Livetoiminta ›

Myönnän heti kärkeen että kokemusta ko. laitteesta ei ole mutta uskon vahvasti että on hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Eli varmasti on markkinoiden huonoin langaton korvamonitori jos on myös halvin.....
 
Hyvä Ville, juurikin noin.
 
Ja sitten itse laitteeseen, mistä kyseltiin et onko ok.
Kerran olen kyseisen vermeen kanssa jouitunu naamatusten ja toivottavasti samalla myös viimeisen kerran.
 
Itse itseäni lainaten
http://viltsun.blogspot.com/2007/11/harmillista.html
 
Dynamiikka ja ylipäätään kaikki tuossa laitteessa on tehty juurikin niin huonosti kuin mitenkään päin on mahdollista niin että laitteeseen tulee vielä virta ilman että räpsii sormille.
 
Ja kuten todettu ostakaa ennemmin käytetty ammattilaite kun uusi paska. Nykyiseltä työnantajalta esim. vapautuu näillä näkymin alkuvuodesta myyntiin 4 kpl senkun 300 sarjan lähetintä (1 kpl G2 ja loput vanhempia) näihin kaikkiin myös tuplapakit. Tuolla M.Netin torillakin saattaa löytyä vastaavia.
Edellyttäen tietysti että jaksaa käyttää myös mujita hakukoneita kun Thomannin.

Tulipas villekauhaselta asiaa. Plussat laitoin.
 
Noin 85% ihmisistä jotka täällä kyselee halvoista korvamonitoreista on lähtenyt ratkomaan äänentoistoratkaisujaan aivan väärästä päästä.
 
Se on tämmöttillä suruttomilla soittajapojilla puutteellinen tietotaito. Jostain hevosmiesten tietotoimistosta on kuultu, että korvanappikuuntelu on kiva ja hyvä, joten semmoinen tarttee saada. Sillähän saisi lavamökääkin pienemmäksi, vaan se vaatisi, että styrkkareita (ja rumpalia) sit pitäisi kääntää pienemmälle. Vaan ko hevostietotoimistosta kerrotaan, että se paras luomusaundi syntyy, ko oma styrkka on niin kovalla, että VARMASTI kuuluu KOKO SALIIN ilman mitään ylimääräisiä vahvistuksia. Lavamökää tarttis pienentää, mut mun styrkasta ei lähde lavamökää vaan vain hyvää saundia.
 
Useimmiten parempi monitorointi saadaan aikaiseksi pienellä oikein sijoitetulla (=lähellä kuuntelijaa) monitorikaiuttimella tai langallisella kuuntelulla.
Ammattivehkeissäkin langattoman ja langallisen soundi ero on edelleen aivan järjetön langallisen eduksi. En ikinä laittaisi artistille langatonta korvamonitoria ellei se olisi AIVAN välttämätöntä artistin hyvinvoinnin tai esityksen kannalta.
Puhumattakaan luotettavuus ja kustannuskysymyksistä.
 
Oisko vuosi takaperin, ko bändini jätkät alkoivat meikäläiseltä kyselemään korvanappien perään. No, runpali, eli mä istun mikserin vieressä, niin en metriä lähde langattomasti siirtämään. Kaikki muut bändin jätkät ovat kiinni langallisessa laulumikissä ja instrumenttipiuhalla styrkkarissa, niin en nähny syytä miksi korvanappien tarttis olla langattomat? Paperilla sitten rakensin langallisen systeemin, joka minust olis bändilläni voinut vaikka toimiakin. Hinta ihan laitevalinnoista kiinni, mutta ei tuo kalliiksi olisi tullut. Siitä on juttua tuolla monitorointifaqissa. Niinhän siinä kävi, että bändini jätkät eivät tekniikasta ymmärrä sitäkään vähää ko minä, mutta googletus sujuu. Ja googlettamalla selvisi, että "oikeat" korvamonitorisysteemit ovat a)langattomia b)kalliita. Meikäläisen haarukoima systeemi ko oli langallinen ja edullinenkin, niin mun ny vaan tarttee ymmärtää, että se ei voi toimia, eikä se ole se oikea. Hankitaan siis "oikea" järjestelmä sit, ko bändikassassa on tarpeeksi paalua, eikä muita rahareikiä ole.
 
