Livetoiminta ›

Riippuu varmaan siitä ketä haluaa vakuuttaa!
 
Enemmistö ihmisistä ei kuitenkaan ymmärrä paljon mitään laitteista, eikä heitä kiinnosta minkälaiset laitteet on.
 
Luuletko oikeasti, että äänentoistoalan yritykset ostavat huippukalustoa vain siksi, että haluavat vakuuttaa äänentoistoalan ihmisiä (=omia työntekijöitään)? Suunnitteleeko Nokia hyviä kännyköitä siksi, että haluaa vakuuttaa omia työntekijöitään? Taitavat motiivit löytyä kuitenkin jostain muualta, nimittäin sieltä oikeasta asiakaskunnasta, joka ostaa ko. yrityksen tuotteita/palveluita.
 
Jos kerran sillä ei olisi mitään vaikutusta lopputulokseen hoidetaanko homma T-valinnan oman tuotemerkin koneella, tai 100 kertaa kalliimmalla, monen vuoden suunnittelu-, testaus- ja käyttökokemuksen aikaansaannoksella, luonnollinen valinta olisi se halvempi vaihtoehto. Mutta kuten arvon kollegat, stnprkl ja muut ovat argumentoineet, sillä kun oikeasti on väliä!
 
Eivät taksikuskitkaan aja sillä Fiat Puntolla, vaikka sen hankintahinta on n. 10x halvempi kuin uuden E-sarjan mersun. Ei vaikka Punto kuluttaa puolet vähemmän polttoainettakin.

Luuletko oikeasti, että äänentoistoalan yritykset ostavat huippukalustoa vain siksi, että haluavat vakuuttaa äänentoistoalan ihmisiä (=omia työntekijöitään)?
 
Sepä siinä onkin, että ihmiset kiinnostuvat erilaisista asioista riippuen vähän asiayhteydestäkin.
 
Äänentoistoyrityksen kiinnostavuutta voi lisätä jos sillä on huippukalustoa. Bändi taas saattaa olla kiinnostava vaikkei sillä olisi paljoakaan kalustoa tai kallista sellaista.
 
Eivät taksikuskitkaan aja sillä Fiat Puntolla, vaikka sen hankintahinta on n. 10x halvempi kuin uuden E-sarjan mersun. Ei vaikka Punto kuluttaa puolet vähemmän polttoainettakin.
 
Ylikallis taksijärjestelmä ei Suomessa ole tällä hetkellä ihan toimivimmaksi mahdolliseksi viritetty. Jos taksimatkat hinnoiteltaisiin kohtuulliseksi, takseilla enempi ajoa ja se tukisi osaltaan joukkoliikenteen toimimista sillä junan tai bussin kyytiin pääsisi helpommin. Taksinakin yleiset esim. Volvon S80:set ovat käytettynä edullisia ja dieselkoneisena se kilpailee kulutuksessa bensa Punton kanssa...

Sepä siinä onkin, että ihmiset kiinnostuvat erilaisista asioista riippuen vähän asiayhteydestäkin.
 
Äänentoistoyrityksen kiinnostavuutta voi lisätä jos sillä on huippukalustoa. Bändi taas saattaa olla kiinnostava vaikkei sillä olisi paljoakaan kalustoa tai kallista sellaista.
 
En ymmärrä yhtään miten bändistä puhuminen liittyy koko keskusteluun. Kenen mielestä joku bändi vois olla kiinnostava ainoastaan kaluston perusteella? Oot vähän kumma tyyppi.

Ylikallis taksijärjestelmä ei Suomessa ole tällä hetkellä ihan toimivimmaksi mahdolliseksi viritetty. Jos taksimatkat hinnoiteltaisiin kohtuulliseksi, takseilla enempi ajoa ja se tukisi osaltaan joukkoliikenteen toimimista sillä junan tai bussin kyytiin pääsisi helpommin. Taksinakin yleiset esim. Volvon S80:set ovat käytettynä edullisia ja dieselkoneisena se kilpailee kulutuksessa bensa Punton kanssa...
 
