Livetoiminta ›

Nii, mitenkäs se VEDONpoisto olikaan järjestetty, jos liittimessä on liian paksu kaapeli?

Musta tää keskustelu on mennyt jo kauan aikaa vaan siihen perinteiseen suomalaiseen reilun kerhon meininkiin, että kaverille naureskellaan ihan vaan nauramisen ilosta. Vois lukottaa vähitellen. Jonkun voimavirtakaapelin onnistunut kytkeminen oikein päin ei kuitenkaan oo lähelläkään tota ruuvimeisselien kans ittensä tappanutta myyränvihaajaa.

Vois lukottaa vähitellen...
 
Minustkin noi Musamiehen omatoimikodinkonekorjaamon asiat on jo riittävän hyvin käsitelty. Sen sijaan, noita omia sulakkeenpoltto- yms-möhläyksiä vois ketjuun laittaa, kenellä niitä on. Yks virhe opettaa monasti enemmän ko kymmenen hyvää neuvoa.

Joo, meni keskustelu hölmöille raiteille.
 
Nii, mitenkäs se VEDONpoisto olikaan järjestetty, jos liittimessä on liian paksu kaapeli?
 
32 A liittimiä ollu erilaisia. Jossain mallissa taisi kaapelia paikallaan pitävän osan ruuvien pituus tulla ensimmäisenä vastaan. Toisessa mallissa muovikuoren reiän koko jota pystyi aavistuksen avartamaan. Kummassakin kuitenkin vedonpoisto pelaa - ensimmäisessä piti olla pitemmät ruuvit ja toisessa vedonpoisto-osa oli kieritettävä ja kiristyvä muovihässäkkä liittimen päässä.
 
Kolmas muoviliitin oli sellanen, johon ei paksua kaapelia saanut millään varteenotettavalla konstilla.
 
Eipä ole koskaan tullut tilannetta vastaan, jossa paksut kaapelit olisi kaapeleita käytettäessä aiheuttanut ongelmia, vaan ongelmia on tullut aneemisten valovirtakelojen kanssa pelatessa.
 
Jonkun voimavirtakaapelin onnistunut kytkeminen oikein päin ei kuitenkaan oo lähelläkään tota ruuvimeisselien kans ittensä tappanutta myyränvihaajaa.
 
Se ei ehkä kuitenkaan ihan niitä vaikeimpia teknisiä haasteita ole mitä voi tulla vastaan... Eikös noita käytännössä kytke vähän joka jyväjemmari itse.

Enneko ketju kääntyy Musamiehen tuleviin putkiremontteihin, ni kuis moni täällä tunnustaa, että sulakkeita on keikalla poksunu ja mistä syystä?
 
Automaattinalleja on mennyt mm. Crest CA12 ja CA18 päätteitä käynnistäessä. Niissä on liian suuri syöksyvirta, kun kondensaattorin latautuu (jossain 80A nurkilla).
 
Vikavirtasuojia on paukkunut ja aina syynä on ollut joko bändin mukana tullut jatkojohto tai itse backline.
 
Ja ihan näin oppina kaikille DIY-miehille: Tuossa reilu 10 vuotta sitten oli uusi asuntoalue rakennuksen alla. Yksi kaiffari rakensi taloa ja päätti vetää tilapäisesti sähköt, jotta saisivat lämpöpuhaltimet betonia kuivattamaan. Naapurissa oli jo talo valmis; autotalli, jossa pränikkä Mercedes, sekä sen tallin vieressä purjevene odottamassa vesillelaskua. Puhaltimet yöksi päälle ja kotio lepäämään. Aamulla ei ollu enää omaa taloa, naapurin autotallia, Mercedestä eikä sitä purjevenettä, mutta palokunta kylläkin.
 
Syy: kolmivaihepuhaltimesta pätki yksi vaihe, joka aiheutti vinokuorman lisäksi puhaltimen moottorin ylikuumenemisen, jonka seurauksena ympärillä olleet puurakenteet syttyivät. Siinä meni siis kaikki pieleen, kun se aparaatti oli muutenkin melkein seinässä kiinni.
 
Seuraus: Kenenkään vakuutus ei korvannut mitään ja tää talonrakentaja todettiin muutenkin varattomaksi. Naapurin sälli otti oikeuden omiin käsiinsä ja sai muutaman kuukauden ehdotonta törkeästä pahoinpitelystä sekä pysyvän ruumiinvamman tuottamisesta. Omia kytkentöjään tehnyt kaiffari taisi tehdä myöhemmin itsemurhan.
 