Sitten toinen mikä kanssa tuntuu nykyään olevan enenevissä määrin aloittelevilla bändeillä ja miksaajilla ongelmana on että yritetään monimutkaistaa asioita turhaan. Mietitään kaikkia monimutkaisia monitorointi yms ratkaisuja mutta bändissä kukaan ei osaa kuunnella muita eikä bändi soi minkäälaisessa balanssissa. Vähän sellanen 2000-luvun meininki, haetaan digitaalisia ratkaisuja analogisiin ongelmiin.
 
Ei tuo välttämättä ole edes aloittelevien ongelma. Bändini keski- ikä on liki 50 ja kaikki soittaneet teini- ikäisestä lähtien. Oma soitin ja styrkka on tuttu. Bändin äänentoisto ei. Monitoroinnista puhumattakaan. Toi lavabalanssi menee mahdottomaksi siinä kohtaa, ko samainen hevostietotoimisto kertoo, että parhaat basso&skittasaundit tulee omista vahvistimistaan ja että ne mikitetään tai yleensä viedään mikseriin vasta stadionilla. Bändini keikat on normisti tilausrafloissa tai työväentaloilla ja stage on salin päädyssä oleva erillinen kuutio, jonka etuseinään on leikattu aukko. Lavalta ko tuupataan kitarat ja basso saliäänivoimakkuudella, niin saliin saa laulut ja käyttämämme sähkörummut vielä balanssiin, mut lavabalanssista ei voi puhua. Pikku aktiiveista saa sähkörumpujakin ulos, mut ei niillä kisata edes pienten skittastyrkkien kanssa, täyskokoisesta bassostäkistä ny puhumattakaan. Vaihto järeämpiin monnareihin, niin siinä on sit lavalla enempi mökää ko siellä salissa.
Muutenkin toi monitorointi tuppaa olemaan semmoista, että loppujen lopuksi kaikki tahtoo kuulla kaiken kunnolla. Olen sit tuupannut monitoreihin samaa, mitä menee saliinkin, joskin melkoisella bassoleikkurilla, mut minust helpoin konsti olisi se, että vetää samantien saliäänikajarista piuhan aktiivimonitoriin. Koitin tossa aikanaan tarjota semmoista vaihtoehtoa, että laitetaan subbaritikunnokkaan haaroitin ja nostetaan monitori siihen pääkajarin kanssa samaan tolppaan ja käännetään itseemme päin. Pärjäisi puolenmetrin piuhalla ja monitori olisi korvan korkeudella. Vaan hevostietotoimiston mukaan monitorit ON lattialla. Minkäs päälle sitä muuten nostaa jalkaa ko soolo alkaa.
 
Korvamonitoreita on alusta alkaen pidetty jotenkin maagisina ongelman poistajina, mutta mun kokemuksen mukaan korvamonitorit yleensä lisäävät työtä/laitteita/ongelmia/artistin stressiä melkein enemmän kuin poistavat niitä...
 
Maagisina ongelmanpoistajina niitä tais bändikaverinikin pitää. Jos napit vielä olis vaimentavat, niin se mahdollistaisi oman styrkan kääntämisen vielä kovemmalle. Vaan alunperin tarkoitus oli kyllä se, että saatais lavamökää pienemmälle. Ko käytössä vielä on sähkörunmut, niin luulisi, että se olisi helppoa. Vaan se on toi hevostietotoimiston vaikutusvalta ja asiantuntemus semmoinen, et minust ei ole vastaväittäjäksi.
 
...Onnistunut korvamonitorointi vaatii myös mielestäni monitorimiksaajalta paljon enemmän kokemusta, paneutumista ja bändin tuntemista kuin perinteinen kaiutinmonitorointi.
 
On ne ny napit tai kulmat, mut jos mun pitää mikserillä taikoa lavamökää pienemmälle samalla ko instrumenttivahvistimia käännetään kovemmalle, niin kyllä se vaatii kokemusta ja osaamista enemmän ko mulla on. MacGyveriä olen monasti meinannu kysyä bändiin, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Useimmiten parempi monitorointi saadaan aikaiseksi pienellä oikein sijoitetulla (=lähellä kuuntelijaa) monitorikaiuttimella ...
 
tuo on totta rittävän kaiuttomissa olosuhteissa (iso akustoitu sali, ulkotila...)
 