Oon kyllä vähän eri mieltä tosta taksijärjestelmän ylikalleudesta. Vertaa esim. vaikka Ruotsiin, missä lähdettiin vapaaseen systeemiin ja nyt ei sitten ole mitään varmuutta kyydin luotettavuudesta. Onhan se kiva päästä halvemmalla niin kauan kun se auto ei prakaa kesken matkan ja sit myöhästyt vaikkapa lentokoneesta.
 
Mutta siinä mielessä toi on kyllä linjassa sun musakama-argumenttien kanssa että laatua sä et vain suostu tunnustamaan miksikään kriteeriksi. Se on vaan hinta eikä mikään muu. Tulee mieleen joku Karpon ohjelma missä haastateltiin pimeitä takseja käyttäviä ihmisiä. Yksikin kaveri oli mukiloitu ja ryöstetty pimeässä taksissa. Ja kuitenkin se oli sitä mieltä että kannatti mennä pimeeseen taksiin eikä oikeeseen kun se oikee "on niin kallis".

Jos vanhat merkit pitää paikkansa, kohta taas joku moittii, että eksyttiin aiheesta!
 
Kyllä päinvastoin kuin edellinen kirjoittaja meinasi, soisin, että jatkossa erilaisten laitteiden valmistuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota laatuun ja tarkastellaan monipuolisemmin minkälaisia vaikutuksia tuotteen koko elinkaaren aikana aiheutuu.
 
Kaverin kanssa tuossa tänään ihmeteltiin kun kallis läppäri ei kestänyt kuin joitain vuosia. Palatakseni taas äänentoistolaitteisiin, sensijaan vanha Sound City on ollut todella luotettava ja korjattavissa jos siihen vikaa tulee.
 
En ymmärrä yhtään miten bändistä puhuminen liittyy koko keskusteluun. Kenen mielestä joku bändi vois olla kiinnostava ainoastaan kaluston perusteella?
 
Oon ollut siinä uskossa, että bändikäyttöön tulis monesti äänentoistolaitteita.
 
PS: Vielä taksin hinnasta esimerkki verrattuna konetyöhön "Odotusajalta saa periä 34,50 euroa tunnilta. Odotustaksa voidaan periä, jos auto odottaa asiakasta tai se liikkuu poikkeuksellisen hitaasti esimerkiksi liikenneruuhkan vuoksi."........... "kaivinkonetyö (kaivinkone + kuski) 34,00 euroa / tunti"

Sepä siinä onkin, että ihmiset kiinnostuvat erilaisista asioista riippuen vähän asiayhteydestäkin.
 
No niin no. Ihmiset kiinnostuu erilaisista asioista mitä kummallisimmista syistä, äänipuolella ryhmää kiinnostaa yleensä uudet tuotteet ja muiden suosittelemat, joitain halvat.
 
Äänentoistoyrityksen kiinnostavuutta voi lisätä jos sillä on huippukalustoa. Bändi taas saattaa olla kiinnostava vaikkei sillä olisi paljoakaan kalustoa tai kallista sellaista.
 
Nimenomaan sen äänifirman kiinnostavuutta lisää laatukalusto, myös muilla osa-alueilla tosin pitää olla onnistunu. Eli jos on miljoonan laitteet räkissä mutta ne pitää kytkeä irtopiuhoilla niin voi olla ettei vakuuta.
Asiakkaana eli laitevuokraajana mua kiinnostaa juurikin se kuinka laadukasta kalustoa/toteutusta saan halvimmalla hinnalla. Tämä ei tarkoita sitä että ottaisin halvimman vaan hinta-laatusuhteeltaan parhaimman. Asiakkaana mulla on myös tiettyjä vaateita esim. mikserin, efektien ja dynamiikkakoneiden merkeistä ja malleista. Firma joka onnistuu miellyttämään kokonaisvaltaisimmin yleensä vie rundin/keikan kalustotoimituksen. Niin ja mä puhun nyt laitteita vuokraavana ja niitä itse käyttävänä hahmona.
 