Eli leikkikää vain sähköllä, mutta katsokaa, ettei muita ole lähimaillakaan. Mulle on kerran tullut sähkönsyöttö sellasesta Strömbergin töpselistä, josta meni adapterilla 63A letkuun, joka taas oli kiinni keskuksessa, josta otettiin himmentimille sähköt. Välissä ei tokikaan vikavirtasuojia, koska tuolloin (1996) sellaisia ei 32A 3-vaihe töpseleissä vaadittu. Jatkokaapelia oli välillä 100m ja yhdessä niistä meni nolla ja vaihe sekä maa ja vaihe ristiin, jolloin sain himmentimen kuoresta jännitteet näpeilleni. Vuokrafirma pesi vastuunsa, koska kaapelit oli palautettu ehjinä joltain raksalta.

kuis moni täällä tunnustaa, että sulakkeita on keikalla poksunu ja mistä syystä?
 
Kyllä sulekkeita on palanut milloin mistäkin syystä. Päällimäisenä juolahi mieleen tarina Helsingin Mikonkadulla järjestetystä muotinäytöksestä noin 12:n vuoden takaa. Edellisenä päivänä rakennettiin lava ja valaistus kuntoon joka testattiin yö sydämmellä täydellä teholla. Oisko tuikkuja ollut 6 x sixeri ja joitain 2kW fresuja selkään. Seuraavana aamuna show käyntiin ja lamput täysille. Muutaman minuutin kuluttua putosi ensimmäinen vaihe ja kohta perään toinen. WTF? Ison sähkökeskuksen 63:set lähti, vaikka edellisenä iltana lamppuja porotettiin täysillä monta tuntia. Kahva kouraan ja nalleja vaihtamaan, master liuku 80:an prosenttiin. Sama tauti uusiutui. Siinä kohtaa oli ehtinyt jo pohtia missä vika on kunnes tajuttiin, että kaupunki ympärillä on herännyt käyntiin ja valtakunnanverkon jännite laskenut jolloin virtaa kuluu ratkisevasti enemmän. Tilanne ratkaistiin (laittomasti) vaihtamalla 63:n tilalle 80A paukut ja masteri pidettiin 80 prosentissa.
 
-Paavo

Eikös noita käytännössä kytke vähän joka jyväjemmari itse.
 
Tiedätkös millä alalla sattuu eniten työtapaturmia tilastokeskuksen mukaani?
Arvauksia anyone?
 
Kun tehdään sähkökytkentöjä, niin ei riitä että se toimii hyvin ja turvallisesti just siinä kohteessa ja sillä kertaa. "no mutkukato mää tiedän et miten tää on tehty ja en käytä muualla". No joo niin varmaan. Kun naapurintytön häistä puuttuu telttaa syöttävästä voimavirrasta pätkä ja isäntä hädissään pyytää sulta lainaan tai menee bileet vituiks. Sulla tietenkään sillä hetkellä ei ole muuta kun tuo, niin kiusaus saattaa käydä aika suureks...
Ja sitte vielä sellanen pointti et kaikkien sähkövehkeiden pitää toimia oikein jos niihin kytketään joku toinen viallinen vehje. Kaikissa olosuhteissa. Eihän suojamaalla ole mitään merkitystä jos laite on ehjä...
Laki tuvan puolelta muistetaan sellainenkin tapaus että maajussi oli tehnyt voimajohdon nelinapaisesta. Naapuri oli lainannut sen isännän poissaollessa ominlupinensa ja kuollut. Kytkennän tekijä tuomittiin ehdottomaan kuolemantuottamuksesta.
Mulle on aivan sama jos joku syväkylväjä innoissaan miksaa radiopeltorit päässä tai touhuu muuten jotain typerää. Mutta kun ruvetaan sähköasioiden kanssa pelleilemään niin silloin voi joku kuolla! Yleensä joku muu kun kytkennän tekijä...
 
Roadari

kaupunki ympärillä on herännyt käyntiin ja valtakunnanverkon jännite laskenut jolloin virtaa kuluu ratkisevasti enemmän.
 
Tää oli jo hyvä tietää. Ei oo käyny mielessäkään, että näin vois oikeesti tapahtua.
 
