Livetoiminta ›

puusormi: Vetääkse sillä vaan toisella kädellä?
 
Eiku Liuhu tekee monitoreja ko. orkan palveluksessa.

miffe: Vahvasti huutaa perusteluja täs kohtaa, kun Craftillakin on useempia erilaisia. Mulla on ns. omat issuet Si3-lautaa kohtaan, mutta kyseessä oli eka Suomeen saapunut yksilö ja softa vielä beta-version tasolla.
 
Mä en vaan tykkää niistä, muilla on vaan kivempi vetää. Liian mones kohden on sormi vääräs paikas, koska logiikka nois molemmis (iLive ja KOKO Craftin digimallisto) on jotain sellasta mihin mä en oo tottunu. Ja sit se miten asia tuodaan esille eli esmes Vi-sarjas kanavan päällä näkyy kanavanumero ja siel ruudus kanavanimi, miksei se nimi voi lukea siin kanavanumeron paikalla?
 

Toisaalta olen minä nähnyt sekä SD9, että SD8 kaatuvan myös, joten ei mitään uutta tämän taivaan alla.

Juu oon mäkin kasin kaatanu monta, kertaa mut toi mun eka kommentti eii liittyny siihen puoleen millään tavalla

Eli SD8-24 on ok, mutta SD9 taas ei?

Ei toi pienempi kasikaan oo mun makuun juuri samasta syystä kun ei ysikään.

Täsä kohtaa on pakko olla eri mieltä, koska "tattien" kerralla kontrolloimien parametrien määrää ja loogisuutta on parannettu esim. Profileen verrattuna. Tän huomaa parhaiten just sillon, kun molemmat pulpetit on rinnakkain.
Mutta tolla pienellä ei voi tehdä kaikkia sellasia asioita, mitä malliston muilla voi. Esmes variablegrouppien ohjaaminen stereoplugareihin ei onnistu jos käytössä on 16 auxia. Mulla meinas mennä koko perkeleen faili uusiks moisen puutteen takia kertaalleen
 

LS9 on ihan ok käyttää,
Ei ole.
 
Ja nyt kun puhutaan tän hintaluokan laitteist niin kyse on aika pitkälle myös fiiliksista, jollain on kivampi vetää kun jollain toisel vaik kaikilla pääsee komeesti maaliin.

puusormi: Vetääkse sillä vaan toisella kädellä?
 
Joo, toisella vetelen jotain ihan muuta.:D
 
Mutta siis, Pryyltä kannattaa kysyä tosta SD9 asiasta, mä en oo sillä tehnyt mitään koska se viedään aina yleisön puolelle mihin monitorimiksaajana on kovin vähän asiaa. Mulla on vielä työkaluna vaka vanha DM1000 jonka saa kivasti piilotettua lavan nurkkaan missä se hoitaa asiansa juuri kuin sen pitääkin.
 
- Liuhu -

stnprkl: Mä en vaan tykkää niistä, muilla on vaan kivempi vetää. Liian mones kohden on sormi vääräs paikas, koska logiikka nois molemmis (iLive ja KOKO Craftin digimallisto) on jotain sellasta mihin mä en oo tottunu.
 
Ainakin iLive ja Craftin Vi-sarja ovat mulle vähemmän kryptisiä kuin Digicot. Toisaalta itse kyllä diggailen myös sitä, että mahdollisimman paljon informaatiota on koostettu kerralla näkyville.
 
iLive sekä Si-sarja hakee analogifiilistä sillä, ettei infoa liikoja näytöille anneta eikä sitä periaatteessa tarvitsisikaan, mutta musta seuraavat asiat tarttis saada kerralla näkymään:
 
2-> efektin parametrit (siis kaksi tai useampia efektejä näkyvillä editointia varten)
1-> valitun kanavan kaikki attribuutit
1-> valitun syötön kaikki attribuutit
1 yleisnäkymä kaikista tulokanavista
1 yleisnäkymä kaikista lähdöistä/syötöistä
 
Noiden kolmen ekan rivin vaatimuksiin vastaa parhaiten Vi-sarjan näytöt upotettuine potikoineen. Kahteen jälkimmäiseen mulle taas käy parhaiten Digico-tyyppinen näyttö ponnahdusikkunoineen.
 
Ei toi pienempi kasikaan oo mun makuun juuri samasta syystä kun ei ysikään.
 
Ja mulla sattuu olemaan asiakas, joka haluu välttämättä pikkusen äläsysin monttupäähän, kun se isompi ei aina mahtuis kaikkialle. Molemmat - sekä SD9, että SD8-24 - vaativat enemmän tilaa kuin toi isompi äläsysi ja ne kumpikin sulle liian ahtaita. No, toiset mahtuu pienempään, toiset tarvii enemmän tilaa...
 
Mutta tolla pienellä ei voi tehdä kaikkia sellasia asioita, mitä malliston muilla voi. Esmes variablegrouppien ohjaaminen stereoplugareihin ei onnistu jos käytössä on 16 auxia. Mulla meinas mennä koko perkeleen faili uusiks moisen puutteen takia kertaalleen
 
Jaa, tällänen ongelma ton kans. Itse en ole törmännyt, koska niin vähän kokemusta noista enkä ole ainakaan vielä osannut kaivata tollasta. Toisaalta kyse onkin ominaisuudesta, jota ei missään muissa koneissa, kuin Venuessa, ole.
 