Miten toi bändivertaus tähän kuvioon sopii, mua kiinnostaa bändit yleensä musan takia eikä niiden käyttämien vehkeiden, jotkut vehkeet tosin voi kiinnostaa ihan pelkästään niitä käyttävien kavereiden takia.

Jos vanhat merkit pitää paikkansa, kohta taas joku moittii, että eksyttiin aiheesta!
 
Kyllä päinvastoin kuin edellinen kirjoittaja meinasi, soisin, että jatkossa erilaisten laitteiden valmistuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota laatuun ja tarkastellaan monipuolisemmin minkälaisia vaikutuksia tuotteen koko elinkaaren aikana aiheutuu.
 
Kaverin kanssa tuossa tänään ihmeteltiin kun kallis läppäri ei kestänyt kuin joitain vuosia. Palatakseni taas äänentoistolaitteisiin, sensijaan vanha Sound City on ollut todella luotettava ja korjattavissa jos siihen vikaa tulee.
 
Ja nyt sitten ostelet behringereitä. Ei kannata odottaa samaa siltä.
 

 
Oon ollut siinä uskossa, että bändikäyttöön tulis monesti äänentoistolaitteita.
 
PS: Vielä taksin hinnasta esimerkki verrattuna konetyöhön "Odotusajalta saa periä 34,50 euroa tunnilta. Odotustaksa voidaan periä, jos auto odottaa asiakasta tai se liikkuu poikkeuksellisen hitaasti esimerkiksi liikenneruuhkan vuoksi."........... "kaivinkonetyö (kaivinkone + kuski) 34,00 euroa / tunti"
 
Niin? Eri hommissa on eri taksat. Näin se maailma makaa. Satun muutaman taksi-isännän tuntemaan ja voin kertoa sulle että ei ne mitään miljonäärejä ole. Kalustovaatimukset on kovt juuri siksi, että kyyti olisi turvallinen ja luotettava.
 
Verrataan nyt vaikka tähän livetoimintaan. Jos se Behringerin mikseri pettää kesken keikan, niin harmittaa. Jos taksin jarrut pettää kesken keikan niin se on pahimmassa tapauksessa henki pois sekä kuskilta että kuskattavalta.

soisin, että jatkossa erilaisten laitteiden valmistuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota laatuun ja tarkastellaan monipuolisemmin minkälaisia vaikutuksia tuotteen koko elinkaaren aikana aiheutuu.
 
Kyllä niihin kiinnitetäänkin. Sitä kutsutaan tuotekehittelyksi. Sitä harjoittavat firmat (ja rajataan tämä nyt äänentoistoon), joiden tuotteet maksavat yleensä enemmän. Ei ne ukot siellä ilmaiseksi testaa, eivätkä ne testilaitteetkaan ilmesty kuin Manulle illallinen. Sellaisia firmoja ovart mm. Midas ja Soundcraft. Laitteiden oletettu käyttöikä on pitkä. B- ja T-tuotteille en menisi riekkumaan.
 
Pitk.
 
PS taidankin kertoa eräästä kymmenisen vuotta sitten käydystä keskustelusta, kun Behringer julkaisi Ultra Curven, jota sitten joka joukahainen osti, kun sai digikorjaimen markalla. Eräällä keikalla sitten oli kyseisenlainen pesukone, joka iloisesti tilttasi kesken päivän. PA oli jotain suhteellisen loppuunajettua Renkus & Haizia. Katselin läjää taajuusanalysaattorilla ja jossain yläpään taajuuksilla ero vasemman ja oikean puolen välillä oli jotain 12dB. Muutenkin korjaimen joutui vetämään kohtuulliseen solmuun. TIlannen muistiin ja ajattelin, että jep, hyvin menee. Kunnes kone alkoi vilkuttaa kaikkia naamassaan olevia ledejä ja näytössä lukee "Wellcome to the interactive world of Behringer". Ainoa toiiva nappi tämän jölkeen oli virtakatkaisin. Kone nurin ja uudelleen päälle. Lähtikin käyntiin, mutta _kaikki_ muistipaikat olivat kadonneet. Bändi kävelemässä samaan aikaan lavalle. Onneksi oli oma 2 x 3 alueinen parametrinen mukana, ehti pelastaa pahimmat.

