Aihe: Miten eristää kaikuva halli livemusiikkia varten? 1 2 | |
---|---|
![]() 06.05.2012 15:58:32 | |
Jos kukkaro kestää, niin tällä mennään jo aika pitkälle: http://www.martin-audio.com/mla_compact/default.asp Nyytin suuntausta pystytään muuttamaan prosessoinnista ja jättämään esim parvekkeen laita ulos äänikentästä ja kajahtamasta takaisin lavalle. Järjestelmä vaatii tosin minimissään kahdeksan kaiuttimen banaanin toimiakseen ja maksaa ko faan. Pitk. Ryhdy roudariksi, näet maailmaa, sanoivat! Kalkutan Konepaja | |
![]() 07.05.2012 15:56:10 | |
Mitä mittavammasta ja pysyväisluontoisemmasta hommasta on kyse, sitä enemmän voisi kääntyä asiassa ammattiauttajan puoleen - siis äänitekniikkaan ja akustiikkaan liittyvän sellaisen. Mieleen tulee tässä yhteydessä kokemus Lahdesta Wanhasta Valimosta, jota on viety vahvasti erilaisten tapahtumien ja juhlien järjestämisen suuntaan. Puitteet on jopa aika upeat. Äänentoistossa on tehty kompromisseja kuten aina ja vaikutti, että subbareita olisi esiintymislavan alla koska tärinä rokkivoimakkuudella epämiellyttävää luokkaa, enkä muuallakaan subbareita huomannut. http://www.wanhawalimo.fi/?articleid=28&rootid=5&level2id=28 Toteutus sillä kertaa kun itse tilanteen totesin vaikutti siis enemmän muun kuin lavalta esitetyn livemusiikin tarpeeseen sopivalta. Ei haitanne mittään jos kyse on vaikka levymusiikista ja esiintymislava tyhjä ihmisistä. Toisaalta jos voimakkuus on pieni, ei ehkä tämä lavan alle subbarien laittaminen haittaa. Omasta mielestä ammattimaisin laittein ja ammattimaisten osaajien avulla voi saada hyvin monenlaisia lopputuloksia esimerkiksi sen suhteen onko painotettu live-esiintymistä vaiko jotain muuta vaikkapa huomaamatonta laitteistoa. Akustiikan parantamiseen kannattaa voimavaroja suunnata siinä tapauksessa jos nämä parannukset jäävät pitemmäksi ajaksi eikä vain yhtä tilaisuutta varten. Mitä suuremmat puitteet, sitä enemmän on tarve sellaisille ammattilaisille, joilla on riittävästi kokemusta muista vastaavista kohteista ja riittävä laitearsenaali käytössä, jolla äänen suuntaamista ja muita asioita voi hallita tavanomaista bändin laitteistoa paremmin. | |
![]() 07.05.2012 17:44:59 | |
musamies: Äänentoistossa on tehty kompromisseja kuten aina ja vaikutti, että subbareita olisi esiintymislavan alla koska tärinä rokkivoimakkuudella epämiellyttävää luokkaa, enkä muuallakaan subbareita huomannut. http://www.wanhawalimo.fi/?articleid=28&rootid=5&level2id=28 Kaksi pientä 2x18-aktiivisuppasta sieltä pitäisi löytyä sivujen mukaan. Aika balanssissa oleva setti lienee kyseessä näin komeroista arvioiden. Miten minusta tuntuu, että sinulla on joku "krooninen alaäänipelko" päällä, kun siihen olet aina ensimmäisenä puuttumassa? Rokkihommiin kuuluu jämäkkä ja voimakas alakerta ja jopa humppapuolellakin tykätään pyöreästä ja kuuluvasta bassosta. Tiettyihin juttuihin kuuluu alakerran korostuneisuus ihan samallalailla, kun joihinkin tyylilajeihin kuuluu lujaa soittaminen ja joihinkin ei. Sitten kun elementtejä alkaa kertymään suppareihin enemmän, niin settikin alkaa kuulostamaan ihan erillaiselta jo ihan ilman liikahtamisen takia. Suoraksi viritetyssä isossa ja pienessä setissä on selkeä soundiero, vaikkakin dB:t pyörisivät samoissa lukemissa. Lisäksi hyvän bassotoiston meneminen alle 50Hz tuo sellaista fyysisyyden tunnetta ja tärinää, mitä ei kotivoluumilla/pienellä setillä pääse kokemaan. Hyvä bassotoisto on toki aika "näkymättömän" kuuloista, kuten hyvä hifitoistokin, mutta ison elementtipinta-alan liikuttama ilma tekee siihen eron. Nyt ei siis tarkoitus ole vittuilla, vaan ihmetyttää tuo sinun suhtautuminen bassoon. Reggaekeikalla varmaan tulisi kuolema... ;) "Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
