Livetoiminta ›

Itse näin suhteellisen aloittelevana miksaajana voin sanoa että yksi kipale noin kilowatilla hönkääviä subbasia ei rokkitouhuissa riitä.
 
Esimerksi viikonlopun saldona oli kaksi keikkaa tällaisissa esiintymislavalla varustetuissa peruskuppiloissa missä yleensä keikkailee tuntemattomammat ja sitten ns. keskikastin bändit. Subbaspääte oli koko ajan klippauksen rajamailla eikä miksauspöydän ääreen hirveästi botnea tullut, hieman lähemmäs lavaan eteen kylläkin jytki oikein mukavasti. Yläpäille oli vissiin joku 2x 400W pääte, siellä ois ollu vielä varoja nostaa kyllä.
 
Ongelmana lähinnä se että virveli tuli niin paljon yli kaikesta, että sitä ei edes toisella keikalla viitsitty mikittää kun ekan keikan ajan oli jo liuku koko ajan nollassa. Voluumit kyllä sen verran inhimilliset että ei itsellä korvat soineet keikkojen jälkeen vaikka helposti alkavatkin piippaamaan.
 
Vermeet kaikki ihan laadukasta kampetta, oli jopa niin että ainoa B-tuote oli kaiku ja T-tuotteitakin vain joitain telineitä.

Onko tässä ketjussa kirjoittaville rokki eri asia kuin mitä meikäläiselle: Minulla on käsitys, että perinteisesti rokissa vallitsevat oleelliset taajuudet eivät ole ihan yhtä laajalla spektrillä kuin jossain sinfonia-, urku- tai vaikka kokeellisessa syntikkamusiikissa.
 
Oliko Remukin valaissut jossain yhteydessä sopivaa saundia, että pitää kuulostaan kuin "ääni tulee kellarista".
 
Rokkiahan vedetään usein nelikielisellä bassolla, ei välttämättä ole mitään sähköisiä matalalta soivia syntikoita, rummut kuuluu pikkupaikoissa jo muutenkin kovaa... mistä siis lähtee ne matalat äänet, jota isoilla alapäillä sitten vahvistetaan?
 
Ongelmana lähinnä se että virveli tuli niin paljon yli kaikesta, että sitä ei edes toisella keikalla viitsitty mikittää kun ekan keikan ajan oli jo liuku koko ajan nollassa.
 
Nyt rupeaa kuulostamaan tutulta!

mistä siis lähtee ne matalat äänet, jota isoilla alapäillä sitten vahvistetaan?
 
No itsehän lainasit jo sitä kohtaa mistä tämä johtuu: Ei oo hirveän rock ja rytmikästä jos rummuista kuuluu tasan pellit ja virveli yleisön puolelle. Jytinää kaivataan basariin ja tomeihin, tykkään myös siitä että bassovahvistin on sopivalla voluumilla ja osoittaa lavalla soittokavereita eikä yleisöön päin, jolloin saan bassonkin osalta säätää balanssin kohdilleen. Eli sitäkin siis sieltä subbasesta pitäs saada.
 
Basarin botne kuolee yleensä isossa tilassa noin metrin parin säteellä, jos on hyvä basari, samoin yleensä tomeissa. Kyllähän se lätinä kuuluu mut jätetään lätinät ompelukonerumpaleille.

Eiköhän se eniten häiritse tuo ihmisen puheäänen taajuudelle sijoittuva möly, jos pitää keskustelua pystyä ylläpitämään. Että puolalaista hymyä vaan kehiin, niin kaikki on tyytyväisiä. : )
 
Onneloissa ja muissa saman ketjun mestoissa on muuten melko rapsakka Puhe Kohdennus. Eli botnen ja noin 5k välillä ei ole paljon mitään.

Onko tässä ketjussa kirjoittaville rokki eri asia kuin mitä meikäläiselle:
 
Taitaa olla.
 
Minulla on käsitys, että perinteisesti rokissa vallitsevat oleelliset taajuudet eivät ole ihan yhtä laajalla spektrillä kuin jossain sinfonia-, urku- tai vaikka kokeellisessa syntikkamusiikissa.
 