Tilanne ratkaistiin (laittomasti) vaihtamalla 63:n tilalle 80A paukut ja masteri pidettiin 80 prosentissa.
 
...joskin tää nyt ei varsinaisesti tuota olantaputuksia... Siinä vaiheessa kun koko mökki sattuu kärähtään ja aletaan suorittaan tutkimuksia syyn selvittämiseksi, niin 80A nallit + 63A kaapelit perässä riittää aika hyvin polliisille. Vaikka oliskin masterit pienemmällä.
 
Ei sillä, löytyy mullakin keissistä laiton 32A -> 16A adapteri, joka on pelastanut pariin otteeseen. Mutta yhtä kaikki, hasardi se on tuokin.

Tiedätkös millä alalla sattuu eniten työtapaturmia tilastokeskuksen mukaani?
Arvauksia anyone?
 
Rakennuslehden mukaan rakentaminen olis aika lailla kärjessä vuonna 2006.
 
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/13479.html
"Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (8 733), konepaja- ja rakennusmetallityön (7 361) ja maatilataloustyön (7 306) ammattiryhmät."
 
Tullut sellainen tuntuma, että työtapaturma sattuu helpoiten jos mukana on kiirus, eikä pysty ihan loppuun asti miettimään miten hommassa käy tai tulee laiminlyötyä turvajärjestelyjä.
 
Tuossa kun tuli paloturvallisuus puheeksi, aika moni tuntuu ottavan suruttomasti riskiä tulitöissä. Esimerkiksi varomattomalla rälläköinnillä isolla rälläkällä saa todella helpolla tulipalon syttymään verrattuna sähköhommiin. Itse on tullut suoritettua tulityökortti.
 
Keskustelussa meinaa unohtua, että tee se itse töissä työn laadun skaala on aika laaja. Joukkoon voi mahtua myös todella huolella tehtyjä töitä. Tänä päivänä kuluttajille myytävät sähkölaitteet ei ole aina mitenkään mielettömän hyvin tehtyjä. Toista on teollisuuskäyttöön suunnitellut laitteet. Tee se itse toimintatavassa on hyvänä puolena se, että voi rakennella omia koneita esim. teollisuuskäyttöön tarkoitetuista komponenteista, eikä tarvi tyytyä halpahallin laatuun.
 
Monikaan firma ei tänä päivänä suhtaudu suurella mielenkiinnolla pieniin teknisiin hommiin koska niiden tekeminen ei ole yhtä kannattavaa kuin suurempien urakoiden. Vaikka koulutus, sertifikointi, standardointi ja muu normitus on edennyt viimevuosikymmeni, tuotteiden ja rakentamisen laatu ei kaikissa tapauksissa ole. Syynä se, että tavoitellaan paljon rahaa, kilpaillaan henkihieverissä ja työssä vallitsee ainakin ajoittain kiire. Myös vastuu voi olla aika lailla hajallaan.
 
PS: Työikäiset kuolee Tilastokeskuksen mukaan yleisimmin alkoholiin.
http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html
 
PPS: Tuossa oli sähkötyökin mukana sivulla 5.
http://www.stat.fi/til/ttap/2006/ttap_2006_2008-06-10_fi.pdf

Oisko tuikkuja ollut 6 x sixeri ja joitain 2kW fresuja selkään. Seuraavana aamuna show käyntiin ja lamput täysille. .....Siinä kohtaa oli ehtinyt jo pohtia missä vika on kunnes tajuttiin, että kaupunki ympärillä on herännyt käyntiin ja valtakunnanverkon jännite laskenut jolloin virtaa kuluu ratkisevasti enemmän.
 
Voisitko hieman perustella näkemystäsi?
 
Näin äkkiseltään ajateltuna lamppukin on vain about vakiokokoinen vastus. Tehon kulutus määräytyy syötetyn jännitteen mukaan, ei siten että teho olisi vakio ja virta heiluisi sitten jännitteen mukaan. U/R = I ja P = UI -> P = U^2 * R. Jos U laskee niin myös I laskee ja toki silloin myös P R:n pysyessä vakiona.
 
Voin toki olla väärässäkin mutta mielellään kuulisin väitteellesi perustelun.

Rakennuslehden mukaan rakentaminen olis aika lailla kärjessä vuonna 2006.
 
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/13479.html
"Seuraavana tulevat elintarviketeollisuustyön (8 733), konepaja- ja rakennusmetallityön (7 361) ja maatilataloustyön (7 306) ammattiryhmät."
 