![]() 07.05.2012 18:36:51 | |
Einherjar: Kaksi pientä 2x18-aktiivisuppasta sieltä pitäisi löytyä sivujen mukaan. Aika balanssissa oleva setti lienee kyseessä näin komeroista arvioiden. Miten minusta tuntuu, että sinulla on joku "krooninen alaäänipelko" päällä, kun siihen olet aina ensimmäisenä puuttumassa? Rokkihommiin kuuluu jämäkkä ja voimakas alakerta ja jopa humppapuolellakin tykätään pyöreästä ja kuuluvasta bassosta. Tiettyihin juttuihin kuuluu alakerran korostuneisuus ihan samallalailla, kun joihinkin tyylilajeihin kuuluu lujaa soittaminen ja joihinkin ei. Sitten kun elementtejä alkaa kertymään suppareihin enemmän, niin settikin alkaa kuulostamaan ihan erillaiselta jo ihan ilman liikahtamisen takia. Suoraksi viritetyssä isossa ja pienessä setissä on selkeä soundiero, vaikkakin dB:t pyörisivät samoissa lukemissa. Lisäksi hyvän bassotoiston meneminen alle 50Hz tuo sellaista fyysisyyden tunnetta ja tärinää, mitä ei kotivoluumilla/pienellä setillä pääse kokemaan. Hyvä bassotoisto on toki aika "näkymättömän" kuuloista, kuten hyvä hifitoistokin, mutta ison elementtipinta-alan liikuttama ilma tekee siihen eron. Nyt ei siis tarkoitus ole vittuilla, vaan ihmetyttää tuo sinun suhtautuminen bassoon. Reggaekeikalla varmaan tulisi kuolema... ;) Heh heh... Eikös se ollut musamies, jonka mielestä alapääleikkurit on turhia laulumikkien kanssa? Tulee kuulema mukavaa pöhinää. | |
![]() 07.05.2012 20:30:04 (muokattu 07.05.2012 20:36:27) | |
Tässä voi olla vähän makueroa, omasta mielestä laaja taajuustoisto ihmisen kuuloalueen puitteissa tuntuu mukavalta - laadukkaalta ja voimakkaalta. Olkoon laadukkaalta vaikuttavasta äänestä esimerkki kirkon urut tai sinfoniaorkesteri. Itse koen kuitenkin voimakkaat äänet olivatpa ne sitten bassoja tai muita inhottavina ja stressaavina ja lisäksi liiallista bassoa vastaan on vaikea suojautua. Sama ilmiö on huomattavissa vaikka maataloustraktoreissa, hiljaisemmalla koneella on mukavampi tehdä hommia tai hiljaisemmalla autolla kivempi ajaa varsinkin pitkää matkaa. Subbarit lavan alla kuin auto, josta pakoputki poikki ;-) Häiritsevyys riippuu siitä miten lähellä subbareita on. Eipä tule muissakaan sijoituksissa mentyä pitkäksi aikaa niiden lähelle. Kaksi pientä 2x18-aktiivisuppasta sieltä pitäisi löytyä sivujen mukaan. Aika balanssissa oleva setti lienee kyseessä näin komeroista arvioiden. Ihan kivat kamat muuten paitsi joku muu subutinsijoittelu voisi olla muusikkoystävällisempi. Rokkihommiin kuuluu jämäkkä ja voimakas alakerta ja jopa humppapuolellakin tykätään pyöreästä ja kuuluvasta bassosta. Huomannut tämän suuntauksen, että on siirrytty suuntaan, jossa vähän kaikki rytmimusiikki rupeaa kuulostamaan joltain jytämusiikilta. Heh heh... Eikös se ollut musamies, jonka mielestä alapääleikkurit on turhia laulumikkien kanssa? Tulee kuulema mukavaa pöhinää. Eivät ne turhia ole, tuhti laulu on kuitenkin tietyissä tilanteissa upean kuuloinen. Kukas sit sellasta pystyy vetää... no vaikka tuo tumma laulaja vanhalla Delta Rhythm Boys levyllä! Olisko sama kaveri joka tässä vaikka 1:50 kohdasta eteenpäin kuultavissa: http://www.youtube.com/watch?v=u02t3-QoO7c | |