Ja nyt kun puhutaan tän hintaluokan laitteist niin kyse on aika pitkälle myös fiiliksista, jollain on kivampi vetää kun jollain toisel vaik kaikilla pääsee komeesti maaliin.
 
Nii, mut aika monet pääsee maaliin halvemmallakin, jos ovat tarpeeksi avarakatseisia ja jaksavat opetella käyttämään jotain laitetta.
 
Vähän sama kuin mulla, kun jätän räkis olevat Lexiconit ja SPX 990:t aina vimosiks koneiks, koska tykkään enemmän tc:n ja Yamahan muiden purnukoiden käyttöliittymistä. Rohkeempi väittäs suorastaan, etten niitä osais käyttää ja mielestäni en osaakaan sillai, että saisin nopeesti kaipaamani asiat ulos.
 
Vähän sama kuin sul ton yhen Jammun kans :)

....
Ja mulla sattuu olemaan asiakas, joka haluu välttämättä pikkusen äläsysin monttupäähän, kun se isompi ei aina mahtuis kaikkialle. Molemmat - sekä SD9, että SD8-24 - vaativat enemmän tilaa kuin toi isompi äläsysi ja ne kumpikin sulle liian ahtaita. No, toiset mahtuu pienempään, toiset tarvii enemmän tilaa...
 
Mieluummin en tekis kompromisseja, jos ei oo pakko. Enämpi liukuja=vähemmän layeriltä toiselle pomppimista
 

 
Jaa, tällänen ongelma ton kans. Itse en ole törmännyt, koska niin vähän kokemusta noista enkä ole ainakaan vielä osannut kaivata tollasta. Toisaalta kyse onkin ominaisuudesta, jota ei missään muissa koneissa, kuin Venuessa, ole.
 
Ja siis ainoo syy miks mun pitää saada stereogrouppi ajettua stereoplugariin on se et kun sitä stereogrouppia ei voi palauttaa kanaviin suoraan vaan se pitää kierrättää siellä plugaripuolella ja näin ikäänkuin huijata sitä tiskiä taittumaan semmoseen, mihin tehtaan seppä ei laitetta oo tarkoittanu. Esmes sit Digicossa auxit voi palauttaa suoraan kanaviin jos näin tarvii.
 

 
Nii, mut aika monet pääsee maaliin halvemmallakin, jos ovat tarpeeksi avarakatseisia ja jaksavat opetella käyttämään jotain laitetta.
 
Mut jos ei tarvi tinkiä :) Ja kuten sanottu niin esmes M7:lla teen todella mielelläni hommia kun se lauta on vaan jotenki niin luonteva ja nopee operoida. Tottumiskysymyksiä kai pääosin.

stnprkl: Mieluummin en tekis kompromisseja, jos ei oo pakko. Enämpi liukuja=vähemmän layeriltä toiselle pomppimista
 
...
 
M7:lla teen todella mielelläni hommia kun se lauta on vaan jotenki niin luonteva ja nopee operoida. Tottumiskysymyksiä kai pääosin.
 
Komppaan. Itsekin kun enimmäkseen tekee monitoreita noilla, käytössä 30+ kanavaa ja 10+ lähtöä, ei jaksais olla naama näytössä kiinni tai katella että jaa milläs layerilla tässä tällä kertaa ollaan, kun tavallaan monitorimiksaajan ois kai tarkotus vähän katella mitä siellä lavalla tapahtuu. M7:n kans pärjää, suht nopeasti saa äänen kuulumaan ilman että tarvii hakata nappuloita kyllästymiseen asti. Oon kans huomannu aika suuren äänenlaadullisen eron LS9:n ja M7CL:n välillä M7:n hyväksi. Oikeastaan se ero on aika huima. En sano että M7 kuulostais jotenki sairaan hyvältä, mutta riittävältä kuitenkin. En oo mittaillu mitään enkä varsinaisesti voi faktoin perustella mistä asia johtuu, eikä se mua oikeastaan kiinnostakaan. Niinkuin ei kiinnosta muukaan nippelitieto tai mallien sarjanumerot tms.
 
Voin uskoa, että DigiDesignit, Soundcraftit (kokemuksia mulla vaan Vi-sarjasta), ja Digicot on oikein näppäriä pelejä johonki käyttöön. Voisin itsekin ottaa kiertueelle oikeastaan minkä vaan noista. Mutta pistokeikalle festareista puhumattakaan, analogi on mulle nykyään ainoa oikea vastaus. Olkoonkin, että festareilla vielä PM5D on riittävän nopea ja yksinkertainen mun käyttöön. M7CL menee myös, mutta tarvii vähän enemmän aikaa että ehtii konffata.

Tjaa, jos nyt muutaman sanasen tosta SD9:stä laittais omasta puolesta.
 