Tullut sellainen tuntuma, että työtapaturma sattuu helpoiten jos mukana on kiirus, eikä pysty ihan loppuun asti miettimään miten hommassa käy tai tulee laiminlyötyä turvajärjestelyjä.
 
Tuossa kun tuli paloturvallisuus puheeksi, aika moni tuntuu ottavan suruttomasti riskiä tulitöissä. Esimerkiksi varomattomalla rälläköinnillä isolla rälläkällä saa todella helpolla tulipalon syttymään verrattuna sähköhommiin. Itse on tullut suoritettua tulityökortti.
 
Keskustelussa meinaa unohtua, että tee se itse töissä työn laadun skaala on aika laaja. Joukkoon voi mahtua myös todella huolella tehtyjä töitä. Tänä päivänä kuluttajille myytävät sähkölaitteet ei ole aina mitenkään mielettömän hyvin tehtyjä. Toista on teollisuuskäyttöön suunnitellut laitteet. Tee se itse toimintatavassa on hyvänä puolena se, että voi rakennella omia koneita esim. teollisuuskäyttöön tarkoitetuista komponenteista, eikä tarvi tyytyä halpahallin laatuun.
 
Monikaan firma ei tänä päivänä suhtaudu suurella mielenkiinnolla pieniin teknisiin hommiin koska niiden tekeminen ei ole yhtä kannattavaa kuin suurempien urakoiden. Vaikka koulutus, sertifikointi, standardointi ja muu normitus on edennyt viimevuosikymmeni, tuotteiden ja rakentamisen laatu ei kaikissa tapauksissa ole. Syynä se, että tavoitellaan paljon rahaa, kilpaillaan henkihieverissä ja työssä vallitsee ainakin ajoittain kiire. Myös vastuu voi olla aika lailla hajallaan.
 
PS: Työikäiset kuolee Tilastokeskuksen mukaan yleisimmin alkoholiin.
http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html
 
PPS: Tuossa oli sähkötyökin mukana sivulla 5.
http://www.stat.fi/til/ttap/2006/ttap_2006_2008-06-10_fi.pdf
Kyllähän tavallaan asiaakin puhut ja tosiaan noita tehdään aikalailla. Meille menevän tien yli menee voimavirtajatkokaapeli, todennäköisesti itse tehty, ja matkaahan tuolla jatkolla on vain kolmisen sataa metriä. On sellaiselta hallilta vedetty metsän laitaan halkokonetta tms. varten.
Ja siinä olen samaa mieltä, että välttämättä kaupasta saatu tarkistettu ja hyväksytty tuote ei ole välttämättä laadukas. Mutta toisaalta itse tehty voi olla, jos tietää mitä tekee. 230V tuotteiden kanssa nyt vielä jotenkin itse pärjään esim. lamppujen kytkentää, koska siellä ei ole kuin musta(ruskea), sininen ja ke-vi.
Voimavirtapiuhaa en ole koskaan tutkinut sen tarkemmin ja senkin ehkä pystyy omin voimin tekemään, jos vain on tietoa. (en sano, että minulla on)
Montakin asiaa pystyy tekemään mutta sitten tosiaan onnettomuustilanteissa viallinen kytkentä onkin sitten huono juttu. Jos kaikki on oikein, niin sitten onnettumuuksia ei pitäisi sen takia tullakaan.
 
Tulityökorttihan ei suojaa tulipalolta mutta tulipalon sattuessa kortin suorittaneen henkilön oletetaan tietävän asiasta sen verran, että esim. selkeissä jälkivartioinnin laiminlyönneissä voidaan löytää vastuullinen henkilö. Joissain työpaikoissa on ollut henkilöitä, joilla ei korttia ole ja jos työnantaja määrää tällaisen henkilön tekemään tulitöitä, niin vastuu ei olekaan tekijällä vaan työnantajalla.
 
Sama se on näissä sähköhommissakin, itse saa tehdä talon sähköasennukset mutta vastuu on sitten sillä kytkennät tarkistavalla asentajalla.
 
Mutta se muodollinen pätevyyskään ei takaa, että homma on hanskassa.
 