TIlannen muistiin ja ajattelin, että jep, hyvin menee. Kunnes kone alkoi vilkuttaa kaikkia naamassaan olevia ledejä ja näytössä lukee "Wellcome to the interactive world of Behringer".
 
Aikaisemmin käytetty analogia autoihin sopii tähän hyvin. Kaveri istui uudenkarheassa mazdassaan jossain sodankylän ja ivalon puolivälissä odottamassa mazdan huoltopalvelua rovaniemeltä (n. 250 km päässä) sadan asteen pakkasessa. Auto oli yksinkertaisesti sammunut ja auton lcd-ruudulla luki: "Have a good day!". Vertaus ei nyt ehkä ihan audiojärjestelmiin sovi, mutta ei sitä aina rahallakaan onnea saa.

"Wellcome to the interactive world of Behringer"
 
Jep. Käytin joskus vuosia sitten eräässä studiossa b-merkin vca/muteautomaatio palikkaa. 8-kanavainen järjestelmä, jota ohjattiin tietokoneen softalla. Softahan kaatuili, kuin portugalilainen jalkapalloilija ja laitoin b-merkin supportiin sähköpostia, että mitäs tää tarkoittaa, kun kallista studioaikaa menee hukkaan ja päivityksiä vois tulla. Kirjoitin muistaakseni sanan problem väärin ja he eivät sitä ymmärtäneet. Vastauksena tuli siis (support@behringer.com) vastakysymys "what is probhjotain?". Liitetiedosto oli mukana ja kun sen latasin (katsomatta tietenkään mikä file se oli), niin sieltähän tuli koneeseen virus ja kolmen päivän tauko miksauksiin. Semmosta.
 
Jos haluat vakuuttavan kaluaston, niin esim. Pitkä ja Viltsu on aika hyvillä vinkeillä jo avustanut. Rahalla saa ja...

Toinen tapaus Ultracurven kanssa:
 
Tällä erää koneessa oli viiveoptio ja tarkoituksena käyttää viivelinjan viivästämiseen. Jalkamääräisesti mittasin viivelinja luuraavan noi 15 metrin päässä PA:sta ja lähtökohdaksi naputtelin kyseisen mitan koneeseen. Ei oikein osunut. Pitkällisen kokeilun jälkeen laitteen näytössä oli lukema, joka oli reippaat 120 metriä. Ei sitten ihan kohdannut. Nykyisin en kyseistä laitetta oikein mastersignaalitiessä halua tavata.
 
Pitk.

Behringrerin pöytien eqt on myös aika sattumanvaraisia.
Ensin kuuntelee missä vika ja sitten korjaus, vaikka proximityä yrittää poistaa alamidleä leikkaamalla. Vääntää ja kuuntelee... ei mä en vaan osaa, onkohan tää päällä edes.. vääntää ja kuuntelee... -15 dB... silmät kiinni ja hiki otsalla väännetään lisää...
 
Ja Soundcraftin kanssa sitten tulee vaan semmonen fiilis että näinhän se eqn pitääkin toimia.

Aijoo, kerran tuli tuollainen B-luokan "mikseri" vastaan. Orkesterin rumpalilla oli sähkörummut, monitorit keulasta. B-kikottimen auxiin koskeminen aiheutti sellaista +-10dB heittoja tasoissa. Mielestäni aika paljon. Ei sitten loppukeikkaan tarvinnut koskea koko keksintöön.
 