Alkufiilis oli varsin hämmentävä, sillä löysin laudasta vajaat kymmenisen bugia, joista kriittisin oli se, ettei padit taltioitunut sessioon. 20dB:tä on kuitenkin aika paljon, kun sen verta on ekstraa reilussa kymmenessä kanavassa... Lisäksi oli haikeutta stereo-asioiden kanssa mm. multiband kompura käsitteli vain toista puolta stereokanavasta yms yms. Ei näistä kuitenkaan sen enempää, koska softapäivityksellä asiat korjaantuivat. Tehtaansedän puolentoistasivun bugikorjauslistasta sain kyllä lottovoittoon oikeuttavan määrän osumia löydetyistä bugeista:)
 
Nyt kun tiski siis toimii valtaosin niinkuin sen on tarkoitus, voin sanoa olevani varsin tyytyväinen. LS-9ä ei ole ikävä tippaakaan:) Mua ei toi layereiden välillä pomppiminen niin haittaa vakiorkan kanssa touhutessa, mutta festaritilanteessa liukujen vähyys voisi olla ikävämpi homma. Soundipuolessa en huomautettavaa ole löytänyt, toimii! Paskan soundinhan saa aikaiseksi tiskillä kuin tiskillä, mutta tässä tapauksessa tiskiä ei voi syyttää:)
 
Käyttöliittymä on melko erilainen esim. jammuun verrattuna, mutta siihenkin tottuu kohtuu nopeasti. Sen verran täytyy kuitenkin sanoa, ettei se näytön näppäileminen kuitenkaan niin juhlavaa ole, että lähtisin erityisesti hurraamaan. Ainahan fyysiset kontrollit ja infotaulut olisivat hyvästä, mutta kaikkea ei vissiin aina saa vai miten se nyt meni?
 
Yamahaan verrattuna pidän suuresti esim. snapshot ominaisuudesta, jota en Jammulla lähtisi ikinä yrittämään scenejen avulla, koska eivät ole sama asia. Jos biisikohtaisia säätöjä on paljon, niin ominaisuus on loistava. Itse olen päätynyt siihen, että gainit ja EQ ovat aina "vapaina", eli niitä ei lueta snapshotista, vaan keikkapaikan mukaan on mahdollisuus vaikuttaa tilanteisiin. 'Group update' on myös ominaisuus, jota ilman homma olisi turhan hankalaa käytännön vaihtelevissa tilanteissa.
 
Alkukankeuksien jälkeen luotettavuus on ollut ihan ok. Kerran on tosin konsoli jäänyt secure lockkiin, eikä totellut käskyjä kun ennen vetoa menin tiskille. Onneksi oli hetki aikaa ennen vetoa, niin bootillahan siitä selvisi. Vedoissa ei ole ollut ongelmia. Yleisemmästä käyttötilanteesta ei voi antaa oikein lausuntoa, eli esim. miten lauta suhtautuu eri tikuilta ladatuihin fileisiin yms talonmiestyyppisiin tilanteisiin, kun ei ole ollut tarvetta. Ihan eka kerralla lautaa konffatessa auxit meni jotenkin solmuun ja se myönnettiin bugiksi, en ole satavarma onko sitä korjattu. Tämä liittyi auxien ja grouppien määrien muuttelemiseen session luomistilanteessa.
 
Oikean tiskin valinta riippuu monesta tekijästä, SD9 on kompromissi koon ja käyttösäätimien, muttei niinkään soundin suhteen, joten itselle se on ollut mieleinen työkalu. Festareiden talon monitorilaudaksi saattaisin miettiä jotakin muuta tiskiä, mutta bändin mukana kulkevaksi monitorikonttoriksi pidän kojetta mainiona vaihtoehtona.
 
Kuulen mielelläni myös muiden käyttökokemuksia laudasta.

stnprkl: Mieluummin en tekis kompromisseja, jos ei oo pakko. Enämpi liukuja=vähemmän layeriltä toiselle pomppimista
 
Totta turiset ja aina jotain muuta kuin vakkaria valmiilla presetillä tehdessä, arvostan kaikkea kerralla näkyvissä olevaa ajopintaa ja, mitä enemmän, sen parempi.
 
Nopean yleiskuvan saaminen on mulle erittäin tärkeetä ja tuolla aiemmin kerroinkin, mitä siihen oikeestaan vaaditaan.
 
Mut jos ei tarvi tinkiä :) Ja kuten sanottu niin esmes M7:lla teen todella mielelläni hommia kun se lauta on vaan jotenki niin luonteva ja nopee operoida. Tottumiskysymyksiä kai pääosin.
 
En mä väitä, ettei M7CL sisältäis just niitä juttuja, jotka tekee (joidenkin mielestä) LS9:n kankeeksi käyttää. Mut kohtuuhintaisena värkkinä LS9 on ihan ok rundi-/klubilauta. Festareilla ei oo kotonaan ollenkaan, jos on tulos miksaajia, joille ei esim. house-lista käy eikä omaa lähtöpresettiä ole.

Nyt kun ollaan taas onnistuneesti alotettu se onko LS9 huono vai hyvä kädenvääntö niin käännetäänkö keskustelu pois siitä ja keskitytään kunkin laudan hyviin ja huonoihin puoliin, ottamatta sit LS9:iä joka väliin mukaan. Vaikka toi ysi nyt tällä hetkellä onkin jos ei nyt yleisin niin yleisimpiä taskulaskimia tässä maassa.
 
