nen. Yhdistelmä toimii kuin Leatherman vaikka ehkä kompromissilaitteita onkin. Tasaista vastetta tekeville kaiuttimille keksin paljon enempi käyttöä kuin vaikka instrumenttivahvistimella, joiden omistamista ei kukaan ihmettele. Ilman muuta laittaisin paukut ennemmin taseiseen PA:han, studiomonitoreihin kuin johonkin erikoiskäyttötarkoitukseen olevaan lesliekaiuttimeen. Jos mietitään mitkä on hyödyt - hyödyt on ne, että voi keskittyä enempi esitettävän ohjelmiston sisältöpuoleen eikä laajan laitearsenaalin roudaukseen ja kunnostamiseen. Näistä samoista syistä niin ilomielin tervehdin pieniä digimiksereitä. Pienessä kompromissilaitteessa paljon ominaisuuksia kuin Leathermanissa. | |
![]() 23.12.2014 20:21:07 (muokattu 23.12.2014 20:31:23) | |
miksaajasetä: "... mutterien vääntämiselle on tarvetta joka päivä, mutta naulojen lyömiselle ehkä pari kertaa vuodessa, joten etsin sellaisen jakoavaimen, jolla saan tehtyä molemmat" Juurikin näin. Mä täydennän vielä sen verran että siihen jakoavaimeenkaan ei oo sitten massia joten homma on täysin ok hoitaa keittiölusikalla. Saiskohan sen lusikan vielä käytettynä jostain hei eiku mä ehkä rakennankin sen itse. Lusikoita on nimittäin ammattilaisetkin käyttäny niinku esimerkiksi Agents syödessään vanukasta bäkkärillä Jenkkapirtillä joskus v. 1983. Yo. asian lausumiseen käytetään aivan täyteenkirjotettu aanelonen tekstiä ja joka välissä on kuvia ja jupinaa asioista mitkä ei liity enää edes niihin lusikoihinkaan yhtään mitenkään. Sitten kun joku onneton erehtyy kyseenalaistamaan että oliko tässä touhussa mitään järkeä niin vastapalloon tulee että kun mä oon kato sellanen intellektuelli ja tutkiva tyyppi ja ainahan asioista voi keskustella ja etsiä uusia freesejä katsantokantoja. "Jos punaiset valot ei edes vilku niin laite ei tee kunnolla töitä." - www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.fi | |
![]() 24.12.2014 02:59:51 | |
Yksinpuheluna tämäkin olisi paljon lyhyempi ketju. | |
![]() 25.12.2014 10:40:14 | |
Keskustelussa tulleet näkökulmat, joita voi hyödyntää on otettu huomioon ja laitettu studiolaitteisiin ostoilmoitus, josta tulleet tarjoukset on tarkoitus käsitellä tammikuun aikana: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=954051 Huomioon ottaminen tässä tapauksessa tarkoittaa mm. sitä, että toisenlaiset enemmän PA-tyyliset kaiuttimet voi tarvittaessa hankkia myöhemmin kunhan on ensin todettu käytännössä missä kohtaa niitä oikeasti kaipaa, jolloin studiomonitoreja voi käyttää vaikka sidefillinä tai viivelinjan kaiuttimina. Hintarajausta en toistaiseksi laittanut koska etusijalla on tarjoukset, josta ei voi kieltäytyä. Homman eteneminen käytettyjen suhteen on kiinni siitä tuleeko tarpeeksi houkuttelevia tarjouksia. Järeysluokka vähintään Genelec 8050B. Myös vanhemmat mallit tulee kyseeseen kuten Genelec 1022B. Painoraja kuitenkin siinä kohtaa jos ei yksin saa telineeseen ja autoon, silloin on liian painava. | |
![]() 25.12.2014 15:53:04 | |
musamies: Keskustelussa tulleet näkökulmat, joita voi hyödyntää on otettu huomioon ja laitettu studiolaitteisiin ostoilmoitus, josta tulleet tarjoukset on tarkoitus käsitellä tammikuun aikana: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=954051 Huomioon ottaminen tässä tapauksessa tarkoittaa mm. sitä, että toisenlaiset enemmän PA-tyyliset kaiuttimet voi tarvittaessa hankkia myöhemmin kunhan on ensin todettu käytännössä missä kohtaa niitä oikeasti kaipaa, jolloin studiomonitoreja voi käyttää vaikka sidefillinä tai viivelinjan kaiuttimina. Hintarajausta en toistaiseksi laittanut koska etusijalla on tarjoukset, josta