Livetoiminta ›

Olethan kokeillut myös TypeII EQ:ta?
 
En oo varma.
 
Ehkä siihen soundiin vaan täytyy totutella, tänään myytiin juuri Suomen 300. LS9, eli niitä saattaa tulla jossainpäin vastaan... :)
 
Noh, onneks tää on mulle enempi harrasteluhommaa, ja aika useammin voi vaikuttaa laite-asioihin kn ei. En mä tottunut ikinä kyl toisaalta niiden PM:ienkään soundiin :D

Mikäköhän siinä muuten on, ettei yamaha saa laitettua noihin digidigeihinsä kunnollisia (lue erinomaisia) etuasteita. Analogipuolella heillä on montakin edustuskelpoista esimerkkiä.

Mua kiinnostaa tietää että miten noin keskimäärin esimerkiksi LS9iin suhtaudutaan 'kentällä'? Jos 20 orkesterin raideriin vastaa että meillä olis täällä LS9 niin moniko niistä vastaa että ei käy? Puhutaan nyt siis siitä keskikastista ja vaikka kotimaisista näin aluksi.

Mua kiinnostaa tietää että miten noin keskimäärin esimerkiksi LS9iin suhtaudutaan 'kentällä'?
 
Vähän luulen, että siitä digitaalisuudesta kärvistellään enemmän, kun tuosta mallista.
Monet miksaajat eivät välttämättä ole vielä oikein päässeet sisään tuohon digitaaliseen maailmaan, koska heillä ei ole välttämättä ollut tilaisuutta räplätä digimiksereitä rauhassa. Sitten keikalle mennessä ei haluta kyseisiin laitoksiin törmätä, kun ei osata käyttää (..tai paremminkin käyttää nopeasti), eikä sitä myöten uskalleta "vaarantaa" keikan soundeja/sujuvuutta.
 
Itsekin kyllä vielä mielellään käytän ulkopuolisia efektilaitoksia ainakin tap-delayn ja rumpukaiun suhteen. Jotenkin se valikkosurffailu tuntuu vielä vaivalloiselta niiden suhteen. Tapaan nimittäin räpeltää kumpaakin laitosta vähintäänkin biisien välissä ja välillä jopa keskellä kappaletta.
Jos sitten on kyseessä joku tiukempi festariveto, niin se kyllä helpottaa hirveästi jos pääsee vetelemään analogisesti ja näkee jokaisen efekti- ja dynaamikkalaitoksen toiminnan yhdellä silmäyksellä. Digitaalisesti voi tulla vähän hätä säätäessä.

Vähän luulen, että siitä digitaalisuudesta kärvistellään enemmän, kun tuosta mallista.
Monet miksaajat eivät välttämättä ole vielä oikein päässeet sisään tuohon digitaaliseen maailmaan, koska heillä ei ole välttämättä ollut tilaisuutta räplätä digimiksereitä rauhassa.
 
Tämän takia on erittäin arvostettavaa, jos on talon jätkä / laitetoimittajan jätkä siinä olkapään takapuolella kärsivällisenä vastaamassa kaikkiin tyhmiin kysymyksiin ja korjaamassa virheitä, mitä kiiressä tekee. Ja nimenomaan kärsivällinen on siinä avainsana.

Mua kiinnostaa tietää että miten noin keskimäärin esimerkiksi LS9iin suhtaudutaan 'kentällä'? Jos 20 orkesterin raideriin vastaa että meillä olis täällä LS9 niin moniko niistä vastaa että ei käy? Puhutaan nyt siis siitä keskikastista ja vaikka kotimaisista näin aluksi.
 
Riippuu ihan siitä, kuinka pitkän checkiajan lupaat, ja että jaksaako pop ja kippolan henkilökunta sitä sit kattella.
 
Mä henk. koht. tiedän tasan kolme jätkää, jotka sanos ehdottoman ein, ja yksi heistä on asiasta tällä foorumilla kertonutkin. Niille lopuille kahdelle ei sit kelpaiskaan mikään digibulsa keikoille, vaikka toinen tekeekin päivätöitään Pro Toolsin ääressä.
 
LS9 on kovaa vauhtia syrjäyttämässä Midas Venicea valtaistuimeltaan pienehköjen äänifirmojen laitearsenaalissa.
 
Oma veikkaukseni on, että LS9 kelpaa kaikille, jotka eivät omaa rundipokaa kuljeta.

Mikäköhän siinä muuten on, ettei yamaha saa laitettua noihin digidigeihinsä kunnollisia (lue erinomaisia) etuasteita. Analogipuolella heillä on montakin edustuskelpoista esimerkkiä.
 
Ihan samaa miekin olen ihmetelly. Varsinkin tuon LS9:sin kanssa (on tullut muutama keikka kyseisen tiskin kans täs tehtyä). Mie oon ottanu sellaisen työtavan et geinaan sitä etusta maksimissaan niin, et oranssi valo vilahtaa mittareissa vain kovimmissa piikeissä. Mul on sellai fiilis, et silloin se LS9:n etari on viel siedettävä, eikä mene pahasti murolle, eikä kompressoi liikaa sisääntulevaa signaalia. Ja samaa metodia olen yrittänyt muissakin digi-Yammuissa käyttää. Ja aina olen maaliin päässy. Tosin gaini-rakenne ei välttämättä ole paras mahdollinen tuollai vedeltäessä, mut mie oon pärjäilly ku oon passaillu seuraavan vehkehen input-gainin kanssa, jos tarvetta on ilmennyt.
 
