Livetoiminta ›

Niin, mahtaako tämä huomio perustua käytännön kokemuksiin setillä töitä tehneenä, settiä rakentaneena, setillä miksanneena, settiä mitanneena - vai settiä teoreettisesti tarkastelleena?
 
Kaikkiin noihin.
 
Kuitenkin, jo teoriassa väitteesi on kukkua. On totta, että linjasäteilijän eri kaiutinyksikköjen suuntakuviot menevät osittain päällekäin, mutta noin lyhyillä aallonpituuksilla "eri" äänilähteitä on niin monta, ettei sieltä voida löytää yksittäisiä vaihekumoutumia tai -summauksia.
 
Käytetyllä setillä (3/puoli), käytetyssä tilassa Q-calc käski käyttää kahden ylemmän kaapin väliin 1 asteen ja kahden alemman väliin 7 asteen kulmaa. Kummankin kulman osalta summaus toimi loistavasti aina tuonne 12kHz asti (positiivinen poikkeus) ja jyrkemmällä kulmalla siitä ylöspäin tuli varsin nätti rollof. Mutta niiden kahden 0 asteen kulmassa olevan kaapin kohdalla taso tippui jyrkästi ja vasteeseen tuli pystysuuntaista liuskoittuvuutta (joka tasoittuu suht hyvin banaanin pituuden siitä kasvaessa, vaste voidaan keskimääräisesti tasoittaa tekemällä riittävä yläpään korostus järjestelmäprosessorissa). Lisäksi myös mittauksen koherenssi läheni sitä rajaa, jossa mitatun vasteen luotettavuudessa alkoi olla ongelmia (vaste ei edes yrittänyt näyttää stabiililta vaan joutui käyttämään useamman samplen keskiarvoa).
 
Ja tuon mittainen setti ei ole mikään linjasäteiliä. Vertikaaliselta suuntaavuudeltan adaptoituva kippolajärjestelmä enemmänkin.
 
Muutenkin linjasäteilijöistä puhumista tulisi varoa, koska teoreettista linjasäteilijää vastaavaa järjestelmää edes läheltä KOKO KÄYTTÖKAISTALTAAN koskettavaa järjestelmää ei ole vielä rakennettu. Erään merkittävän valmistajan suunnitteluperiaatteena olivat seuraavat neljä kohtaa:
 
LF = säteilevän pinta-alan kasvu
LMF = torven kuormituksen kasvu (toimii kuten yksi suurempi torvi)
HMF = teoreettisen linjasäteilijän imitaatio
HF = joukko itsenäisiä äänilähteitä
 
Paljon suurempi vaikutus aiheeseen on esim coupling-efektillä, joka korostaa matalampia taajuuksia sitä mukaa, kun arrayn pituus kasvaa. Ja tätäkin ongelmaa voidaan minimoida yksinkertaisilla filttereillä, jotka ko. setissä on totetutettu vahvistimen prosessorissa. Muutkin (laatu)valmistajat ovat laskeneet vastavat filsut, jotka valmistajasta riippuen toteutetaan prosessorissa joko annettuja ohjeita seuraten tai "preseteillä".
 
Niin, mitä pidempi banaani sitä alemmas käännepiste ja suurempi vaimennus. Ei sitten ota huomioon, jos ns. main lobe ampuukin jollain yksittäisellä taajuudella joltain kuuntelupaikalta ohi, kun suuntaavuus on kasvanut. Banaanin pituuden kasvattaminen lisäämällä nyyttiin samanlaisia lootia etufilleiksi voikin aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen osalla taajuuksista. Eli pelataan taas keskiarvoilla. Ja tässä ei valmistajan nimi vaikuta ollenkaan. Jos siinä lootassa on etulevyssä suoraan pohottava pahvi ja aallonpituus on lootan (ja sen pahvin) korkeuteen suuri, käyttäytyvät ne tasan samalla tapaa.
 
Tätä voi testata ihan käytännössäkin. Otat vaikka 6m banaanin isoa Verteciä, KF760, J8/J12, GeoT... Isket banaanin ilmaan (riittävän korkealle) täysin suoraksi. Mittaat sitten vertikaalisuunnassa suuntakäppyrän 100Hz taajuudella (näyttävät muuten erehdyttävästi samalta). Sen jälkeen käännät ainoastaan 2-3 alinta boksia, jotta nippu saa edes hieman J-muotoa (eturivillekin kato...) ja mittään sen vertikaalisen polaarin uudelleen.Main lobe tilttaa hieman, mutta pääsuunta ei muuta pätkääkään.
 