Jostain syystä nämä aat ja beet ja teet eivät ihan vakuuta luotettavuudellaan. Ja jostain syystä se luotettavuus on yksi ensimmäisistä kriteereistä, kun allekirjoitaneelta kysytään, mikä on hyvä väline. Minulle on aivan sama, vaikka koneen kyljessä lukee Upo, jos se toimii, kuten sen on tarkoitus; voin vetää. Valitettavan usein nämä halpikset eivät ole täydessä toimintakunnossa, joten sitä riskiä en mielellään ota. Ja samasta syystä en varsinaisesti riemastu, jos sellaisia tullaan keikalle tarjoamaan. Yhtään keikkaa ei ole jäänyt vetämättä siksi, että kalusto ei olisi sitä, mitä on toivottu, mutta aika paljon parempi meininki on kaikilla, kun laitteet ovat kuranttia kamaa, eivätkä pikanttia kuraa. Palveluntarjoanakin on keikalla paljon mukavampaa, kun tarjolla on tavaraa, jota ei tarvitse ensimmäisenä selitellä.
 
Pitk.

PS taidankin kertoa eräästä kymmenisen vuotta sitten käydystä keskustelusta, kun Behringer julkaisi Ultra Curven, jota sitten joka joukahainen osti, kun sai digikorjaimen markalla. Eräällä keikalla sitten oli kyseisenlainen pesukone
 
EV S200 kuulostaa ihan oikeesti pesukoneelta silloin, kun UC puskee *skaa ulos. Ensimmäisen kerran (toivottavasti myös viimeisen) pääsin toteamaan, että digitaalinen mute lopettaa myös 50Hz verkkotaajuuden puskemisen ulostuloihin. Vuosi oli 1999, paikkana Ilosaari Joensuussa ja bändinä jonkun entisen Beatles-rumpalin (Pete Best) kokoonpano, jossa mukana myös oikea rumpali :)

PS taidankin kertoa eräästä kymmenisen vuotta sitten käydystä keskustelusta,.
 
Hups, olin niin amatöörimäisen tunnekuohun vallassa, että tuo kappaleen alussa mainittu keskustelu jäi sitten kertomatta loppuun. Eli:
 
postasin tuon saman kertomuksen jollekin lontoon kieliselle foorumille, jossa joku lakoonisesti vastasi: "You forgot to mention that it also sounds like shit."

Kysymys : Jos haluaa vakuuttavan PA-setin jota voi käyttää lähes kaikilla keikoilla ( klubit jne. myös mielellään ulkoilma tapahtumissa ) niin mitä siitä pitää/ kannattaa maksaa UUTENA ostaessa? Ja upeeta olisi jos löytyisi hyviä esimerkkejä tai vinkkejä!
 
Joo ei tää kyllä mitään halpaa leikkiä ole. Ideana on se että jossain vaiheessa alkaisi olla omassa omistuksessa kaikkea mitä ikinä ns. pätevän lavan rakentamiseen tarvitaan : alkaen rakenteet / trussit / lava jne... Valot ja PA. Oma alkuun pääsy arvio liikkuu siinä 20 000 - 30 000 e paikkeilla plus että ammattitaito niiden käyttöön pitää myös saada. Jos muuten yleensä haluaa järjestää mitään pienimuotoista tapahtumaa niin onko järkevää sijoittaa rahaa tälläseen vai onko kannattavampaa vuokrata useammat lootista? ja tottakai tässäkin taas tulee eteen se fakta että riippuu aina tilanteesta...
 
Mä itse lähtisin tarpeiden kartoituksesta. Kolme pääkysymystä: Kuinka suuri bändi, kuinka suuret yleisöt ja kuinka suuret keikkapaikat?
 