Edellinen veto digilaudalla oli mulla nyt Vi4, ja siitä haluan tuoda pari epäkohtaa/epäloogisuutta esiin. Faderipankint on tehtaan sedän nimeämät (A,B,C, jne.) ja siihen ei voi vaikuttaa muuten kun teipillä ja tussilla. Joka faderin päällä on näyttö, mikä kertoo sen kanavanumeron eikä sen kanavan nimee, ei ymmärrä. Sit esmes kuunteluun pitää joka ikinen auxi erikseen eritellä et kyl mä oikeesti haluan kuunnella sitä auxia :) Tää (ja Vi6) siis ei oo mun lempparilistalla
 
Sit digidesignissa mainitsinkin jo tässä samaisessa ketjussa siit SC48:n puutteesta, juu halvempi on ja karsittu sitä myöden, mut eiks sitä karsintaa vois tehä jossain muus kohden esmes rajottaa plugarien määrää yms. Ja diggaan siis tost isosta D-Showsta ja Profilesta vaikka vähän hepposen olosia ovatkin. Heppoisella tarkotan niit tatteja, mitkä tuntuu siltä et ne katkee kun niihin koskee.
 
Digicon tuotteista mulla on ehkä eniten kokemuksia, rundeja oon tehny D1:llä, D5:lla ja SD8:lla, mistään ei huonoa sanottavaa, kaikki sopii mulle komeesti ja tehtaan tuki on todella loistavaa, ovat tarjonneet kaljatkin joskus :) Onnistuin jopa sil kasilla tekeen semmosia asioita snapshot ja CUE puolella, mitkä tehtaan mielestä olivat sillä softaversiolla mahdottomia. Mut nyt toi SD9 ja pienempi SD8 ei saa mun varauksetonta kannatusta johtuen vähäisesta liukumäärästä. Pikkuvetoihin ok, mut oikeisiin töihin liikaa layereitä.
 
A&H:n iLivella tekee joo jos ei muuta anneta , mut se käyttis on vähän turhan sekava varsinkin konffausvaiheessa, se kun tuntuu olevan sekasikiö Digidesignin, Yamahan ja Digicon käyttiksistä. Joka kohdas kun on olevinaan vääräs paikas.
 
Yamahat on luottopelejä ja oivia työkaluja, lemppareita niistä M7 ja PM5D-RH, asiallisia työkaluja ja ominaisuudet tarpeeks selkeesti esillä. Se LS9:n on oiva työkalu pienempiin keikkoihin (puhe, trubis yms.), mut oikeisiin töihin liian kankee.
 
Sit näihin tiskien yhteneviin puutteisiin, mitkä ei vaivaa kaikkia ja jonkun verran yleistä lätinää hyvistä puolista.
 
Kanavian muuttaminen stereoks, pitäis mun mielestä digimaailmassa onnistua niin ettei pinnasta menis kun yks liuku sille stereolle, Digidesign ja Digico osaa tän, muut ei.
Joka kanavalle pitää olla oma inputmittarointi mielellään siin liun vieres, Puuttuuks toi mistään noist yllämainituista, nyt ei muistu mieleen.
Outputmittarointi, taitaa taittua noilt kaikilta riittävän selkeesti eli ei tarvii hakea mistään valikosta moista.
Riittävä info yhdellä vilkasulla, parhaiten sen tekee Digico ja Vi-sarjan Craftit eli näytöllä on kertaalleen useampi kanava ja niiden eq ja ins osaston toiminta näkyvissä kerralla. PM5D:ssä tietyin varauksin ruudulla, mut joka kanavan kohalla näkyy ins. osasto (onko gate kiinni vai auki ja nappaako kompura) mistä siis iso plussa.
Kaks erillistä CUEbussia aika ehdoton varsinkin jos on kulmia ja nappeja sekasin, tää ei taitu kun PM5D:llä, Digicolla ja Craftilla. Muilla kauheen säädön ja kikkailun takaa jos ylipäätään ollenkaan.
 
Tämmöttii nyt tuli mieleen näin keskiviikkopäivällä. Nämä siis omia näkemyksiä ja nimenomaan monitoritontilta ajatellen.

Kanavian muuttaminen stereoks, pitäis mun mielestä digimaailmassa onnistua niin ettei pinnasta menis kun yks liuku sille stereolle, Digidesign ja Digico osaa tän, muut ei.
 
En sano, että LS9:stä tykkäisin, mutta saahan toi tehtyä kaikilla Yamahan tiskeillä, joissa on remote tai custom -layer (eli ei M7).
 
Profilessakin on geitille ja kompuralle ledi joka kanavassa. Kompuran ledi ainakin kolmella värillä. Geitin ledistä en muista.
 
Kulmien ja nappien tekeminen vuorotellen (siis cuettaminen) onnistuu Digidesignillä, jos jaksaa käyttää pedaalia tms sen kulman kuuntelemiseen. Voihan se olla liian monimutkaista, enkä väitä, että se toinen cue olis huono juttu.
 
-jaska

jsavela: En sano, että LS9:stä tykkäisin, mutta saahan toi tehtyä kaikilla Yamahan tiskeillä, joissa on remote tai custom -layer (eli ei M7).
 