Teoriassa, jos vaiheongelmat noin korkeilla taajuuksilla olisivat merkittäviä, olisi mahdollista saada kuuntelemalla tai mittaamalla selkeitä muutoksia taajuusvasteessa siirtämällä kuuntelu-/mittauspaikkaa sentillä.
 
Yleensä tyypillisen keikkapaikan akustiikka sotkee soundia enemmän. Ja sotkee sitä
mittaustulostakin. Yleensäkään pieniin lillukanvarsiin ei kannata puuttua, mutta toin vain esille sen, että Q-sarjassa joudutaan käyttämään melkoisen suurta sähköistä korostusta, jos sitä ihan ylintä halutaan sieltä ulos saada suhteessa muuhun. Joillain toisilla seteillä ei näin suuria korjauksia tarvitse tehdä. Esimerkiksi Nexon Geo-sarjassa nyytin pituuden kasvattaminen ei tehdasasetuksissa aiheuta diskanttibuustauksen lisääntymistä (ainakin alkuvaiheessa oli itseasiassa päinvastoin).

jos ns. main lobe ampuukin jollain yksittäisellä taajuudella joltain
 
Mikä on main lobe?

Varmaankin lähimpänä Miffen mainitsemaa teoreettisesti oikeaa linjasäteilijää on Alconsin Q-sarja, joka perustuu nauhadiskanttiin, eikä kaappien väliin edes saa laitettua kulmaa. Muuten, kuten liveäänentoistossa yleensäkin, linearray settien kanssa toimiminen perustuu erilaisiin kompromisseihin. Teoreettisesti oikea linearray ei ole missään tapauksessa käytännöllisin työkalu kaikkiin liveäänitoteutuksiin, vaikka sellaisen joku saisikin tehtyä.
 
Esimerkiksi D&B:n Q-sarja on suomen oloissa eräs käytännöllisimpiä ostoksia äänifirmalle, koska sillä saa tehtyä pienempiä kisoja esim. kolmen yläkerran nipulla tai settiä saa kasvatettua jopa festarikokoisiin toteutuksiin, kuten Akun Tehdas tekee. Harvalla valmistajalla on tällä hetkellä noin helposti monenlaiseen käyttöö skaalautuvaa settiä. Kuten miffe sanoi, on totta että se on vaatinut kompromissejä tietyissä asioissa, mutta saadut hyödyt voittavat mielestäni silti tuon setin kanssa selvästi.

Main lobe tarkoittaa kaiuttimen äänen pääsäteilysuuntaa (hitto mikä sana.) Eli siis käytännössä aluetta, johon kaiutin on suunnattu ja johon se suuntaa pääosan energiaansa. Kaiutin voi myös säteillä joitain taajuuksia aivan muihin suuntiin kuin sen pitäisi. Näitä taas kutsutaan nimellä sidelobe. Havainnolistavaa kuvaa löytyy esim tämän linkin takaa. http://www.meyersound.com/support/papers/steering/

Käytetyllä setillä (3/puoli), käytetyssä tilassa Q-calc käski käyttää kahden ylemmän kaapin väliin 1 asteen ja kahden alemman väliin 7 asteen kulmaa. Kummankin kulman osalta summaus toimi loistavasti aina tuonne 12kHz asti (positiivinen poikkeus) ja jyrkemmällä kulmalla siitä ylöspäin tuli varsin nätti rollof. Mutta niiden kahden 0 asteen kulmassa olevan kaapin kohdalla taso tippui jyrkästi ja vasteeseen tuli pystysuuntaista liuskoittuvuutta (joka tasoittuu suht hyvin banaanin pituuden siitä kasvaessa, vaste voidaan keskimääräisesti tasoittaa tekemällä riittävä yläpään korostus järjestelmäprosessorissa). Lisäksi myös mittauksen koherenssi läheni sitä rajaa, jossa mitatun vasteen luotettavuudessa alkoi olla ongelmia (vaste ei edes yrittänyt näyttää stabiililta vaan joutui käyttämään useamman samplen keskiarvoa).
 
Ahaa. Siis mittauksen huono koherenssi. Se on ollut yleensä mittauksen, eikä järjestelmän vika. Eikä Q-calc käske, se antaa sivistyneitä vinkkejä. Esim auto-splay ei anna automaattisesti suositeltavia kulmia, se vaan jakaa kaiuttimet laskennallisesti koko annetulle alueelle. Kulmia vähän itse säätämällä saadaan äänen jakautuminen koko yleisöalueelle selvästi nätimmäksi.
 