Nyt tuli kyllä sen päivästä bullshittia. Ootko kuullu esim. orkesterista nimeltä Nightwish? Tai Led Zeppelin? Rockbändi meets sinfoniaorkesteri, anyone? Nykyajan orkesterit käyttää monesti sitä viiskielistä, syntikoita ja koneita on mukana sekä kovalevyillä, että soittajien muodossa ym. Jo perus rokkivermeen, eli sunkin hyvin tunteman Hamond+Leslie -yhdistelmän, tuottamat alataajuudet on hyvinkin toistettavan ja vahvistettavan arvoisia taajuuksia. Ne ei vaan kuulu minnekään ilman vahvitusta kun 800 ihmistä huutaa biisinsanoja yhteen ääneen salin puolella. Ja semmoisen massan, joka käy alkoholilla, kanssa ei voi neuvotella, että "olisittekos vähän hiljempaa".
 
Tää sun vertailu menee taas tohon akustinen musiikki vs. vahvistettu musiikki. Spektri ei tietenkään oo yhtä laaja koska ei noi vehkeet edes toista niin laajaa spektriä kuin akustiset soittimet tuottaa. Alataajuuksia vahvistetaan, koska lavalla olevan backlinen teho on suhteessa pa:han niin pieni, että ne alaäänet ei yksinkertaisesti kanna mihinkään ilman apua.
 
Eikä ne rummut mihinkään kovaa kuulu siinä kohtaa kun tuvat on täynnä. Peltien kihinä jää muutaman ekan rivin läskimuuriin ja basari lakkaa kuulumasta kokonaan salin puolessa välissä. Tosi ryhdikkään kuuloista.
 
Eikä ne alaänet tarkoita tässä nyt mitään subsubtaajuuksia, vaan ihan normaalia 100 hertsin alapuolella olevaa soundin kivijalkaa. Silti, ei ole mitenkään kummallista, että käytetään alataajuuksia keinotekoisesti generoivia vehkeitä, kuten vaikka MaxxBassin tai Subharmonizerin tapaisia laitteita tuomaan sinne alakertaan asiaa jota sinne ei muuten tulisi. Ismo Alanko Teholla-duollakin on Electro-Harmonicsin POG ajossa tukevoittamassa hommaa.
 
Oliko Remukin valaissut jossain yhteydessä sopivaa saundia, että pitää kuulostaan kuin "ääni tulee kellarista".
 
Remukortti ei nyt tässä oikein toimi mitenkään, kun miehen käsitys laulun monitoroinnista on "middle ja treble täysile, basso kokonaan pois." On tullut tehtyä meinaan.
 
Tässä, kuten moness muussakin ketjussa, on jälleen kirjoittajina muutamia alan ammattilaisia. Siis sellaisia, jotka tienaa elantonsa tekemällä näitä asioita. Luuletko, ettei me jätetäisi niitä helekutin painavia, tilaa vieviä ja kalliita bassokomeroita varastolle tai kauppaan, jollei niille olisi tarvetta työn tekemisessä? Että ihan huvin vuoksi niitä kannellaan.
 
Se, että sä oot tyytyväinen sun omiin tekemisiin sillä, miten sä ne teet on hyvä juttu. Jatka valitsemallasi linjalla.
 
Meidän alalla työskentelevien täytyy yrittää miellyttää joka ilta satoja ja tuhansia erilaisia ja eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, taata heille kaikille yhtäläinen mahdollisuus nauttia musiikista riippumatta siitä missä kohtaa salissa he seisovat ja tuottaa sekä musiikillinen, että visuaalinen elämys joka jää mieleen niin, että he tulevat keikalle uudestaankin ja ostavat esim. levyjä ja merchandise-kamaa. Oma leipämme on tästä kaikesta kiinni myös, koska jos hommat tehdään päin helevetiä, ihmiset ei tuu keikalle, eikä osta levyjä. Sitten ei koha ole keikkaa mitä tehdä. Joten ei niitä hommia läpällä tehdä niinkuin tehdään. Kaikkia on tietenkin mahdotonta miellyttää, mutta me yritämme parhaamme.