Ja saa sen noilla Crafteilläkin tehtyä, mut tosiaan vaan ton tommosen remote/custom/user defined/jne. layerin kautta (tais muuten iLivessa olla kans jotain ton tyyppistä kiertoa aiheeseen). Selkeempää on kuitenkin et sit kun kanava on stereo niin se on stereo eikä kaks monoo joihin ei voi erikseen vaikuttaa. Paitsi Yamahan tuotteis (M7 ja LS9) PAN on erillinen ja GAIN jos niin halutaan, paitsi PM5D:ssä, mis gain on aina erillinen. Selkeetä :)
 
Järkevimmin toi kanavan stereoks tekeminen on mun mielestä toteutettu Digidesignilla ja Digicolla (ja nimenomaan tossa järjestyksessä)
 
Profilessakin on geitille ja kompuralle ledi joka kanavassa. Kompuran ledi ainakin kolmella värillä. Geitin ledistä en muista.
 
Kyllä siin muistaakseni on geitille kanavakohtanen mittarointi kahel väril, mut yhellä ledillä silleen et kuitenkin aika selkeest näkee onks se auki vai kiinni. No ainakin selectillä saa sen kyseisen kanavan pintaan ja sit viimestään löytyy geitillekkin mittari jos toinenkin.
 
Ja viel tosta selectistä puheenollen niin Craftis ei oo kun yks nappula per inputfaderi, joka on sekä select että solo. (no okei sen kanavan voi valita työstettäväks myös sieltä ruudulta, mut tottumiskysymyksiä sano :) Kaikis muissa mainituissa laudoissa noi ominaisuudet on saman nappulan takana vaan kun niin halutaan.
 
Kulmien ja nappien tekeminen vuorotellen (siis cuettaminen) onnistuu Digidesignillä, jos jaksaa käyttää pedaalia tms sen kulman kuuntelemiseen. Voihan se olla liian monimutkaista, enkä väitä, että se toinen cue olis huono juttu.
 
Pasi siitä mulle kerto et oli just tollasel polkimella sen ratkassu (tosin poljinta pitää painaa kaks kertaa ennen ku muutos tapahtuu ja sit siihen oli ymmärtääkseni pitäny viel sotkee snapshotitkin mukaan :), mut kaik ton tyyppiset jutut (sisältäen kaikennäköiset mikkipiuhareititykset tiskin/räkin takana) kannattaa unohtaa siinä kohden kun ei kuskaa omaa tiskiä mukana vaan painelee festareille muistitikun kanssa. Helpost menee tohon ns. ylimääräseen säätöön koko vaihtoaika ja unohtuu se tärkein eli varsinainen äänentoisto.
 
Mahtavuutta
Viltsu
 
EDIT: kaik tollaset erikoisjutut pitäis saada siihen failiin jollain keinolla, niin et ne on toteutettavissa tehtaalta tulleella raudalla ilman lisäpalikoita ja kytkentöjä. Tää on ainoo keino varmistaa et sen kyseisen asian voi kyseisellä laudalla tehä aina ja missä päin maailmaa vaan.

stnprkl: Nyt kun ollaan taas onnistuneesti alotettu se onko LS9 huono vai hyvä
 
Pökälehän se on munkin mielestä mones suhtees, mutta meidän painotukset kitinässä on eri asioissa.
 
karsintaa vois tehä jossain muus kohden esmes rajottaa plugarien määrää yms.
 
Digidesignissa plugarien määrää rajottaa DSP-tehot, jota SC48 tarjoaa vähemmän. Siihen räkkipalikkaan, kun saa lisäkortteja. SC48 on tavallaan hauska myös siinä suhteessa, että valitsemalla tarvittavan maksimikanavamäärän asetuksista saa lisää plugareja käyttöön samanaikaisesti.
 
mun mielestä digimaailmassa onnistua niin ettei pinnasta menis kun yks liuku sille stereolle, Digidesign ja Digico osaa tän, muut ei.
 
Mun mielest iLive osaa kans ton ja innovaSONit takuulla (siis ne, joihin softaa vielä kehitetään, eli Eclipse, Sy80 ja Sy48).
 
Kaks erillistä CUEbussia aika ehdoton varsinkin jos on kulmia ja nappeja sekasin, tää ei taitu kun PM5D:llä, Digicolla ja Craftilla.
 
innovaSON Sy80 oli eka, jossa toi oli mahdollista ja siinä on peräti kolme erillistä.
 
Muutenkin, kun tuli toi ranskatar mainittua, niin eikös siin olis jo katu-uskottavasti liukuja? Mun lemppareja digilaudoista monitorikäyttöön muutenkin, koska nopeesti saa yleiskuvan siitä, mitä missäkin tapahtuu.

..
Mun mielest iLive osaa kans ton ja innovaSONit takuulla (siis ne, joihin softaa vielä kehitetään, eli Eclipse, Sy80 ja Sy48).
 
Ilive vie ymmärtääkseni kaks liukuu tai sit se on vaan niin saatanan vaikee käyttää etten oo osannu :) Kaks liukua se defaulttina tarjoo ainaskin.
 

innovaSON Sy80 oli eka, jossa toi oli mahdollista ja siinä on peräti kolme erillistä.
 