"Lähellä" uskoisin tarkoittavan "alle kaiuntasäteen etäisyydellä"
 
Varsinaisia jälkikaiuntamittauksia tekemättä päättelin/arvailin itselläni (kirkko) kaiuntasäteeksi noin yksi metri ... tosihaasteellista saada pikkumonitoreja noin lähelle ... varsinkin kun on luotu hullu mielikuva, että "lattialla niiden monitorien paikka on"
 
"kaiuntasäde" on se etäisyys äänilähteestä, jolla suora ääni on yhtä voimakas kuin kaikki saliheijastukset yhteensä

alkaa olemaan keskustelu vähän jo OT:n puolella mutta hyviä kirjoituksia tullut.
 
Monestihan metallibändeissä on ongelma että rumpali soittaa kovaa. Jonka välittömänä seurauksena kitaristit lyö tulpat korviin ja alkaa soittamaan myös lujaa. Mistä johtuu että myös basisti soittaa lujaa ja kun vielä kiipparisti pitäs saada kuuluviin niin lavamöykkä on hirmuinen.
 
Ei ole itsestään selvyys että korvamonitoreilla saa asiaa tehtyä helpommin. Monitoroinnin tekeminen nappeihin on varmasti oma taiteenlajinsa, missä on hyvät saumat tyriä koko homma. Ainoa missä sitä kaipaa on pienet pizzeriat missä ei oikeasti voi kaikkea soittaa niin lujaa. Monesti koittanut saada artisteilta niitä tulppia pois päästä mut sit ei kuule kuulema mitään. Kuitenkin niiden vuoksi möykkä senkuin kasvaa :(
 
mutta mikä neuvoksi, mielelläänhän sitä tarjoaa soppaa kulmiin niin lujaa kun joku haluaa mutta ongelmatontahan ei ole sekään...

alkaa olemaan keskustelu vähän jo OT:n puolella mutta hyviä kirjoituksia tullut.
 
Niinpä ja jatketaan samalla linjalla.
 
Monestihan metallibändeissä on ongelma että rumpali soittaa kovaa.
 
Väärin luultu. Jos siis metallibändillä ei tarkoiteta nyt jotain Kotiteollisuuksia ja tollasia. Tollaset "oikeet" metalli- tai heviorkkien rumpalit ei kyllä oikeastaan kovin lujaa yleensä soita. Syy on ihan se, etteivät he ehdi soittamaan niin lujaa. Ja toisaalta sellasta matskua juuri kenenkään kroppa ei kestä soittaa helvetin lujaa. Kaikki on tietysti suhteellista.
 
Tuli vain mieleen, kun aika sitkeässä on se käsitys, että nimenomaan hevimiehet vetelee saatanan lujaa. Tollasessa perusrokissa laajalla skaalalla ne kovakätisimmät yleensä ovat.

Väärin luultu. Jos siis metallibändillä ei tarkoiteta nyt jotain Kotiteollisuuksia ja tollasia. Tollaset "oikeet" metalli- tai heviorkkien rumpalit ei kyllä oikeastaan kovin lujaa yleensä soita. Syy on ihan se, etteivät he ehdi soittamaan niin lujaa. Ja toisaalta sellasta matskua juuri kenenkään kroppa ei kestä soittaa helvetin lujaa. Kaikki on tietysti suhteellista.
 
Tuli vain mieleen, kun aika sitkeässä on se käsitys, että nimenomaan hevimiehet vetelee saatanan lujaa. Tollasessa perusrokissa laajalla skaalalla ne kovakätisimmät yleensä ovat.
 
niin no on sitä samaa vikaa monessa muussakin bändissä, ainoa mistä itse sen huomaan, että harvoin tarvii pistää esim snareen tai pelleille ensimmäistäkään mikkiä koska kuuluvat muutenkin kaiken muun yli häiritsevästi ja nostavat kokonaismöykkää...

niin no on sitä samaa vikaa monessa muussakin bändissä, ainoa mistä itse sen huomaan, että harvoin tarvii pistää esim snareen tai pelleille ensimmäistäkään mikkiä koska kuuluvat muutenkin kaiken muun yli häiritsevästi ja nostavat kokonaismöykkää...
 
Kantsii joskus kokeilla laulumikkien sulkemista sopivassa kohtaa vedon aikana (ei siis silloin, kun joku siihen määkii). Tulee ajoittain tunnelma siitä kuin joku olisi vetänytkin rumpukanavat kiinni.
 
Tossa justiinsa lauantaina kattelin, että riippuen laulajan sijainnista lavalla, saattoi yks virpan isku saada liidilaulukanavan kompuran nappaamaan kolmisen desibeliä signaalia pois (ainakin sen Cranesong Trakkerin ledirivistön mukaan, http://www.cranesong.com/trakker.html).