"Liika on aina liikaa, mutta kohtuus on ehdottomasti liian vähän." -Alkon entinen pääjohtaja K.A. Fagerholm

Ootko kuullu esim. orkesterista nimeltä Nightwish? Tai Led Zeppelin? Rockbändi meets sinfoniaorkesteri, anyone? Nykyajan orkesterit käyttää monesti sitä viiskielistä, syntikoita ja koneita on mukana sekä kovalevyillä, että soittajien muodossa ym.
 
Virkistin muistiani Tuubin avulla. Eipä taida kumpikaan olla rokkia ihan perusmuodossaan siinä missä ei ole Wigwamkaan.
 
Mun mielestä rokin alkumetreihin kuului sähkösoittimet mutta äänentoistolaitteet ei ollut alussa mitään massiivisia. Ehkä jossain vuoden 1969 Woodstock festivaalilla oli jo isot äänentoistokamat. Suomessa siihen aikaan ei varsinainen PA tainnut olla yleinen.
 
http://www.youtube.com/watch?v=XnamP4-M9ko
 
Tossa ainakin bassokitaran ääni tulee kuin kellarista ja saundit tuntus muutenkin olevan kivat... kyl ennen osattiin!
 
Netti kertoo:
"1970-luvulla Suomessakin yleistyi rockkonserteissa ns. PA-laitteisto. Lauluvahvistin muuttui yleisvahvistimeksi (Public Address), jonka kautta koko yhtye vahvistettiin kuuluvaksi suurissakin tiloissa. Vahvistinteho alkoi lähennellä maagista kilowatin rajaa."
 
Silti, ei ole mitenkään kummallista, että käytetään alataajuuksia keinotekoisesti generoivia vehkeitä, kuten vaikka MaxxBassin tai Subharmonizerin tapaisia laitteita tuomaan sinne alakertaan asiaa jota sinne ei muuten tulisi.
 
Nää on uusia metkuja, mutta ei välttämättä rokin perinteen mukaisia?
 
Bassovetoisia musiikkilajeja on ollut ainakin funk, disco ja reggae. Perinteinen rok on ollut näihin verrattuna jotain muuta

Mun mielestä rokin alkumetreihin kuului sähkösoittimet mutta äänentoistolaitteet ei ollut alussa mitään massiivisia.
 
Saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, ettei nuo laitteet olleet vielä kehittyneet. Massiiviselle olisi varmaan ollut tilausta, mikäli niitä laitteita olisi ollut.
70-luvullakin oli jo melkoisen massiivisia systeemeitä. Esim Greatful deadin "Wall of sound" -järjestelmä, jossa muistaakseni oli jo 640 kaiutinelementtiä ja yli 25kw vahvistintehoa.
 
Tossa ainakin bassokitaran ääni tulee kuin kellarista ja saundit tuntus muutenkin olevan kivat... kyl ennen osattiin!
 
Mutta...Onko se basson alin alakerta sitten jäänyt puuttumaan äänentoiston vai äänitystekniikan puutteen vuoksi?
Ainakin nykyään kun tyypittää jotain vintagea bassman-läjää, niin kyllä sieltä kuuluu muutakin kun kolinaa ja kellaria.
 
Nää on uusia metkuja, mutta ei välttämättä rokin perinteen mukaisia?
 
50-lukuako haikailet? Vanhalta Elviksen lp:ltäkö nykyään pitäisi Nightwishin ja Rasmuksen kuulostaa? Eihän mikään nykyajan rautalankabändeistäkään kuulosta vanhalta 60-luvun kolinalta. Ei edes ne vanhat, jotka kolisivat aikoinaan.
 
Bassovetoisia musiikkilajeja on ollut ainakin funk, disco ja reggae. Perinteinen rok on ollut näihin verrattuna jotain muuta
 
Huonommin äänitettyä ja toistettua? Vai mitä meinaat?

Virkistin muistiani Tuubin avulla. Eipä taida kumpikaan olla rokkia ihan perusmuodossaan siinä missä ei ole Wigwamkaan.
 
Jos sun mielestä Led Zeppelin ei ole rokkia perusmuodossaan, niin mikä ihme sitten on?
 
Classic rock bands -haulla Google tarjoaa seuraavanlaisen linkin ekana hakutuloksena.:
http://classicrock.about.com/od/rec … ationsandreviews/a/top100_bands.htm
 
Katohan sijaa 5.
 