EDIT: mutta tietysti monilla meistä saattaa olla sellainen käsitys, että kyllähän tuon osaa kuka vaan ja sitten tehdään mitä tehdään. Mutta johdoistakaan ei loppujen lopuksi voi kukaan tietää, onko se oikein vai ei. Jopa ammattimaisille sähkömiehille on sattunut vahinkoja kytkennöissä.
Mutta jos mennään johonkin muuhun aihealueeseen kuin sähköön, vaikka otsikko ampeereista puhuukin, niin tulee mieleen kosteuseristys. Näihinhän vaaditaan myös todistuksia. Tiedän erään todistuksen saaneen henkilön, jota en ottaisi laittamaan kosteuseristystä märkätiloihin ja siitä syystä omaan taloon sen laitoin itse. Maalintapaista mössöä vedetään telalla seinään ja vahvikenauhat tarvittaviin paikkoihin. Ei hirveästi koulutusta tarvitse mutta vastuunsiirtohan se on kyseessä.
Sillä kannattaisi muistaa, että mitä tekeekin niin itse on sitten vastuussa. Minä jätän suosiolla sähköasioissa vastuun muille, sähkö kulkee välillä niin outoja reittejä, ettei tosikaan. Jos nyt kosteuseristys pettää ja vakuutusyhtiö ei jostain syystä asiallisesti tehtyä eristystä hyväksy, niin oma on sitten vikani. Tosin voin tältä kohti sanoa, ettei sitä kukaan muukaan voi sen paremmin tehdä.
 
Mutta ketään en kehota tekemään vaan pitäytykää siinä mihin koulutuksen olette saaneet ja mihin viralliset lisenssit riittävät.
 
Ja kysymykseen onko palanut sulakkeita, niin muistaakseni ei ole mennyt muualta kuin vahvistimesta sisäinen sulake: liian pieni kuorma syynä(8ohm pienin sallittu ja oli sitten kuitenkin 4ohm). Ei sentään muuta hajonnut.

Samaa mieltä kuin humppahanuristi. Meikäläinen on huolella tehtyjen asennusten kannalla riippumatta kuka on tekijä. Onhan hommassa sekin puoli jos on tehnyt monipuolisesti eri alojen hommia, voi mahdollisia ongelmakohtia ja vikoja löytää helpommin kun niitä kuitenkin epätäydellisyyksiä ja ikäviä asioita sisältävässä maailmassa voi kaikista hyvää tarkoittavista normeista huolimatta eteen ilmaantua.
 
Ei voi olla 100 % varma siitä onko jonkun vieraan pistokkeen takana kaikki kytkennät niin kuin pitää ja onko esim. johtimet riittävällä tapaa mitoitettu. Eräässä vanhassa kiinteistössä pääsulakkeille tulevien piuhojen eristeet oli ruvennut sulamaan. Aika heiveröisen näköistä piuhaa oli 63 A sulakkeille. Tämänlaisia juttuja huomaa helpommin jos on itselläkin jotain tuntumaa asiaan. Tuntumaa omaamaton on voinut noudattaa normeja ja sääntöjä, mutta ei pysty yhtä hyvin seuraamaan laitteiden kuntoa kuin jonkin verta teknistä kokemusta omaava.

menee lisää ot:n puolelle.
...on sitä kaikkea vastaan tullut keikkaelämän aikana. Ehkä mieleenpainuvin, suht tuore tepaus missä kojahti 2kpl robe-pesuria ja jotakin pientä muutakin kun oli vaihe / nolla lipsahtanut väärinpäin. Vika oli hauska siinä mielessä, että kaikki kytkennät/värit oli oikeilla paikoilla merkintöihin nähden. Ainoa että kun vertasi roikkaa ja talon liitintä keskenään niin merkintöjen mukaisesti oli oikein mut nollan paikalla olikin vaihe ja päinvastoin :(
 
pitäisi siis joka paikassa aina mitata ennen kuin kytkee mutta, kun sitä aikaa ei ole olevinaan koskaan.

EDIT:Eikun taisikin olla justiin siitä kolmivaihevirrasta kyse.

Voisitko hieman perustella näkemystäsi?
Voin toki olla väärässäkin mutta mielellään kuulisin väitteellesi perustelun.
 