![]() 07.05.2012 21:34:34 | |
musamies: Eivät ne turhia ole, tuhti laulu on kuitenkin tietyissä tilanteissa upean kuuloinen. Kukas sit sellasta pystyy vetää... no vaikka tuo tumma laulaja vanhalla Delta Rhythm Boys levyllä! Olisko sama kaveri joka tässä vaikka 1:50 kohdasta eteenpäin kuultavissa: http://www.youtube.com/watch?v=u02t3-QoO7c No teeppä ny tolle laulelmalle se testi, että lyöt yläkaapit kiinni ja kuuntelet ensin pelkillä subeilla. Mä väitän, että sä et laulusta kuule pihaustakaan. Sit kuuntelet saman laulelman subit kiinni, niin huomaat, että laululle ei tapahdu just mitään, mutta läskibassolta on matto vedetty alta. One kind of music only - the good kind | |
![]() 07.05.2012 21:43:47 (muokattu 07.05.2012 21:59:21) | |
rintapek: No teeppä ny tolle laulelmalle se testi, että lyöt yläkaapit kiinni ja kuuntelet ensin pelkillä subeilla. Mä väitän, että sä et laulusta kuule pihaustakaan. Sit kuuntelet saman laulelman subit kiinni, niin huomaat, että laululle ei tapahdu just mitään, mutta läskibassolta on matto vedetty alta. Olen jo tehnyt monet kerrat testin mikrofonin välityksellä miten subit, leikkurit ja eq vaikuttaa lauluun ja puheäänentoistoon. Varsinkin pienillä yläkaapeilla vaikutusta voi tulla hyvinkin huomattavasti sekä hyvässä, että_pahassa mielessä. Puheäänentoistossa tietenkin kovemmat leikkaukset. Muutenkin tykkään jos miksauksessa on varattu riittävästi tilaa laululle siten, että siihen on käytössä voimaa ja taajuuskaistaa. Toinen esimerkki olkoon pianon tai flyygelin ääni joka oikealta kuulostaakseen vaatii alas menevää bassotoistoa. Tolkutonta voimaa ei tarvi vaan tasaista taajuusvastetta. Myin muusikoiden netissä jokunen vuosi sitten suljetulla kotelorakenteella olevan ämyrin 18" tuuman Fanen elementillä ja sen kaverina oli passiivijakari ja irtonainen diskanttidraiveri. Tällä sai joihinkin treeneihin putkivahvistimen ja jousikaiun kera aika kivan laulusaundin juuri siksi koska siinä oli "miehekkyyttä" kun saundi ei ollut liian ohut. Samalla kaapilla pystyi soittamaan bassokitaraa. Itseasiassa joku basisti osti mun vanhan laulukaapin... | |
![]() 07.05.2012 22:08:36 | |
Ihan kivat kamat muuten paitsi joku muu subutinsijoittelu voisi olla muusikkoystävällisempi. Huomannut tämän suuntauksen, että on siirrytty suuntaan, jossa vähän kaikki rytmimusiikki rupeaa kuulostamaan joltain jytämusiikilta. Nyt on kyllä pakko ihmetellä keskustelua seuranneena että miten tuo lavan alla oleva subbarisijoittelu oikein on huono ratkaisu? Oletko musamies vetänyt salissa artistina keikkaa, resonoiko lava subien tahtiin vai mistä moinen päätelmä johtuu? Miksaajan näkökulmasta katsottuna tuo on kokonaisuuden kannalta mielestäni hyvä sijoittelu subeille. Ja toinen tuosta rytmimusiikista, olettaen että nyt puhutaan yleisesti muusta kuin konemusasta, esim. pa:n niin salliessa napakan ja iskevän kuuloinen basari yhdistettynä auktoriteetin omaavaan bassoon on kuitenkin rytmimusiikin perusta, kun kerran rytmimusiikista puhutaan. Tietysti liika on liikaa, ei kukaan jaksa kaikkia desibelirajoja rikkovaa jytinää kovin pitkään. Mutta niinkuin jo aiemmin on annettu ymmärtää, monen mielestä rock- ja varsinkin heavymusiikin oletetaan keikalle tultaessa myös kuulumisen lisäksi tuntuvan kehossa, ainakin hakeuduttaessa lavan etuosaan. Emmä näistä mitään ymmärrä, fohi-hommia lähinnä oon tehny o.O -Örkki- | |