Ja muutenkin, millä luulet että nuo stadionien täyttäjät kuuluvat livenä permantoa kauemmaksi? Backlinella? Pyhällä hengellä? Saa huutaa aika kovaa, että laulu kuuluu jäähallin perälle ilman kunnon pa:ta. Ja jotkut siellä takarivissäkin tykkää, että basso tuntuu ja tutisee.
 
Ja ei se koliseva soundi ole parasta mitä on. Se oli parasta mitä silloin osattiin tehdä. Siinä on vissi ero.
 
Sun tarvis nyt ehkä ymmärtää, että me kaikki muut ollaan jo melkein 2010-luvulla. Nyt on vähän eri pelisäännöt kuin Robert Johnsonin aikaan.

Esim Greatful deadin "Wall of sound" -järjestelmä, jossa muistaakseni oli jo 640 kaiutinelementtiä ja yli 25kw vahvistintehoa.
 
Siinä jo itse äänentoistojärjestelmä riittää melkoiseksi spektaakkeliksi ;-)
 
Ainakin nykyään kun tyypittää jotain vintagea bassman-läjää, niin kyllä sieltä kuuluu muutakin kun kolinaa ja kellaria.
 
Itte tuli opiskeltua basson soiton alkeita vanhalla Framus bassolla, jossa oli hiotut kielet. Vahvistimena oli vanha 2x15" Fender kaappi ja nuppina Fender Basman tai Sound City 100 PA. Kun yksi kieli meni poikki ja vaihdoin kielet uusiin, saundi mielestäni meni huonompaan suuntaan kun siihen tuli liikaa yläpäätä.
 
Vanhalta Elviksen lp:ltäkö nykyään pitäisi Nightwishin ja Rasmuksen kuulostaa?
Ne on ihan eri kamaa. Mikään noista ei vastaa oikein käsitystäni oikeasta rokista.
 
Elvis oli melkoinen ilmiö, mutta ei välttämättä ihan sieltä rokimmasta päästä. Melkoinen monipuolinen uranuurtaja kuitenkin.
 
Rokilta kuulostaa Peer Günt tai Hurriganes. Vaikka Doors tai Wigwam on enempi progeilua.
 
Annetaan sen verta periksi, että Led Zeppelin on aika lähellä jo perusrokkia ja jäähalliin sopii se Marzin puhuma järeä kalusto...

Oliko Remukin valaissut jossain yhteydessä sopivaa saundia, että pitää kuulostaan kuin "ääni tulee kellarista".
 
Rokatessa roiskuu kirjan mukaan Remu oli sound checkissä katsellut taustakangasta polkiessaan bassorumpua. Kun se ei ollut alkanut heilua hän oli ohjeistanut miksaajaa käymään ostamassa Anttilasta itselleen munat. Eli kyllä se Remukin botnesta diggailee ainakin välillä.
 
Eikös Hurriganes ollut Suomessa muutenkin tuon PA ja valopuolen edelläkävijöiden joukossa 70-luvulla?

Esim Greatful deadin "Wall of sound" -järjestelmä, jossa muistaakseni oli jo 640 kaiutinelementtiä ja yli 25kw vahvistintehoa.
 
Tuosta on muuten juttua esim. osoitteissa http://www.audiojunkies.com/blog/73 … at-the-grateful-deads-wall-of-sound ja http://www.nii.net/~obie1/deadcd/wall_of_sound.htm. Kiintoisuutta. :)

Taidan kehystää tämän keskustelun
 
Kuinka oikeassa jo edellisellä sivulla...

Kuinka oikeassa jo edellisellä sivulla...
 
Aina välillä hetteiköstä puhkeaa kukkimaan mitä kaunein kedon kukka.

Huonommin äänitettyä ja toistettua? Vai mitä meinaat?
 
Oma mieltymys on, että perusrok kuuluu olla karheeta ja rosoista mieluummin kuin siloiteltua tai erityisen hifiä. Vähän kuin HK:n Sininen lenkki, ruisleipä tai Karhu olut kuuluu olla sellaista kun on.
 