Muutenkin, kun tuli toi ranskatar mainittua, niin eikös siin olis jo katu-uskottavasti liukuja? Mun lemppareja digilaudoista monitorikäyttöön muutenkin, koska nopeesti saa yleiskuvan siitä, mitä missäkin tapahtuu.
 
Innovasonista en oo puhunu koska ne on IMHO jääny tos digikelkas niin pahasti jälkeen muista valmistajista ettei mitn rajaa. Helvetin kankeita konffattavia ainakin vai osaatko nyt suoralta kädeltä kertoo kuin stereoauxi tehään :) Ei meinaan oo ihan helppo homma (pallukoita siin rasteris vähän joka suuntaan ja jossain pitää olla raksi ja jossain ei ja sit pitää määritellä ne liut, juu kyllä kaksi ja sit viel kolmas liuku, joka on tavallaan ne kaks yhessä), ja joku muinainen softaversio ei tuntenu stereoauxeja ollenkaan ja siinäkin kohden kuitenkin puhutaan saman aikakauden laitteista kun PM5D. Joku softaversio Innovasonis oli vielä semmonen et se ei left-right moodissa ollu stereo ennen kun sille kerto et nyt halutaan oikeesti olla stereo eikä mono.
 
Ja siis Innovasonilla tuli joku vuosi takaperin tehtyä aika paljonkin hommia, mut Digicon suomeen rantautumisen myötä minä ja hyvin useat kolleegani sen ranskalaisen hylkäs koska tarjolla oli vihdoin oikeesti valovuosia edellä käytettävyydessä ja käytön helppoudessa oleva lauta.

stnprkl:
Digicon tuotteista mulla on ehkä eniten kokemuksia, rundeja oon tehny D1:llä, D5:lla ja SD8:lla, mistään ei huonoa sanottavaa, kaikki sopii mulle komeesti ja tehtaan tuki on todella loistavaa, ovat tarjonneet kaljatkin joskus :) Onnistuin jopa sil kasilla tekeen semmosia asioita snapshot ja CUE puolella, mitkä tehtaan mielestä olivat sillä softaversiolla mahdottomia. Mut nyt toi SD9 ja pienempi SD8 ei saa mun varauksetonta kannatusta johtuen vähäisesta liukumäärästä. Pikkuvetoihin ok, mut oikeisiin töihin liikaa layereitä.
 
A&H:n iLivella tekee joo jos ei muuta anneta , mut se käyttis on vähän turhan sekava varsinkin konffausvaiheessa, se kun tuntuu olevan sekasikiö Digidesignin, Yamahan ja Digicon käyttiksistä. Joka kohdas kun on olevinaan vääräs paikas.
 
Mulla on just toisin päin ton konffaamisen kanssa. SD8:sia kun ekaa kertaa näppäilin, niin siinä meni hyvinkin kolme päivää, että uskalsi lähteä festivaalin monitooripäähän. Paljon oli kyllä muuten hyvää. Ikävä seikka noissa TikiTkikiKoissa tuntuu olevan luotettavuus; aikas monta olen kuullut kaatuvan ihan ajossa (viimeksi Zeta-Zeta Top) ja jopa leiponeen kokonaan kiinni. Itsellänikin kyseisillä festivaaleilla tiski ilmoitti ekan bändin jälkeen "output conflict (olin irrottamass orkan korvamonitorilähettimestä piuhaa, eli en ollut hetkeen koskenut koko pyydykseen). Tämän jälkeen tiski oli nollannut kaiken. Melkeen hain analogilaudan varastolta. loppukisat se pysyi kuitenkin pystyssä. Tallensi joka tsekin jälkeen sekä pulpettiin, että tikulle, jonka irrotin fyysisesti tiskistä. On edes joku lähtökohta, mistä lähteä rakentamaan.
 
iLivessä on valmiita pohjia, joista voi lähteä erilaisiin käyttötarkoituksiin nopeasti liikenteeseen. Lisäksi tuntuu siltä, että niiden pajassa homma beta-testataan kunnolla, ennenkuin viimeinen softa annetaan ulos. Well, Linux vs Windows ;-) Support on myös aikasen hyvää ja keskustelupalstan toiveita selkeästi kuunnellaan. Cue-bussit löytyy ainakin kulmalle ja korville erikseen omilla prosessoinneillaankin. Yksi asia, jossa iLive hakkaa Digicon 12-0 on se, että kaikki pinnat toimii kaikkien mix-engineiden kanssa. Myös sessiot ovat kanavarajoituksen puitteissa täysin yhteensopivia.
 
Molemmissa ede mainituissa on erinomainen toiminto monitorointia ajatellen, kun valitsee instrumentin (iLivessä mix, Digicosta en muista nappia), näyttää master-osasto, kuinka paljon kyseistä kanavaa lähetetään mihinkin ryhmään ja sen lähettäminen on helvetin nopeaa vs esim paljon parjattu Äläsysi.
 