![]() 07.05.2012 22:35:14 | |
Örkinrumilus: Nyt on kyllä pakko ihmetellä keskustelua seuranneena että miten tuo lavan alla oleva subbarisijoittelu oikein on huono ratkaisu? Oletko musamies vetänyt salissa artistina keikkaa, resonoiko lava subien tahtiin vai mistä moinen päätelmä johtuu? Miksaajan näkökulmasta katsottuna tuo on kokonaisuuden kannalta mielestäni hyvä sijoittelu subeille. Olin WLM Trip urkujen kanssa stagella kunnes huomasin, että nyt jouduin yllättävään kovaan täry ja jyskehoitoon, en ollut äänihommissa vaikuttamassa asiaan joten katsoin parhaaksi tällä kertaa poistua kaupungille pilaamasta muiden iloa koska homma ei ollut meikäläisen läsnäolosta kiinni. Fiilis olisi kuin soittaisin subbarin päällä. Jos itse olen äänihommissa, huolehdin tietenkin siitä, ettei ämyrit ole liian lähellä ihmisiä niiden voimakkuus huomioiden. Mun maku on sensuuntainen kun musa rupeaa selvästi tuntumaan, ollaan jo epämiellyttävyyden ja terveysriskin puolella. Mikäs sitten olisi parempi ratkaisu: Yhtenä vaihtoehtona on, että subbarit ovat ylhäällä vaikka osana banaania tai muuta ämyrijoukkoa. Oisko tossa toteutus subbarit ylhäällä? http://blog.livedesignonline.com/br … loads/2010/04/dr_concert_hall_1.jpg | |
![]() 07.05.2012 22:47:47 (muokattu 07.05.2012 22:51:35) | |
Örkinrumilus: Nyt on kyllä pakko ihmetellä keskustelua seuranneena että miten tuo lavan alla oleva subbarisijoittelu oikein on huono ratkaisu? Oletko musamies vetänyt salissa artistina keikkaa, resonoiko lava subien tahtiin vai mistä moinen päätelmä johtuu? Miksaajan näkökulmasta katsottuna tuo on kokonaisuuden kannalta mielestäni hyvä sijoittelu subeille. En ota kantaa musamiehen juttuihin, mutta näin lavamiksaajan näkökulmasta subbareitten sijoittaminen lavan alle on todella huono ratkaisu. Mitä kevyempirakenteinen lava, sen huonompi. Toisinaan jo soundcheckiä tehdessä huomaa kuinka lava tärisee niin ettei kengät meinaa pysyä jalassa. Vielä kun ottaa huomioon että esimerkiksi solisti saattaa seisoa vaan puolen metrin päässä kaiuttimesta, niin sääliksi käy. Rintaan pistää ja muutenki ahistaa. Nykyään varsinkin isompien settien suunnittelussa yritetään panostaa siihen, että PA jyskäis mahdollisimman vähän lavalle. Siellä on olemassa laitteet erikseen lavakuuntelua varten. Tähänkin nojaten, en itse lähtis sijoittelemaan suppasia lavan / bändin alle. Korjauksena vielä, että en siis ota myöskään kantaa kyseiseen paikkaan mistä keskusteltiin koska en ole tietääkseni paikalla koskaan vieraillu. Puhuin asiasta yleisellä tasolla. we call it music - they call the cops | |
![]() 08.05.2012 06:54:34 | |
Aivan, eli juurikin siitä resonaatiosta ja vuodosta oli kyse. Toki tämä on otettava huomioon, tuli vaan itselle mieleen että kun lähes aina sillä pa:lla jolla olen vetänyt ( eli olen vetänyt vain pienillä pa:illa) on headroom ollut aika vähissä vetojen aikana, joten ajattelin että subbarit tulisi ainakin saada yhteen paikkaan mahdollisimman keskelle jotta niistä saadaan kaikki hyöty irti. Toki isommalla setillä tulee jo ihan tuo liikutettavan ilman määrä moninkertaiseksi ja sitä kautta lavalle sietämättömäksi. Mikäs sitten olisi parempi ratkaisu: Yhtenä vaihtoehtona on, että subbarit ovat ylhäällä vaikka osana banaania tai muuta ämyrijoukkoa. Oisko tossa toteutus subbarit ylhäällä? http://blog.livedesignonline.com/br loads/2010/04/dr_concert_hall_1.jpg Niin, kyllähään se subbarien roikotus muiden kaiuttimien seassa olisi toki juurikin tuon tasaisen äänikentän kannalta yleensä hyvä ratkaisu, varsinkin isommissa saleissa / halleissa. | |