ei voi kieltäytyä. Homman eteneminen käytettyjen suhteen on kiinni siitä tuleeko tarpeeksi houkuttelevia tarjouksia. Järeysluokka vähintään Genelec 8050B. Myös vanhemmat mallit tulee kyseeseen kuten Genelec 1022B. Painoraja kuitenkin siinä kohtaa jos ei yksin saa telineeseen ja autoon, silloin on liian painava. Mun mielestä sun kannattais ehottomasti hankkia myös 1-2 subbaria tuohon settiin, sillon se olis oikea PA-järjestelmä! Eli 8050:lle vastaava vähintään 7070a, tai jos päädyt isompiin niin sitten jotain muuta. we call it music - they call the cops | |
![]() 25.12.2014 15:54:30 | |
Mä en ymmärrä, että miksi sä et Musamies vaan toteuta hommaa kuvailemallasi tavalla? Sulle kun ei kelpaa vastaväitteet, niin ihan turhaa käydä keskustelua. Jos mä tarvitsisin pikku-pa:ta pari kertaa vuodessa ja studiomonitoreita jatkuvasti, vuokraisin sen pa:n niille keikoille. Helppoa... http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo | |
![]() 25.12.2014 16:44:29 | |
Kyllähän noita pieniä ja hyväsoundisia PA-kajareita on, ne vaan maksaa hunajaa. Esim. L-acoustics 5xt:tä ja 108P:tä on tullut ite omissa studiotouhuiluissa käytettyä tarkkailukajareina ja a/b vertailu Genelec 8020:een oli enemmänkin lakujen puolella kun gensujen. Tohon vielä kaveriksi SB15P tai SB15m ja mittaamalla viiveet kohdilleen niin vähintäänkin kelvollinen setti on siinä ja samat mööpelit menee keikalla loistavasti, hinnan puolesta sitten samaan rahaan noiden kanssa saa aika monta vähän isokokoisempaakin studiomonaria. Joku satunaisen systeemin kasaaminen ja kuuntelu ilman että viitsii katsella vaiheita tai vasteita on ihan turhaa kun sitä settiä ei saa edes kahta kertaa kasattua samankuuloiseksi. Tottakai halpa skeida kuulostaa halvalta skeidalta mutta ei ole mitään järkeä verrata virittämätöntä studiosettiä virittämättömään laadukkaaseen PA-settiin, epäselvää puuroa molempien alakerrat on. Sepistin kanssa oon samoilla linjoilla, täällä on lähes jokanen yhtään enempää hommien kanssa puuhaillut kaveri käynyt toteamassa että studiomonarit on tehty johonkin ihan muuhun kun PA-käyttöön ja että selviät halvemmalla kun ostat pienemmät monarit kotiisi ja ostat/vuokraat jotain keikkatouhuun sopivampaa keikoille. Kun sä et selkeästi tota ota vakavasti niin mene ja tee oman visiosi mukaan, et sä täältä tule tän enempää kannustusta tai neuvoja saamaan. | |
![]() 25.12.2014 18:13:46 (muokattu 25.12.2014 19:25:07) | |
vhaivala: Mun mielestä sun kannattais ehottomasti hankkia myös 1-2 subbaria tuohon settiin, sillon se olis oikea PA-järjestelmä! Eli 8050:lle vastaava vähintään 7070a, tai jos päädyt isompiin niin sitten jotain muuta. Tammikuu näyttänee mikä moisten laitteiden tarjonta on - subbarit voi tulla kyseeseen myöhemmin jos hanke muuten etenee suotuisasti! Unelmahan tietysti olisi jos kaksi sellaista toimisi jämäkkänä jalustana. Vielä ei ole takeita suotuisasta etenemisestä. Jos käytettyjen tarjonta ei miellytä, saatan miettiä asiaa vielä tavanomaiselta PA-pohjalta. Minun mielestä 7070a subbarien kanssa 8050b olisi jo kuin pieni maltillisiin touhuihin. Tavallinen pieni PA-ämyri ei kuulostaa omaan korvaan paljon koskaan kivalta ilman jonkinlaista subbaria. PS: Zouvi ymmärsi, että kyseessä on visio eli ei niinkään mikään riittävästi testattu yleispätevä toimintatapa. PA-touhussa haasteena on jos sitä haluaisi tehdä hyvin, rima nousee monella tapaa aika korkeaksi ja on jo toimijoita, jotka riittää kattamaan kysynnän eikä pelkästään omaan käyttöön välttämättä mitään kovin ihmeellistä systeemiä kannata rakentaa. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)