Mäkin voin olla väärässä. Kaikki vaihtoehtoiset teoriat on tervetulleita :)
 
Käytäntö osoitti tuolloin, että näin voi käydä. Meitsi kun ei osaa PAR kannujen resistansseja laskea ottaen huomioon hehkulangan lämpötilan ja sen vaikutuksen wolframin resistanssiin jne. Mitenkä paljon himmentimet tuohon sitten vielä vaikuttaa... en osaa sanoa. Teoriassahan kuormitusta oli sen verran, että nallien olisi pitänyt kestää, rimaa hipoen. Tämä oli ainoa teoria (ja melko järkeenkäypä) joka tapaukseen keksittiin. Fakta on se että 80A nallit kestivät, 63A ei vaikka yöllä kaikki oli ihan ihanasti eikä kaluston kunnossa ollut moittimista.
 
Jos tästä haluaa jotain oppia, niin sen ettei pidä kuormittaa töpseliä tappiin asti, vaan kandee jättää headroomia. Joku taisikin asiasta aiemmin jo mainita.
 
-Paavo

Samaa mieltä kuin humppahanuristi. Meikäläinen on huolella tehtyjen asennusten kannalla riippumatta kuka on tekijä. Onhan hommassa sekin puoli jos on tehnyt monipuolisesti eri alojen hommia, voi mahdollisia ongelmakohtia ja vikoja löytää helpommin kun niitä kuitenkin epätäydellisyyksiä ja ikäviä asioita sisältävässä maailmassa voi kaikista hyvää tarkoittavista normeista huolimatta eteen ilmaantua.
 
Niin. Puhuu mies joka kuitenkin sitten tunkee sitä 16 neliöistä kaapelia 6 neliöiselle tarkoitettuun liittimeen. Eikai se haittaa, jos vedonpoisto ei oikein pure, koska sille on vähän näytetty moraa. Johtimen säikeitä hieman katkottu kun eivät mahtuneet ruuviterminaaleihin. Puhumattakaan siitä, että liittimen kuoren fyysinen kesto on mitoitettu sille 5g6mm2 kaapelille. 16mm2 kaapeli kuitenkin on aikamoista jöötiä siihen verrattuna, painaa monin verroin joten käsiteltäessä liitinkin altistuu paljon isommalle rasitukselle. Eivätkä johtimet varmaan olleet nähneetkään kaapelinpääteholkkeja...
 
Mitäs sitten jos keskusta syöttävästä (jos ja kun se sellaiseksi kuitenkin joskus pääsee, halusit tai et) kaapelista häviää nolla ja/tai suojamaa kun jo ne osittain karsinnassa vaurioitunet johtimen säikeet irtoavat siitä termiinaalista. Ei paljon auta vaikka olisi kuinka paksua kaapelia välissä.
 
Ei voi olla 100 % varma siitä onko jonkun vieraan pistokkeen takana kaikki kytkennät niin kuin pitää ja onko esim. johtimet riittävällä tapaa mitoitettu.
 
Miksiköhän näille asioille on tehty standardit ja säädetty lait niin, että vain asianomaisen pätevyyden omaavat saavat näitä tehdä? Jäisi tässäkin maassa monta keikkaa tekemättä, jos keikkapaikalle saavuttaessa ensimmäiseksi pitäisi alkaa tarkastaa talon sähkövetoja, kaapelien johdinten poikkipinta-alaa, liitosten kuntoa/oikeellisuutta jne.

Mitenkä paljon himmentimet tuohon sitten vielä vaikuttaa... en osaa sanoa.
 
Tuohon aikaan tuskin oli siniaaltohimmentimiä käytössä ja vieläkään en ole reguloiduilla virtalähteillä varustettuja himmentimiä nähnyt. Eli himmennin saa matalampaa jännitettä, syöttää matalampaa jännitettä ja samalla vähemmän virtaa.
 
Fakta on se että 80A nallit kestivät, 63A ei vaikka yöllä kaikki oli ihan ihanasti eikä kaluston kunnossa ollut moittimista.
 
Tuossa männä kesänä luukutettiin (Peer Günt lauteilla) yhtä PA-läjää yöllä ja kaikki oli hyvin. Seuraavana päivänä olikin sitten lämmintä aika rutkasti ja 3kpl lab.gruppeneita hiljeni - meni tuulettimet sököiks (kahdessa niissä oli alle 10 käyttötunnin föönit, jotka oli tehtaalla vaihdettu).
 
Eli olisko nyt vain ollu niin, että sillon yöllä ne sulakkeet olivat viileämmässä ja jäähtyivät nopeammin.
 