Muta kokemuksia on tosiaan Yamahoista (01V, DM1000,LS9 ja M7-jotain), Rolandia (tai RSS) tuli testattua ja laite on hintaluokassaan varsin käyttökelpoisen oloinen ainakin etupään tiskinä. Suht ok soundinen, hyvät efektit digitaalikaapeli etc. Jonkinmoinen miinus on digikaapeli rajoitteneissuus, esim mon päästä ei voi käyttää FOH-pään räkin ulostuoja vaan jos haluaa enemmän kuin 8 ulos, joutuu hankkimaan 8/16 purkin kylkeen. Vähän nihkeää. Lisäksi linkitys pitäisi tehdä jollain perus nettipalikoilla. Tuntui jotenskin hankalalta. Personal mix-boxit näyttää ainakin paperilla todella hyviltä.
 
Ehkä joku toinen kerta lisää, nyt poistun LS-9/16 luota kotiin nukkumaan. Ajoi melko hyvin asiansa DJ-musan, videon ja parin spiikin kanssa. Melko siksi, että video tuli Hippotizerin kautta ja ääni piti synkata. Kanavakohtaisen viiveen puute aiheutti jonkinmoisen jäsentelyn, koska en halunnut spiikkejä viivästää. Noh, groupit 9/10 stereoksi ja fixed modeen, asennetaan stereodelay inserttiin ja säädetään kohdalleen. Meni se niinkin.
 
Pitk.

stnprkl: Ilive vie ymmärtääkseni kaks liukuu tai sit se on vaan niin saatanan vaikee käyttää etten oo osannu :) Kaks liukua se defaulttina tarjoo ainaskin.
 
Mää vielä mulkkasen ton yhen pc-/mac-editorilla tehdyn session. Josko siin oli se toinen liuku piilotettu johki toisel layeril. Sithän sen näkis, jos siirtäs sen oikeeseen ajopintaan.
 
Innovasonista en oo puhunu koska ne on IMHO jääny tos digikelkas niin pahasti jälkeen muista valmistajista ettei mitn rajaa.
 
Eclipsee ei taida olla yhtään täälpäi maailmaa ja noihin vanhempiin ei ole tullu softapäivityksii aikoihin. Mun kokemukset on jostain kutossarjan käyttiksistä (tais olla Nores sillon maahantoja...Essential Live...1999-2000 kantturois) ja pari vetoo kasisarjalaisella (Compact, joka päivitetty Sy40 malliseks).
 
Helvetin kankeita konffattavia ainakin vai osaatko nyt suoralta kädeltä kertoo kuin stereoauxi tehään :) Ei meinaan oo ihan helppo homma (pallukoita siin rasteris vähän joka suuntaan ja jossain pitää olla raksi ja jossain ei ja sit pitää määritellä ne liut, juu kyllä kaksi ja sit viel kolmas liuku, joka on tavallaan ne kaks yhessä)
 
Ainakin noissa uusimmissa softaversiois puuceella taittuu aika helposti, mutta vaatii Sy48/Sy80 laudaksi. Ja Eclipsen käyttiksen kans sama juttu.
 
joku muinainen softaversio ei tuntenu stereoauxeja ollenkaan ja siinäkin kohden kuitenkin puhutaan saman aikakauden laitteista kun PM5D.
 
Joo, nii ei juu, mutta mä teinkin vain kulmia niillä versioilla. Sillon joka tulolle riitti oma liuku samoin kuin lähdöllekin. Helkatin kätevä oli selectilla valita kanava ja näki oikees laidas, mihin lähtöihin meni ja kuinka paljon. Ja lähdön valitsemalla näki heti, mitä sinne meni. Tän takii diggailin kovasti ja vieläkin oikeestaan. Ei ollu mitään layerikikkailuja.
 
Ja siis Innovasonilla tuli joku vuosi takaperin tehtyä aika paljonkin hommia, mut Digicon suomeen rantautumisen myötä minä ja hyvin useat kolleegani sen ranskalaisen hylkäs koska tarjolla oli vihdoin oikeesti valovuosia edellä käytettävyydessä ja käytön helppoudessa oleva lauta.
 
Jos sil tekee noita juttuja, mitä tos mainitsin, niin ne vanhat on ihan ok bulsia monitorikäytössä ja kasisarjan softas oli jo ne stereoauxit.
 
Mut nois uudemmissa on se ajopinta ihan eri lailla konffattavis eikä erikseen tulojen ja lähtöjen juttuja. Joustavampi joo, mutta tarttee konffata. Onneks on dos-pohjaisesta ajasta helpottunut, mutta vanhemmat bulsat elää vielä siin aikakaudes eivätkä tule muuksi muuttumaan.
 
Mut, jos tiedät jossain pilkkahintaisii, niin ostan pois kuleksimasta. Kilpailee kyl aika vahvasti 10800 euroa (alv. 0%) Large Scalen kans. Siin olis sit 96 mikkituloa ja maksimissaan sais 144. :)

pitk:
 
Muita kokemuksia on tosiaan Yamahoista (01V, DM1000,LS9 ja M7-jotain), Rolandia
 
Pitää lisätä, että olihan mulla etupään tiskinä Digidesignin Venue tuossa alkukesästä. Ite en valitettavasti päässy vetämään yhtäkään orkkaa, muutaman päivän näpyttely varastolla ja asioiden jaappaus vieraileville sepille kyllä opetti kyseisestä jotain. Perustuntuma oli melko ok, eniten meinasi alkaa haitata laitteen valtava koko suhteessa siinä esillä oleviin asioihin. Sivuautosta (side car, hehheh) on melkonen tarpominen master / DCA-lohkolle.
 