![]() 08.05.2012 08:45:56 | |
Pakko kommentoida tuota laulun alapääleikkurihommaa. Heräsi kysymys että millä laitteilla olet Musamies testannut tuota yläpään poiskytkemistä? Mun kokemuksen mukaan noiden Behringerien yms. Lidl-osaston alapääleikkurit ja jakosuotimet saattaa tehdä ihan mitä vaan. Eli jos jakari. low cut alkaa leikata jo 250hzistä, onko joku ihme että laulusta lähtee muna pois? Ei se tästä.. | |
![]() 08.05.2012 09:34:30 (muokattu 08.05.2012 09:47:26) | |
eetuss: Pakko kommentoida tuota laulun alapääleikkurihommaa. Heräsi kysymys että millä laitteilla olet Musamies testannut tuota yläpään poiskytkemistä? Mun kokemuksen mukaan noiden Behringerien yms. Lidl-osaston alapääleikkurit ja jakosuotimet saattaa tehdä ihan mitä vaan. Eli jos jakari. low cut alkaa leikata jo 250hzistä, onko joku ihme että laulusta lähtee muna pois? Kyse ollut siitä, että on/off alapääleikkuria ei tule käytettyä niin usein mitä tulisi tehtyä monipuolisemmalla säädettävällä mallilla. Subbareiden kanssa ainakin mulla riittää vielä säätelemistä oli lauluja tai ei. Aion lähteä hakemaan monipuolisempia säätömahdollisuuksia käyttämällä mikserin AUX:ia subutteluun. Helpoimmin moattavissa on mielestäni suoraan pöytään vedettäessä bassokitaran saundi - siis niinpäin, että siitä tuleekin liian alapäävoittoinen ja muutenkin sieluton. Voi toisaalta moata eriliselläkin vahvistimellakin. Saundimieltymykseni on muuttunut veden virratessa paikallisessa joessa. Yläasteella kaverin kanssa, joka nyt pääammatikseen toimii musiikin parissa käännettiin koululuokassa stereoista bassoa kovemmalle ja se oli mahtavan kuuloista. Ensin on kiinnostanut vähän kuin "puolalainen hymy" saundejen hakeminen, mutta yhä enemmän kaikki muu kuin ylikorostunut basso kiinnostaa. Nykyvehkeillä pystyy tekemään tarvittaessa lähes miten rajun basson vaan. | |
![]() 08.05.2012 09:46:23 (muokattu 08.05.2012 09:47:22) | |
eetuss: Pakko kommentoida tuota laulun alapääleikkurihommaa. Heräsi kysymys että millä laitteilla olet Musamies testannut tuota yläpään poiskytkemistä? Mun kokemuksen mukaan noiden Behringerien yms. Lidl-osaston alapääleikkurit ja jakosuotimet saattaa tehdä ihan mitä vaan. Eli jos jakari. low cut alkaa leikata jo 250hzistä, onko joku ihme että laulusta lähtee muna pois? Samoin... Tässä suora lainaus itseltäni tuolta Tanssimusiikkiketjusta: Katti: Sitten on pakko palata tohon alapääleikkurikeskusteluun, jota oli aiemmin... Itsellä on melko herkästi alapääleikkuri päällä, melkeinpä kaikkialla muualla paitsi basarissa, bassossa ja kiippareissa... Jos on säädettävä, niinkuin nykyään mulla melkein aina työkalussa on, niin laulun osalta hiipiii toi leikkuri yllättävän usein ja helposti tonne 170Hz nurkille. Syy tähän on se, että pääasiallisesti ensinnäkään noi leikkurit eivät ole kuin korkeintaan luokkaa 18db/okt, mikä ei siis todellakaan ole kovin jyrkkä noilla taajuuksilla. Lisäksi ainakin minä haluan pitää laulukanavat niin puhtaina kuin mahdollista, jotta ei tule