Edit > No ja testatahan sitä sulakkeen ulkopuolisen lämpötilan vaikutusta piti. Unohtakaa; näillä normaaleille lämpötiloilla mahtuu virrankesto hyvinkin mittausvirheen ja itse sulakkeiden toleranssin sisään. Ja näytti olevan ero sitä pienempi, mitä isommasta sulakkeesta oli kyse. < Edit
 
Niin ja sit noista "liian isot nallit lähdössä". Viime vuonna oli dbtl:n rakennus käynnissä ja jännitteet notkuivat liian alas. Tilattiin Turku Energia paikalle ja valvomosta kauko-ohjauksen kautta nostivat jännitettä 12 volttia (ilman kuormaa 238V). Samalla vaihtoivat lähtöpäähän 160A nallit, vaikka kaapeli (4x70mm2 alumiinia) ja sen perässä ollut kontti olivat vain 125A mukaan mitoitettu (toki siellä kontissa oli vikavirrat ja sulakkeet kohdillaan). Ja se kontti oli kans Turku Energian kamaa.
 
No, eipä ainakaan lamput pimenneet.

Mäkin voin olla väärässä. Kaikki vaihtoehtoiset teoriat on tervetulleita :)
 
Vaihtoehtoinen teoria voisi olla se, että samojen sulakkeiden takana onkin enemmän kuin yksi pistorasia. Aika yleistä varsinkin isommilla lähdöillä. Aamulla tuleekin töihin se toinen porukka joka käyttää samaa lähtöä ja kytkee päälle pohjakuormaa joku 20A/vaihe. Ja kun sinä vielä tuuppaat päälle ne 40kW lamppuja niin virtaa meneekin jo 80A!
 
Jos tästä haluaa jotain oppia, niin sen ettei pidä kuormittaa töpseliä tappiin asti, vaan kandee jättää headroomia. Joku taisikin asiasta aiemmin jo mainita.
 
Jep.... Ei huono ajatus.

Puhuu mies joka kuitenkin sitten tunkee sitä 16 neliöistä kaapelia 6 neliöiselle tarkoitettuun liittimeen.
 
Neljästä piuhasta muodostuvaa voimavirtakaapelia saa 32 liittimiin laitettua ilman temppuja 10 neliöistä. Jotkut liittimet on pienemmällä reiällä. Moottoreissa ja taajuusmuuttajissa ei ole käyttöä viidennelle piuhalle. Eikö 6 neliöinen piuha ole hiukan alakanttiin jos liitin on mitoitettu 32 A:lle oliko nyt 6 tuntia kuormittaen? Ainakin ABB:n taajuusmuuttajan ohje antaa ymmärtää, että 6 neliöisen käyttö ok 25 A sulakekokoon asti. Taajuusmuuttajasta voit säätää moottorin kierroksia muuttamalla paljon virtaa menee ja pihtimittarilla voi todeta miten virtaa menee. Jos käytössä on ennen sulakkeita erilinen moottorinsuojavekotin, se on myös mahdollisesti säädettävä.
 
16 neliöisestä piuhasta puhataan vielä 50 A sulakekoon yhteydessä, joten 32 A virralla jäänee jännitehäviöt aika vähäisiksi vaikka olisi hiukan pitempikin johto. Wikipedian taulokko meinaa, että pärjäisi 63 A virrallakin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6johdin
 
Tuskin noita voimavirtapiuhoja tulisi käytettyäkään jos ei tarkoitus olisi saada menemään niitten kautta hiukan erilaisia virtoja kuin tavaratalon 1,5 neliöisistä valovirtakeloista.
 
63 sulakkeisiin törmää siellä täällä pääsulakkeina mutta 63 pistorasiat ovat vielä harvinaisia. Jos niitä rupeaa ilmaantumaan enemmän, voin vaihtaa omat liittimetkin isompiin.
 
Mitäs sitten jos keskusta syöttävästä (jos ja kun se sellaiseksi kuitenkin joskus pääsee, halusit tai et) kaapelista häviää nolla ja/tai suojamaa
 
Omia vekottimia olen yrittänyt rakentaa siihen suuntaan, että niiden ohjaus ja käyttö tapahtuisi muusta paikasta kuin missä jännite mahdollisessa vikatilanteessa todennäköisimmin piilee. Mm. pneumaattista ohjausta, ohjausta pienjännitteellä ja erilisestä napista käytettävää kontaktoria.

Näin muualla päin maailmaa...
http://cache.daylife.com/imageserve/07w88QU3vv9tj/610x.jpg