Yleensä tyypillisen keikkapaikan akustiikka sotkee soundia enemmän. Ja sotkee sitä mittaustulostakin. Yleensäkään pieniin lillukanvarsiin ei kannata puuttua, mutta toin vain esille sen, että Q-sarjassa joudutaan käyttämään melkoisen suurta sähköistä korostusta, jos sitä ihan ylintä halutaan sieltä ulos saada suhteessa muuhun. Joillain toisilla seteillä ei näin suuria korjauksia tarvitse tehdä. Esimerkiksi Nexon Geo-sarjassa nyytin pituuden kasvattaminen ei tehdasasetuksissa aiheuta diskanttibuustauksen lisääntymistä (ainakin alkuvaiheessa oli itseasiassa päinvastoin).
 
Mun saamien tietojen mukaan Q-sarja ei vaadi sähköistä korjaamista. Eikä pidä sotkeutua niihin lillukanvarsiin sitten. :)

Jatkanpas asiasta vielä...
 
Ja tuon mittainen setti ei ole mikään linjasäteiliä. Vertikaaliselta suuntaavuudeltan adaptoituva kippolajärjestelmä enemmänkin.
 
Muutenkin linjasäteilijöistä puhumista tulisi varoa, koska teoreettista linjasäteilijää vastaavaa järjestelmää edes läheltä KOKO KÄYTTÖKAISTALTAAN koskettavaa järjestelmää ei ole vielä rakennettu.
 
Ok, termistössä on täsmentämisen varaa. Ei vaikuta tässä kohtaa alkuperäiseen ongelmaan. Ja alkuperäisessä väitteessäsi et kertonut sitä, että käytössä oli noin "pieni" järjestelmä.
 
Niin, mitä pidempi banaani sitä alemmas käännepiste ja suurempi vaimennus. Ei sitten ota huomioon, jos ns. main lobe ampuukin jollain yksittäisellä taajuudella joltain kuuntelupaikalta ohi, kun suuntaavuus on kasvanut. Banaanin pituuden kasvattaminen lisäämällä nyyttiin samanlaisia lootia etufilleiksi voikin aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen osalla taajuuksista. Eli pelataan taas keskiarvoilla. Ja tässä ei valmistajan nimi vaikuta ollenkaan. Jos siinä lootassa on etulevyssä suoraan pohottava pahvi ja aallonpituus on lootan (ja sen pahvin) korkeuteen suuri, käyttäytyvät ne tasan samalla tapaa.
 
Tätä voi testata ihan käytännössäkin. Otat vaikka 6m banaanin isoa Verteciä, KF760, J8/J12, GeoT... Isket banaanin ilmaan (riittävän korkealle) täysin suoraksi. Mittaat sitten vertikaalisuunnassa suuntakäppyrän 100Hz taajuudella (näyttävät muuten erehdyttävästi samalta). Sen jälkeen käännät ainoastaan 2-3 alinta boksia, jotta nippu saa edes hieman J-muotoa (eturivillekin kato...) ja mittään sen vertikaalisen polaarin uudelleen.Main lobe tilttaa hieman, mutta pääsuunta ei muuta pätkääkään.
 
Tä? Tarkoitatko sitä, että matalammilla taajuuksilla syntyy pilarikaiutin, joka on -yllätys - pystysuunnassa suuntaava? Eikä sen pahvin tarvitse edes pohottaa suoraan eteenpäin.
 
Tässä viimeisessä väittämässä kannattaa ottaa huomioon se pikku fakta, että kaikki muutkin taajuudet tulevat siihen eturiviin hiljempaa. Käytännössä siis vaste on sielläkin kunnossa. Kyseinen ilmiö on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä siihen, että tämänkaltaisia järjestelmiä käytetään niin paljon, koska silloin saadaan koko yleisöalueelle lähes sama äänenpaine. Eli päästään eroon suurimmasta osasta käänteisen neliölain aiheuttamista ongelmista. Siis, lähelle ammutaan hiljempaa kuin kauas, koska ääni kuitenkin vaimenee etäisyyden kasvaessa.
 
Em. esimerkillä voit siis todistaa sen, että vaikkapa kymmenen suoraan posottavan kaiuttimen suuntaavuus on lähes vastaava kuin kahdeksan suoraan huutavan ja kahden tiltatun boksin. Tiedemaailmassa käytetään tähän termiä "nollatutkimus".
 
Jotenkin tuntuu nyt siltä, että nyt jäsen Miffellä menee teoria hiukan käytännön edelle. Tai ainakin kokonaisuus jää yksittäisten faktanpalojen varjoon.