Kantsii joskus kokeilla laulumikkien sulkemista sopivassa kohtaa vedon aikana (ei siis silloin, kun joku siihen määkii). Tulee ajoittain tunnelma siitä kuin joku olisi vetänytkin rumpukanavat kiinni.
 
Tossa justiinsa lauantaina kattelin, että riippuen laulajan sijainnista lavalla, saattoi yks virpan isku saada liidilaulukanavan kompuran nappaamaan kolmisen desibeliä signaalia pois (ainakin sen Cranesong Trakkerin ledirivistön mukaan, http://www.cranesong.com/trakker.html).
 
Tulee aina niin hyvä fiilis keikkoja seuratessa kun laulaja lähteen mikkinsä edestä pois ja PA:n laulukanava alkaa tuuttaamaan krässikomppia : )
 
Hankalia hommia nuo vuodot pienten orkestereiden pienillä lavoilla.

Tulee aina niin hyvä fiilis keikkoja seuratessa kun laulaja lähteen mikkinsä edestä pois ja PA:n laulukanava alkaa tuuttaamaan krässikomppia : )
 
Hankalia hommia nuo vuodot pienten orkestereiden pienillä lavoilla.
 
Toi kyseinen ongelma on itseasiassa areena- ja stadionkokoluokassa paljon isompi koska YLIVOIMAISESTI suurimmalle osalle yleisöstä KAIKKI kuultava ääni tule mikrofonien ja kaiuttimien kautta. Kyllä ne isollakin lavalla virveli ja pellit tulevat solistin laulumikistä, välillä huomattavadsti lujempaa kuin itse laulu.
 
Olin itse katsomassa jonkun 8 kerran Iron Maidenia Stadikalla viime viikolla ja kyseinen ongelma oli huomattava koska solisti viihtyy kovasti rumpuriserin välittömässä läheisyydessä. Joissain kohdissa kun solisti oli enempi hengästynyt niin ride tuli lujempaa laulukanavasta kuin itse laulu. Kyseissä bändissä ride on sijoitettu vielä niin että kun 168cm solisti pyörii setin ympärillä niin matkaa riden selkään on huonoimmillaan 40cm.
 
Tämä on myös asia jonka käyn läpi aina kaikkien solistien kanssa joiden kanssa käytetään korvamonitoreita. Tähän mennessä jokainen on ymmärtänyt kun olen sound checkissä ottanut laulumikin ja vienyt rumpujen lähelle ja ovat itse kuulleet miten lujaa ja paskalla soundilla heidän kuuntelustaan alkaa tulla rumpuja VAIKKA itse monitorimiksauksessa rummut on "sopivasti tai jopa hyvin". Solistin täytyy ymmärtää kuinkä hän voi itse pilata oman monitorimiksauksensa/salimiksauksen. KAIKESTA ei voi syyttää monitorimiksaajaa ;-))))))
 
Monet laulisolostit eivät ymmärrä heti että miksi heidän miksauksen yleissoundi muuttuu ja rummut tulevat välillä lujempaa vaikka he pyysivät vain laulua lujemmalle. Laulajille tarvii opettaa ystävällisesti että mikrofoni ei osaa poimia vain laulua vaan sieltä tulee ihan kaikkea mitä mikki "kuulee".
 
Korvamonitoreissa laulun taso tarvitsee monesti vaan laittaa sellaiseksi mikä on solistille sopiva/mielyttävä huolimatta vuotoäänen määrästä. Vuotoäänen laatu/häiritsevyys taas sitten on kiinni lähes pelkästään mikistä (= kantsii valita huolella). Sen jälkeen muu miksaus tarvii pyrkiä ajamaan niin että se maskaa mahd paljon vuotoääntä, mutta tarjoaa solistille riittävästi informaatiota sävelen ja rytmin suhteen, kuitenkaan olematta laulun "tiellä". Ei aina ihan helpoin tehtävä, mutta ei myöskään mahdoton jos monitorimiksaaja tuntee solistin, esitettävän musiikin ja käytettävissä on ammattilaitteet.

Toi kyseinen ongelma on itseasiassa areena- ja stadionkokoluokassa paljon isompi koska YLIVOIMAISESTI suurimmalle osalle yleisöstä KAIKKI kuultava ääni tule mikrofonien ja kaiuttimien kautta. Kyllä ne isollakin lavalla virveli ja pellit tulevat solistin laulumikistä, välillä huomattavadsti lujempaa kuin itse laulu.
 