Lisäks mulla on ollu studiossa jo liki kymmenen vuotta Spirit Digital 328, josta on liveversiokin, 324. Se ei saavuttanut mitään kummoista suosiota varmaan mm. vain kahden dynamiikkaprosessorinsa takia. Ollut studioajossa kyllä todella vakaa (324:sta olen livepuolelta kuullut melkoista kaatuilua). Olen vetänyt keksinnöllä livenäkin ja ihan hyvinb on pelannut. Plussana fyysiset inserttipisteet ihan normi stereoplugilla.
 
Pitk.

Keskusteluissa on muutamaan kertaan tullut esille Presonuksen Studiolive-pöydät. Onko kellään noista mitään järkevää sanottavaa, lähinnä 24-kanavaisesta?

Fed: Keskusteluissa on muutamaan kertaan tullut esille Presonuksen Studiolive-pöydät. Onko kellään noista mitään järkevää sanottavaa, lähinnä 24-kanavaisesta?
 
Kaks iltaa olen ny vetäny 16-kanavaisella ja verenpaine meinaa olla jo aika korkealla. Eniten vatuttaa kauhee nappuloiden paineleminen ja esim. efektien hidas editointi. Kaiken kukkuraks efektipaluita ei saa liukujen taakse. Vähänkö niinku karseeta kikkailla efektidelayn kans syötön tasoa tunnottomalla pyörivällä nupilla säätäessä meinaa perse revetä.
 
Ja siinä on kaikenlaisia lastentauteja, joita tapaa yleensä mm. tiskeissä, joissa potikoiden kontakteissa joko kylmäjuotos tai hapettuneet kontaktit.
 
Harrastelijoille ehkä mutta ei ammattilaisen käsiin sopiva, ei, ja vielä kerran EI.

miffe:
Harrastelijoille ehkä mutta ei ammattilaisen käsiin sopiva, ei, ja vielä kerran EI.
 
Hmmm. Mun stressiklubilla on ny ollu digipöytä (ddx3216) käytössä vissiin nelisen vuotta. Ollaan sen käytöstä nyt luopumassa ja siirrytään takaisin analogimaailmaan. Syy on ihan siinä, et bändistä vain yksi sitä ylipäänsä mitenkään pystyy käyttämään. Voi lukea niinkin, et vain yksi ylipäänsä uskaltaa vehkeeseen koskea ja saa sen tulille. Ei o harrastemeiningissä mitenkään hyvä asia.
Toinen juttu on sit se, et vaik pöytä mahdollistaa vaikka mitä, mut ei siihen oikeesti ole koskaan aikaa.
Kolmas juttu taas on se, et vaik toi olis miten mainio tahansa niinkauan ko kaikki on hyvin, niin jos(lue kun) vaik keikalla jotain on pielessä, niin poikkeuksetta sormi on sen käytettävissä olevan hetken ajan enemmän suussa kuin pöydän nappuloilla.

Vielä pari sanaa InnovaSonista: mä olen tehnyt mokomilla melkoisen paljon keikkoja, ja täytyy myöntää, että pidän kyseisestä vermeestä. Pääosin ajossa on ollut sy40, silloin tällöin sy48 ja välillä vanha Compact Live.
 
Käyttöpinnan saa rakennettua juuri haluamaansa malliin, liukuja voi siis käyttää mihin tahansa tarkoitukseen missä tahansa kohdassa. Konffaaminen vaatii omat juttunsa, mutta kokemus tekee toimenpiteestä kohtuullisen nopean. Esim mainitut stereoinputit eivät sinällään ole stereoinputteja, vaan "kelluvia" DCA-ryhmiä. Käyttöpintaan osoitetaan 2 tai useampia ns. X-fadereita, joita voidaan määritellä yhden liu'un taakse.
 
Muutama vuosi sitten tein Saksassa lämppäribändin etupäätä paikallisen Idols-tähtösen rundilla, InnovaSonilla. Headlinerin etupäässä oli iso Yamahan analogitiski kilkkeineen, mm. kolme isoa huppuräkkiä prossuille ja efekteille. Tiskin nostaminen paikalleen oli joka kerta kuuden miehen homma, ja kioskin kasaaminen kesti ainakin puoli tuntia.
 
Itse tulin paikalle kahdella reissulla: ensin vedin paikalle oman kaukokaapelin ja nostin kaapelilaatikon pystyyn. Sitten toin paikalle InnovaSonin, tiltin ja efektiräkin. Lauta tiltillä paikalleen, räkki kaapelicasen päälle, kannet auki, kaksi moninapaliitintä kiinni ja vehkeet sähköihin. Parin minuutin homma.
 
Muutaman keikan jälkeen päätähden etupään miksaaja tunnusti olevansa vilpittömästi kateellinen mun systeemini helppoudesta... Lisäksi InnovaSonissa on hyvä soundi, mulle se on toiminut aina mainiosti. Toisaalta, yhdellä keikkapaikalla paikallinen talon ukko tyrkytti mulle tosissaan DMX-kaapelia :)