Jos bändi on kitara-basso-rummut trio, niin tarve on huomattavasti eri kuin 13-henkisellä big bandillä. Lisäksi jos bändi soittaa suurimmaksi osaksi alle 200 immeistä vetävissä pubeissa joissa yleensä on 25 asiakasta, niin siinä ei ole mitään järkeä hankkia 10 kW PA:ta sinne, kun poliisi tulee huonolla säkällä jo 1 kW seteillä paikalle.
 
Otetaan esimerkkibändi niin esimerkkiskenaarion seuraaminen on helpompaa:
- Päälaulu/komppikitaristi, käyttää omaa langatonta korvamonitorisysteemiä
- leadkitara/taustalaulu, käyttää kulmamonitoria
- tuplabasari-rumpali kolmen tomin setillä, langalliseen korvamonitorisysteemiin tulee klikki ja XLR:stä monitorikama
- kosketinsoittaja/taustahuuto, käytössä kolmen synan kioski, mutta hänen omasta pikkumikseristään tulee stereoulostulo, käyttää kulmamonitoria
- basisti, käyttää leadkitaristin kanssa samaa kulmamonitoria tai omaa jos hänelle sellainen annetaan
 
MIKSERI - AUXIT
Mikserin koon määrittämisessä lähtisin siitä että laskee ensin apulähtöjen tarpeen ja sitten vasta kanavien määrän. Jos mikserissä on 32 kanavaa (kuten esimerkiksi Midas Venice 320:ssa), joka riittää sisääntuloina useimmille bändeille, mutta jos bändi tarvitsee neljä-viisi monitorilähtöä (leadkitara, päälaulaja/komppikitaristi, kosketinsoittaja, rumpali. basisti pystyi tarvittaessa vetämään ilman) ja miksaajan "tarvitsee" käyttää kahta reverbiä ja yhtä delayta, niin tarve on kahdeksan apulähtöä, jolloin kuudella apulähdöllä varustettu Midas Venice ei siis riitä, vaan pitää hankkia eri mikseri tai harkita kannattaisiko jopa hankkia erillinen monitorimikseri.
 
Mikserin ja kaukokaapelin koon määrittämisessä kannattaa muistaa että yleisimmät mikserikoot ovat 12, 16, 24, 32, 48 kanavaa, mutta isommissa hinnat alkaakin pompsahtamaan yllättäen jo moninkertaisiksi. Kun laskee minimikanavatarpeen, niin siihen kannattaa lisätä neljäs-kolmasosa lisäksi vieläsiihen päälle.
 
MIKSERI - KANAVAT
Eli jos yllämainittu bändi käyttää vähintään 24 kanavaa (2 kaksi basaria, 4 virveli, 7 kolme tomia, 10 overheadit, 11 basso, 13 kaksi kitaraa, 15 stereosyna, 18 kolme laulua ja 24 kolme stereopaluuta efekteille), niin mikserin kannattaisi olla silloin vähintään 32 kanavainen, koska tasan 24 kanavaisen hankkiminen voi olla aika hazardi jos kolme kanavaa menee mykäksi niin sitten oletkin jo kusessa pitää päättää mikä kanava jätetään käyttämättä, 32 kanavaisen tiskin kanssa on 10 varakanavaa ja silloin voi tarvittaessa lisäkanavia myös hyödyntää.
 
FOH - RÄKKI
Sitten FOH-räkissä lähtisin siitä että master-ulostuloille heti suoraan lähtee joku kaksikanavainen 31-alueinen graafinen EQ, sitä en lähtisi karsimaan.
 
Sitten seuraavaksi heti ylimmäksi yhden unitin kokoinen räkkivalo ja vaikka samaan syssyyn sitten jännitteentasaaja siihen samaan unittiin jos siltä tuntuu (onhan powerconditioner jännitteentasaaja suomeksi?).
 