Jos noita isoja tai useita ämyreitä pitää kehua, isommilla ämyreillä saa helpommin vähän äijemmän laulusaundin kuin pienillä muoviämyreillä ilman alapäitä.
 
Rokissa on toisinaan panostettu enemmän sanoituspuoleen toisin kuin jossain funkissa. Siinä kannattaa kiinnittä enemmän huomiota maksimaalisen jytinän sijaan, että laulusta saa selvää.

Jos pysytään poissa teoriapuolesta ja keskustellaan ihan fiilispohjalta, niin...
 
Joo, fiilis ja tekniikka erikseen ja tästä syystä...
 
Suomessa on valitettavan orjallisesti tapana noudattaa laitevalmistajien suosituksia sub-top-suhteessa. Sillä saadaan kyllä tasainen taajuusvaste koko järjestelmälle, mutta käytännön tilanteissa rokkihommissa olisi suotavampaa, jos botne on vaikkapa 6dB ylimitoitettu.
 
Nexon preseteissä on varsin reilu korostus bottneosastolla, jos käytössä on erilliset (oikeat) subbaset kuten S2 tai LS1200. Myös d&b tarjoaa valmiiksi korostusta ihan matalimpiin, kun käytössä on esim. C4 täydennettynä B2-subeilla inframoodissa. Tää on vielä varsin maltillista ja ihan ok jopa mun mielestä.
 
Se, miksi noiden suhteiden noudattaminen orjallisesti olisi suotavaa, johtaa juurensa siihen tietoon, että akustinen jakotaajuus muuttuu, jos kaistojen suhteita (joko kaappimäärällä) tai gainilla lähdetään rukkaamaan. Joissain tilanteissa ei tietyllä kaistalla tarvita headroomia niin paljoa kuin valmistaja on ajatellut ja tällöin voidaan sen äänialan kaappien määrää pudottaa, mutta se tulisi kompensoida sitten korostamalla kaistaa sähköisesti (nimenomaan rukataankin sitä kaistan gainia).
 
Niin ja ainahan voi ottaa enemmän kaappeja matkaan, jos pelkää, ettei headroom riitä, mutta sitten pitäisi muistaa tiputtaa sen kaistan tasoa.
 
Tuo liioitellun bottnen voi sitten saada aikaiseksi ekvalisoimalla täyden kaista syöttöä tai, kuten itse haluan sen tapahtuvan, miksausvaiheessa. Ainakin Terttu on mun linjoilla tässä asiassa.
 
Mulle tultiin viime kesänä varoittamaan "PA on sitten Ruotsin vireessä". Riittävä pinkka Kudoa siellä roikkui ja hitto, että oli kiva vetää, kun järjestelmäukko ei ollut valmiiksi päättänyt, että tänään vedetään reggae-soundeilla.

kiinnostais tietää miksaajilta kun säädätte basarin eq:n niin mihin hertziin yleensä keskialueen sveepit asettuu. Meidän pöydässä alempi midle lähtee 50hz ja ylämidle loppuu 8k. Ihan hyvin jytisee kun tuollaista 50 taajuutta vielä korostaa. Tämä haukkaa tietysti tehoja ja onko siinä muutenkaan järkeä. Kysyn tämän uteliaisuuttani sillä kun miksaaja vaihtuu niin basarin saundikin voi muuttua aika radikaalisti.

Joo, fiilis ja tekniikka erikseen ja tästä syystä...
 
Nexon preseteissä on varsin reilu korostus bottneosastolla, jos käytössä on erilliset (oikeat) subbaset kuten S2 tai LS1200. Myös d&b tarjoaa valmiiksi korostusta ihan matalimpiin, kun käytössä on esim. C4 täydennettynä B2-subeilla inframoodissa. Tää on vielä varsin maltillista ja ihan ok jopa mun mielestä.
 
Niin ja ainahan voi ottaa enemmän kaappeja matkaan, jos pelkää, ettei headroom riitä, mutta sitten pitäisi muistaa tiputtaa sen kaistan tasoa.
 
Tuo liioitellun bottnen voi sitten saada aikaiseksi ekvalisoimalla täyden kaista syöttöä tai, kuten itse haluan sen tapahtuvan, miksausvaiheessa. Ainakin Terttu on mun linjoilla tässä asiassa.
 