Kuten miffe sanoi, on totta että se on vaatinut kompromissejä tietyissä asioissa, mutta saadut hyödyt voittavat mielestäni silti tuon setin kanssa selvästi.
 
No tätä yritin alunperinkin toitottaa. Itselle se tarvittava sähköinen korostus vasteen oikaisemiseksi ei ongelmia tuottanut, koska headroomia oli yli omien ja muiden tarpeen, eikä järjestelmää tarvinnut ajaa lähellekään rajojaan.
 
Tuo on hiton pieni kompromissi suhteessa kaikkiin muihin etuihin.

Ahaa. Siis mittauksen huono koherenssi. Se on ollut yleensä mittauksen, eikä järjestelmän vika.
 
No niin; nyt kun ruvetaan menemään tälle osastolle, niin otetaan vielä käsittelyyn englanninkielinen mörkö eli arrival time.
 
Linjasäteilijöiden imitaation perustuu siihen, että kuullaan signaali ja sen kanssa in-phase oleva toinen signaali ja vielä kolmas jne. (kuullaan siis useiden eri aikaan saapuvien signaalien summa, sigma). Kun taajuus on tarpeeksi korkea osa signaaleista onkin out-phase kulkuaikaerojen takia, eli tapahtuu negatiivista summaantumista (= vaimennusta).
 
Tämän takia näissä käytännön sovelluksissa pyritään kaventamaan aivan ylimmän diskantin suuntakuviota, jotta kuultaisiin entistä vähemmän yksittäisiä signaalilähteitä, jotta ne kuultavat olisivat suuremmalla todennäköisyydellä keskenään in-phase. Saadaan myös toinen etu, kun säteilijän efektiivinen pituus lyhenee korkeilla taajuuksilla, jolloin (ainakin periaatteessa) koko nyytin pitäisi toistaa myös kauempana taajusbalanssiltaan paremmin.
 
Nyt kun taas katsotaan Q1-lootan polaareja, on siinä pyritty enemmänkin vakiosuuntaavuuteen aivan ylintä diskanttia myöten. Tästä johtuu, että kuullaan jopa tarpeettoman monta eri äänilähdettä, jotka kaikki eivät ole in-phase. Syntyy pystysuuntainen liuskoittuminen. Tässäkään ei valmistajan nimellä ole mitään väliä.
 
Eikä Q-calc käske, se antaa sivistyneitä vinkkejä. Esim auto-splay ei anna automaattisesti suositeltavia kulmia, se vaan jakaa kaiuttimet laskennallisesti koko annetulle alueelle. Kulmia vähän itse säätämällä saadaan äänen jakautuminen koko yleisöalueelle selvästi nätimmäksi.
 
Ei välttämättä äänenpaineen absoluuttisen jakautumisen kannalta. Ehkä saadaan box-to-box siirtymä nätimmäksi ja setin kokonaissoundi paremmaksi. Eli joo, nätimmäksi, muttei tasaisemmaksi.
 
Mun saamien tietojen mukaan Q-sarja ei vaadi sähköistä korjaamista. Eikä pidä sotkeutua niihin lillukanvarsiin sitten. :)
 
Joo, se korjaus tapahtuu siellä vahvistimen syövereissä näkymättönä loppukäyttäjälle. Siellä on valmiit presetit suoralle ja mutka-osalle, lyhyen ja pitkän kantaman osioille. Ja vielä näiden lisäksi kaappikohtaiset mutkat.

Tässä viimeisessä väittämässä kannattaa ottaa huomioon se pikku fakta, että kaikki muutkin taajuudet tulevat siihen eturiviin hiljempaa. Käytännössä siis vaste on sielläkin kunnossa.
 
Eikun mä hain sitä takaa, että linjasäteilijöiden lisääminen etufilleiksi voi lisätä joitain taajuuksia, mutta sitten osalla taajuuksista ei olekaan mitään eroa. Tältä osin puolustan niitä järjestelmiä, joissa käytetään jotain pienempää boksia (EV, JBL, Meyer...) etufilleinä, ja joista ei oteta matskua aivan alas asti, jolloin se aivan matalimmilla säteilevän banaanin pituus lyhenee vähentäen suuntaavuutta, jolloin sitä matalampaa taajuusosastoa "vuotaa" enemmän sinne eturiviinkin (alas asti toistavien boksien lisääminen tässä tilanteessa _vähentää_ eturiviin tulevaa alamiddleä). Näissä järjestelmissä olen (subjektiivisesti) todennut olen parempi taajuusbalanssin jako yleisön kesken (mutta huonompi taas sen äänenpaineen jakautumisen suhteen).
 