Varmasti voi olla näinkin, itse en ole areena- ja stadionkeikoilla käynyt vuosiin.
 
Tarkoitinkin tosin sitä, että pikkukeikoilla kun ei edes käytetä mitään övereitä rummuissa välttämättä, niin kontrastia piisaa.

Hankalia hommia nuo vuodot pienten orkestereiden pienillä lavoilla.
 
Pari iltaa aiemmin postimerkin kokoisella lavalla ongelmaa ei ollut ollenkaan.
 
Kyseessä oli siis ulkoilmafestivaali ja voi hyvinkin olla, että sitä laulua olisi voinut vähemmänkin lytätä, mutta puolustuksen puheenvuorona sanoisin, että se vaan soundasi hyvälle tuollai, eikä se vuoto pilannut tai haitannut mitään, koska kyseessä olivat yksittäiset iskut eivätkä ne tosiaan puskeneet laulamisen läpi/aikana.
 
PS. Oli sit muutenkin aika kelpoiset puitteet ja vehkeet (myös ihan siinä liidilaulun prosessointiin tarkoitetussa laitearsenaalissa).

Kantsii joskus kokeilla laulumikkien sulkemista sopivassa kohtaa vedon aikana (ei siis silloin, kun joku siihen määkii). Tulee ajoittain tunnelma siitä kuin joku olisi vetänytkin rumpukanavat kiinni.
 
olen havainnoinut myös tämän johon ensiapuna olen aina tarjonnut, että leadi ei olisi ihan suoraan rumpujen edessä tai jos haluaa olla keskellä lavaa niin rummut vähän sivuun. Myös mikkiä koittanut aina kääntää valmiiksi vähän vinoon, ettei suoraan olisi rumpuja päin.
 
Tottahan se on että kun on soolo yms kohtia niin kyllä sieltä mikkikanavista tulee tavaraa vaikka kuinka ja paljon. Mutta vaikka vetäsee kiinni niin sitä on tuntunut piisaavan siitä huolimatta.
 
Olen sanonut monesti, että rumpuja oppii soittamaan kyllä monet mutta rumpaliksi oppii vaan melko harvat ;)
nyt viimeistään mut ammutaan tuosta kommentista :D

Olen sanonut monesti, että rumpuja oppii soittamaan kyllä monet mutta rumpaliksi oppii vaan melko harvat ;)
nyt viimeistään mut ammutaan tuosta kommentista :D
 
No ei kai nyt sentään. Tottahan tuo on. Rumpujen ongelma on se, että ne ovat kohtuullisen kovaääninen akustinen soitin, jossa on mieletön määrä erilaisia objekteja joihin pitäisi osua.
 
Biitin oppii melkein kuka tahansa jotenkin, mutta edes tyydyttävä rumpujen soitto vaatii tolkuttomasti enemmän kuin mikään muu perinteinen bändisoitin. Vertaisin pannuja vaikeusasteeltaan suoraan näihin perinteisesti vaikeimpina pidettyihin jousi- sekä tiettyihin puhallinsoittimiin. Sen lisäksi rumpalin jakkara on sinänsä epäkiitollista hommaa, kuin veskana olo - kukaan ei huomaa jos hoidat hommasi kunnolla, mutta jos vedät paskasti koko jengi kaatuu sun mukana.

Koitin hakua, vaan ei löytyny. Onko tuommoisesta kokemuksia?
www.shure.com/ProAudio/Products/Wir … Microphones/us_pro_SM12A-CN_content
 
Siinäkö olis tämmöiselle laulavalle runpalille sekä mikki, että korvanappi?

Vaikuttaa enempi urheilutoimittajamallilta kuitenkin. :D Eikä varmasti suojaa ulkopuoliselta möykältä->tarttee luukuttaa->iis bääd.

Vaikuttaa enempi urheilutoimittajamallilta kuitenkin. :D Eikä varmasti suojaa ulkopuoliselta möykältä->tarttee luukuttaa->iis bääd.
 
Vaikea on sanoa... runpaleille ja kiippareille ne on tota mallia _myös mainostamassa. Selostajille niillä on halvempikin shure512.
 
Akgeelta ja beyerdymamicilta löytyis enämpi varmaan "solistimallin" näköisiä, mut ne on aikamoisia kuppeja. Ja tosiaan toi ulkoisten äänien eristäminen, sitä en kaipaa laintaan.