Jep, fiilispohjaisella jutustelulla tarkoitin lähinnä osua paremmin alkuperäisen kysyjän ongelmaan...
 
Nimenomaan tarkoitin reilumpaa headroomia botnessa, jos järjestelmän kokoluokka on sellainen, että kamoja joudutaan vähän kiusaamaan... Musamiehelle tiedoksi, että headroom on täysin eri asia kuin äänenpaine. Festariluokassa tai muissa ison luokan seteissä (onneksi) tulee ennemmin desibelirajat kuin äänentoiston rajat vastaan.
 
Usein metelirajoitukset on laadittu A-painotteisen dB-asteikon mukaan, jolloin matalien taajuuksien merkitys mittauksessa vähenee. Tällöin, musaan lisää potkua saadakseen, miksaaja nostaa botnea. Ja tässä vaiheessa mulle on suht sama, mikä on äänijärjestelmän alataajuuskorostus eli ei, kunhan sieltä lähtee tarvittava määrä potkua. Tärkeintä ei siis ole se, miten lopputulokseen päästään, kunhan soundi on oikeanlainen.

Tässä, kuten moness muussakin ketjussa, on jälleen kirjoittajina muutamia alan ammattilaisia. Siis sellaisia, jotka tienaa elantonsa tekemällä näitä asioita.
 
Tämän vuoksi onkin mielenkiintoista lukea pro-äijien kertomuksia, koska niistä monesti oppii ihan erilailla, kuin esim. kitarapuolen isosta osasta "wannabe"-lätinää .
 
Tämän vuoksi homma toisaalta lähtee myös osittain lapasista (joskus). Ketjun aloittajan omassakuvassa ollaan keikalla traktrorin peräkärryssä ja ilmeisinä "laulukamoina" komeilee jotain 10W kitarastyrkkareita... Seuraavassa kW pitserian nurkassa ei enää piisaa:)
 
Totta on, että jos yleisöä on 800 henkeä, kamoilta vaaditaan potkua. Aika vähän täällä vaan taitavat kirjoitella aloittelijakysymyksiä sellaisten bändien soittajat, joille tuollaiset yleisömäärät ovat arkipäivää. Mä luulen, että ne jampat voi kysellä mieltään askaruttavia juttuja täälläkin kirjoittelevilta ammattilaisilta livenä. Ennen sitä keikkaa:)
 
Me ollaan oman bändin kanssa päätetty, että ison keikan sattuessa vuokraamme äänentoiston henkilökuntineen. 99% keikoista on kuitenkin sellaisia, että omat kamat riittää. Ei tarvi murehtia tehojen piisaamista.
 
Vähän OT-meininkiä, mutta menköön.

Putkivahvistimien ajoista PA-laitteet ovat tulleet aika tavalla kevyemmiksi ja halvemmiksi. Kun tehoa saa vahvistimiin sopuhintaan ja tarvittaessa useammankin päätteen, ei kaiuttimien tarvi olla kooltaan ihan yhtä suuria kuin ennen.
 
En tiedä minkälainen tuollainenkin edellisen hintaluokan hakkurivirtalähteellä oleva pääte on käytännössä. Tehoa luvataan kuitenkin hintaan nähden mukavasti eikä pari kappaletta tuollaisia päätteitä sisältävä räkki kohtuuttomasti paina.
http://www.thomann.de/fi/the_tamp_d3400.htm
 
Myös joihinkin aktiivikajareihin on ilmestynyt hakkurivirtalähteellä olevat päätteet.
http://www.noretron.fi/index.php?si … 4&group_id=268&prod_id=3896
 
http://www.noretron.fi/index.php?si … 4&group_id=268&prod_id=3894
 
Veikkaan, että noinkin pienillä laitteillä pärjää useimmissa pubeissa.
 
Jos tuollaisia vähän isompia subuttimia on yksikin, pitäisi potkintaa riittää useimpiin käyttötarkoituksiin ja jos ei riitä, on vika muualla kuin laitteissa:
http://www.noretron.fi/index.php?si … 4&group_id=268&prod_id=2932