semmoista "sotkua" sinne pohjalle. Olen huomannut kyllä sen, että tuon taajuuden tiputtaminen toisi hieman lisää sävyä, varsinkin mieslaulajille, mutta kun tuo livetilanne on aina jonkinmoinen kompromissi, niin sitten on tullut melko herkästi napsattua pois tuo alakerta... Tähän lisäisin itse, että aika harvassa on tosiaan ne laulajat joiden äänihuulien tuotannossa mitään oikeata lisäarvoa on alle tuon 170Hz, eli siis perus "nappi HPF:n" voi surutta napata päälle laulukanaviin taajuustason perusteella... ...se mitä se tekee aikatasossa vaiheelle jne, onkin sit paljon mielenkiintoisempi juttu, mut kyl se siitäkin huolimatta usein on päälle pläjähtäny... ...oikeastaan aina... Itseasiassa mun normityöympäristössa (monitoripää) on tuo laulujen leikkuri melko helposti viimeaikoina kiivennyt jopa 200Hz tuntumaan... Sit mitä tohon subien sijoitteluun tulee, komppaan tässä(kin) asiassa kollega Häivälää... ...itsekin kun pääasiallisesti monitoripäässä pusaan, niin mä en halua kuulla / tuntea / tietää subeista (paitsi sidefillien ja rumpufillin) yhtään mitään... E: Kylläpäs tulikin eksyttyä alkuperäisestä aiheesta... ...narikan kautta siis... Kyllä se kuolema ne univelat kuittaa... | |
![]() 11.06.2012 18:40:15 | |
moltonilla pätee sama kuin villalevyilläkin eli neljännes- tai edes kahdeksasosa-aallonpituuden etäisyydellä kovasta seinästä tehoaa tuolle taajuudelle tietysti harmi tuolloin että saattaa kaksinkertaisella taajuudella olla puolikas aallonpituutta eli teho nolla. Umpivillalla tätä haittaa ei olisi | |
![]() 11.06.2012 21:12:07 (muokattu 11.06.2012 21:14:15) | |
Irppa: Moi! Täällä kaivataan ammattilaisten vinkkejä miten saadaan suuri ja kaikuva halli toimimaan musiikkitapahtuman tilana? Molton-kangasta on paljon kehuttu, mutta miten sitä pitäisi saada ripustettua? Oon ollu tekemässä firmakisoja muutamissa vähän haastavan kuuloisissa tiloissa, pienin paikka on ollu joku 20x10x4 m ja isoimmat 40x20x6 m. Tyypillisesti kyseessä on ollut varastohalli jonka asiakas on halunnut muuttaa juhlatilaksi. Suurimmiksi ongelmiksi näissä tiloissa asiakkaat on kokenut sen että puheesta (mikitetystä tai vieruskaverin) ei meinaa saada mitään tolkkua ja hiljaakin soittava bändi soi lauteelta aika raikkaasti, tyypillisesti etenkin kitara ja rumpalin pellit. Ollaan tehty niin että lavan takana ja sivuilla on lattiasta kattoon ylettyvät molton-verhot. Kaksi nostinta per sivu, riittävän pitkä trussi siihen väliin, molton trussiin roikkumaan ja pyydys ylös. Lisäksi ollaan laitettu ne verhot samalla metodilla myös sivuseinille ja/tai takaseinälle mahdollisuuksien mukaan. PA on suunnattu niin että se on käännetty molemmilla puolilla n. 25-35 astetta sisäänpäin, tavoitteena siis (silläkin uhalla että siitä tulee muita ongelmia) se että tulisi vähemmän heijastusta sivuseinistä. Eli jos lavan koko on 8x6 m ja mökin korkeus on se 6 metriä niin tälläseen temppuun tarvitaan minimissään n. 20 metriä trussia, 6 kpl kuuteen metriin nousevaa nostinta ja n. 105 m2 moltonia. Jos ne sivuseinät tai takaseinä otetaan mukaan niin kaikkea enemmän. Kaksi äijää värkkää tätä verhopyydystä pystyyn muutamasta tunnista työpäivään. Jos tän tempun haluaa tehdä niin kustannuksia tulee kyllä ja niille tarvisi sitten se maksaja löytää. Joskus löytyy, yleensä ei. Omat kokemukset on sellaisia että etenkin jos tilaisuuteen tulee paljon väkeä niin tällä systeemillä saa melkein mitä tahansa tilaa parannettua "täysin vetokelvottomasta" sen verran että sitä voi luonnehtia vain "huonoksi". Alaäänten toistoon toi verho ei auta yhtään, niiden suhteen tarvii vain sitten olla miksaajalla järki päässä. Ja mihinkään yhtään isompiin halleihin tällästä ei oo luonnollisestikaan järkevää tehdä. "Jos punaiset valot ei edes vilku niin laite ei tee kunnolla töitä." - www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.com | |