Sitten dynamiikkaprosessoreita, sanoisin että näitä kaksikanavaisia peruskompressoreita kun laittaa sen 4-5 unittia ja sitten yksi nelikanavainen kohinaportti, niin sillä pitäisi pärjätä hyvin pitkälti. Leadlaululle lisäksi ehkä joku hyvä etuaste-channelstrip. Sitten lisäksi vielä pari reverbiä/multiefektiä ja yksi tap delay paavo, lisäksi vielä ehkä joku CD/MD-soitin/tallennin, mutta ei välttämättä. Näille sitten vielä lisäksi insertit ja adapterit yms. Siinä varmaan se millä suurimmaksi osaksi pärjää, eli sen räkin koko olisi noin 8-16 unittia.
 
MIKROFONIT
Sitten mikrofonipuoleen. Kanavia laskettiin että tarvitaan vähintään sen 18 pelkille instrumenteille, niin muutamat lisähaavit ei myöskään ole pahitteeksi jos tulee vaikka toinen bändi mikä onko totaalisen eri setupilla. Eli lähdetään siitä että on 2 basarimikkiä, instrumenttimikkejä 5-7 kappaletta, 3-5 klipsillistä tomimikkiä, 2-4 konkkapuikkoa, 3-6 laulumikkiä, 3-5 DI-boksia ja näille salkku. Sillä pääsee jo aika kivasti alkuun.
 
STÄNDIT JA PIUHAT
Näille kaikille sitten pitää tietenkin vielä hankkia ständit, eli 10 kappaletta lyhyitä ja 15 kappaletta pitkiä niin on vähän varaa kolhia ja rikkoa niitä. Kaapeleissa sama juttu, mutta koska ne hajoaa paljon helpommin, niin lähtisin siitä että ainakin tuplaten kanavien määrään, eli tässä tapauksessa noin 40 mikkipiuhaa. Myöskään lavahaku tai kaksi ei olisi pahitteeksi niin ei tarvitse vetää niin pitkiä piuhoja lavarasialle.
 
MONITORIT
Tässä tullaan kysymykseen "aktiiviset vai passiiviset". Itse suosittelen passiivisia, niin ei tarvitse vetää kuin yksi letku pömpeleille. Koska laulajalla ja rumpalilla on jo korvamonitorit, niin heille ei välttämättä tarvitse hankkia monitorikulmia, mutta muilla bändeillä ei välttämättä olekaan korvamonitoria ja niitä harvemmin jaetaan bändien kesken. Lisäksi jos nämä korvanapit pettävät niin laulajalla voi tulla yllättävän orpo olo. Eli kyseiselle bändille vähintään sen 4 kulmaa, mieluummin 6 kulmaa niin saa päälaulajalle tuplakulmat ja basistille oman pöntön.
 
MONITORIVAHVISTIMET
Vahvistimissa kannattaa olla tehoa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Jos monitoreita pitää ajaa klippaukseen asti niin että bändi kuulee itseään, niin niissä on liian vähän tehoa.
 
PA
Itse melkein hankkisin kaksi settiä... Pienen ja ison, pieni olisi periaatteessa samaa settiä, mutta se olisi vain kolmanneksen koosta. Pieni (noin 3-5kW) sellaisiin sisätiloihin joissa tulisi olemaan vähemmän kuin 400 ihmistä katsomassa ja keskikokoinen (noin 8-12kW) ulkotiloihin ja isoihin sisätiloihin. Isommille keikoille kannattaa mieluummin vuokrata sitten jostain isommasta paikasta PA.
 
Nopean laskutoimituksen jälkeen laskin että tuon läjän kokonaishinnaksi tulisi noin 25 000 - 70 000 euroa riippuen kuinka paljon aikoo venyttää penniä. Mikserit, monitorit ja PAt ovat todennäköisesti ne suurimmat menoerät. Siihen päälle mikit noin 1000-4000 euroa, FOH räkki 2000-5000 euroa, ständit ja piuhat 1000-3000 euroa ja kaukokaapeli 1000-2000 euroa