Mutta oma henk.koht mielipide asiaan analogi vs.digitaali on sellai, että kyl mie kuitenkin mieluummin raahaisin sen ison analogisen järjestelmän mukanani. Jos se suinkin olis mahdollista budjetin, kuljetuskapasiteetin, keikkapaikkojen tilan puolesta, tarvittavan kanava ja AUX:ien määrän ja poppareitten tyytyväisyyden kannalta. Mut alalla kuin alalla joutuu tekemään kompromissejä, niin tällä hetkellä vaivattomin konsti on ollut vedellä tuolla digi-Yamahalla. Paljon ominaisuuksia pienessä paketissa kustannustehokkaasti. Eikä tää nyt tarkoita sitä ettenkö mä diggais noista digeistä, päinvastoin. Kyl niilläkin on omat hyvät puolensa.
 
Mut tärkein pointti ainakin mun mielestä on se, että oikea työkalu oikeaan paikkaan. Kaikki eri realiteetit huomioon ottaen. Itse henk.koht esim. festareilla talkkarina en haluasi tarjoilla digitaalista järjestelmää, ihan syynä se, että kun se vieraileva miksaaja, jolla ei ole ehkä samanlaista kokemusta digitaaleista, saapuu tonteille, niin on kiire vaihdoissa mun mielestä väärä paikka alkaa opettamaan miten se mikseri toimii ja miten saa lähetettyä infoa mihinkäkin monitoriryhmään. Analogilla se sujuu NIIN paljon helpommin. Kaikki kuitenkin osaa lukea siihen aux:ien viereen kirjoitettua teippiä missä lukee DRS tai KEY tms. Voin toki olla väärässäkin.

Tämän takia on erittäin arvostettavaa, jos on talon jätkä / laitetoimittajan jätkä siinä olkapään takapuolella kärsivällisenä vastaamassa kaikkiin tyhmiin kysymyksiin ja korjaamassa virheitä, mitä kiiressä tekee. Ja nimenomaan kärsivällinen on siinä avainsana.
 
Niin juttu on se et jos ja kun joku tuo jollekkin digitaalilaudan niin sen kaverin joka sen tuo on tiedettävä se bulsa etu- ja takaperin jopa unissaan. Mä en henk. koht. halua ikinä joutua tilanteeseen missä talon jäbä tuntee omat laitteensa huonommin kun minä. Tätä vaan tapahtuu valitettavan usein niin suomessa kuin ulkomaillakin.
 
On se lauta/laitteisto mikä hyvänsä niin oletusarvoisesti laitetoimittajan tulis tuntea kyseiset vehkeet jopa paremmin kuin omat taskunsa.

A&H GL:t ja taikurit nyt ekaksi. Tietysti pitää kysyä, että mikä se edullinen bulsa on?
 
http://www.gaiamusic.fi/pdf/MixWizard.pdf
 
Onhan niissä toki joka kanava omalla kortillaan, mutta ei se siitä vielä modulirakenteista tiskiä tee. Pohjan kautta on mentävä sisään ja jokaisen potikan ruuvi irroitettava että kanavakortin saa huoltoa varten työn alle.
 
Eli aika paljon hankalampaa kun esimerkiksi vanhojen Soundcraftien kanssa joissa kanavalohko oli kiinni kolmella tai neljällä ruuvilla ja suurimpaan osaan komponenteista pääsi käsiksi irrottamatta piirikorttia modulin rungosta. Heh, mä oon itseasiassa kerran chekissä ja kerran keikalla vaihtanut lennosta Souncraftin Deltaan ehjän kanavan. Eihän niitä tosin pitäisi virrat päällä irroitella mutta siihen aikaan oli vielä niin vakaat kädet, että uskalsi :)
 
Crestin X-sarjassa kanavat on neljän moduleissa eli sekin on kohtuu v-mainen avattava jos piirikortteihin pitää päästä käsiksi. Sinänsä tietysti neljän kanavan lohkon lähettäminen huoltoon on paljon iisimpää kuin koko bulsan. Meillä muuten oli Klubilla Crestin viimekeväisen huollon ajan käytössä vuonna 1996 Pakkahuoneelle hankittu Soundcraft k3, joka on edelleen täysin vetokuntoinen peli kun sitä vain muistaa huoltaa. Harva tämän päivän tiskeistä saavuttaa tuollaistakaan käyttö-ikää.
 
Onhan modulirakenteisuudesta luopuminen ja pintaliitoskomponenttien käyttö toki pudottanut uusien tiskien hinnat ainakin puoleen 90-luvun alkuun verrattuna, mutta kestävyydestä ja huollettavuudesta on tingitty rankasti.
 
Oho, tulipahan tekstiä. Pitänee palata ketjun varsinaiseen aiheeseen joskus myöhemmin.
 
-Peve

Onhan niissä toki joka kanava omalla kortillaan, mutta ei se siitä vielä modulirakenteista tiskiä tee. Pohjan kautta on mentävä sisään ja jokaisen potikan ruuvi irroitettava että kanavakortin saa huoltoa varten työn alle.
 
Joo, eikä polttomoottori autosta vielä kulkupeliä tee. Tiellä on ajettava, toisten perässä ja henkensä kaupalla ohiteltava, jos haluaa lujempaa päästä. Airbussissa tarttee tiellä olla vaan se kaks kilsaa, jonka jälkeen saa vetää yheksääsataa sinne minne lystää.