![]() 11.06.2012 21:57:25 | |
Sami_T: Oon ollu tekemässä firmakisoja muutamissa vähän haastavan kuuloisissa tiloissa, pienin paikka on ollu joku 20x10x4 m ja isoimmat 40x20x6 m. Tyypillisesti kyseessä on ollut varastohalli jonka asiakas on halunnut muuttaa juhlatilaksi. Otahan Sami blussa. Mä itte muistan aikanaan, ko aikapäiviä sitten kuopatun haittaripartion kans vedettiin keikka jos toinenkin skattan vanhassa tullaushallissa. Siin ny ei tosiaankaan bändi tai tekniikantoimittaja kykene tekemään tilalle a) yhtikäs b) mitään. Yhtenä vuotena sit järkkäri vaihtelun virkistämiseksi haittaripartion sijaan tilasi paikalle nimiartistin bändeineen. Sillä seurauksella, et soitto epäilemättä parani, mut äänenpaineet nousivat poskettomiksi. Saundit ei parantuneet tippaakaan. On vissiin ensimmäinen ja ainoa kerta ko toi järkkäri on noista kemuista jääny pakkasen puolelle. "Nimi" kun onnistui houkuttelemaan paikalle viiskytä päätä vähemmän kuin meikäläisen "helvetin huono haittaripartio". Eikä ne sille tilalle voineet tehdä yhtään kummempaa kuin mekään, eli ei yhtään mitn. One kind of music only - the good kind | |
![]() 12.06.2012 02:40:12 (muokattu 12.06.2012 05:53:45) | |
Sami_T: Oon ollu tekemässä firmakisoja muutamissa vähän haastavan kuuloisissa tiloissa Tulipa Samin turinoinnista muutaman vuuen takainen Faces-festarin rokkilaude mieleen. Menin kolmatta kertaa perättäin samaa lavaa pusamaan ja aina oli ollut sama purina - bändit tulee niin maan lujaa että. Tällä kertaa festari-organisaatio oli jopa koittanut tehdä asialle jotain laittamalla lavan teollisuushallin nurkkaan. Voihan v**tu, sanoin minä saapuessani pelipaikalle. Nopea puhelinkeskustelu festivaalijohdon kanssa antoi vapaat kädet tehdä mitä huvitti, joten tuumasta toimeen. Frami (jonkun paikallisen hanun laituri-styroxit) vaihtoi paikkaa lähes 180 astetta miltei keskelle salia mahdollisimman kauas kaikista seinistä. Framin taakse kahden betonipilarin väliin ripustettiin mitä-nyt-saatavilla-oli-tyyppistä messumattoa ja muuta mahdollisimman raskasta tauhkaa niinpaljon kuin ainesta suinkin löydettiin. Kirsikkana kakkuun lavan päälle sommiteltiin hallaharsoa morsisusviitti tyyliin - tällä ei tosin ollut akustisessa mielessä yhtään mitään merkitystä, mutta kun pani pari par-kannua pojottamaan niihin magenta-kalvo nenillä, niin hyvältä näytti. Lopputuloksena sain aikaan keskelle betoniviidakkoa sellaisen alttarin, joka itsessään ei tuottanut kovinkaan paljoa heijasteita, jolloin pellit, snare, monitorit ja muut sensemmoiset ei pläijänneet ihan miljoonaa saliin, vaan mulla oli jopa jotain duunia bändien miksaamisessa. Summasummaarum: Paskoissa saleissa kandee kattoa tarkaan, mihin sen lavan panee ja mihin PA-laite ampuu. -Paavo Liian paljon päätetehoa on aivan oikein | www.5by5.fi | 5 by 5 Studio in Facebook | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)