Voitat yhden asian, häviät toisen, paska tsäkä.
 
Em. esimerkillä voit siis todistaa sen, että vaikkapa kymmenen suoraan posottavan kaiuttimen suuntaavuus on lähes vastaava kuin kahdeksan suoraan huutavan ja kahden tiltatun boksin. Tiedemaailmassa käytetään tähän termiä "nollatutkimus".
 
Jotkut jurpot eivät vain usko ennekuin itse tuon pääsevät paikan päälle toteamaan.
 
Jotenkin tuntuu nyt siltä, että nyt jäsen Miffellä menee teoria hiukan käytännön edelle. Tai ainakin kokonaisuus jää yksittäisten faktanpalojen varjoon.
 
Mulla on kokonaisuus siinä määrin hallussa, että osaan kritisoida linjasäteilijöiden käyttämistä lähes uskonnollisessa hurmiossa - soveltuivat ne tilanteeseen tai eivät.
 
Jenkkilähteistä kuultu vitsihän menee, että linjasäteilijää käytettäessä rakennetaan se konserttisali sen järjestelmän ympärille ja taas perinteisessä järjestelmässä rakennetaan se systeemi tilan mukaan.
 
I couldn't agree more.

Ei hittolainen. Kyllä mä taidan hankkia the Boxit. Ne on sentään aidosti paskat! :D

Ei hittolainen. Kyllä mä taidan hankkia the Boxit. Ne on sentään aidosti paskat! :D
 
Oletetaan, että ne ovat fyysiseltä rakenteeltaan hyvät, niin sitten ne eivät välttämättä ole aivan paskat. Nimittäin niissä käytettävät sähköiset komponentit ovat varsin hyvälaatuisia.
 
Jos tuota fyysistä rakennetta katsotaan suoraan edestäpäin ovat 10" elementtien akustiset keskipisteet 30 senttimetrin päässä toisistaan. Eli 286Hz alapuolella kaksi vierekkäistä boksia summaa täysin (+6dB, neljännesaallonpituus) ja 572Hz yläpuolella lisäys on keskimäärin 3dB. Puolittakaa noi hertsilukemat, jos haluatte tietää, miten neljä boksia summaa keskenään. Tällä taajuusalueella on aivan sama, mikä valmistaja ne elementit on suoraan lootan etulevyyn pultannut.
 
Kyseisessä lootassa on BMS:n diskanttielementit, jotka ovat herkät, menevät erittäin ylös ilman sähköistä korjausta, summaavat mainiosti keskenään ja kestävät tehoa. Valmistajan mukaan niiden pitäisi toistaa käytössä 800Hz asti, mutta en niitä kyllä niin alas ajaisi, koska tehonkesto kärsii ja säröarvot kasvavat. Tuo Thomannin sivu ei sano jakotaajuudesta hölkäsen pölähtämää. Jos tuota aktiivijaolla ajeltaisiin, niin en ainakaan itse haluaisi noita diskantteja alle kahden kilohertsin matskulla kurittaa.
 
Eli meille jäisi tuollainen 572-2000Hz alue, jolla kaappien välinen summaus olisi lähes täydellistä arpapeliä (riippuu voimakkaasti mm. kaiuttimien välisestä kulmasta). Tyypillinen 10" elementti säteilee luokkaa 75 astetta 2kHz alueella, joten aika monta kaappia juttelee päällekkäin.
 
Ja sitten se vaakasuuntainen suuntakuvio. Suodatetaanko toisesta 10" elementistä jotenkin noin 200Hz ja sitä alapuoliset taajuudet? Sillä, jos näin ei tehdä, kapenee (ja liuskoittuu) suuntakuvio vaakasuunnassa. Eli metsään mennään.
 
Jaa, taitaa ne sittenkin olla paskat, vaikka miten voitaisiin mainostaa parhaan A-luokan komponenteista olevan tehdyt. Pienellä vaivalla ja suhteellisen edullisesti niitä pystyttäisiin kuitenkin parantamaan huomattavasti (yksi suurikokoinen ilmasydän- tai corobar-kela).
 
Mutta ovathan ne halvat, mutta voitko niitä enää mainostaa teesäteilijöinä, jos olet niistä paremmat modifioinut?

mutta voitko niitä enää mainostaa teesäteilijöinä, jos olet niistä paremmat modifioinut?
 
PIMP MY ARRAY!!!!!!!!! Brohahaha!

PIMP MY ARRAY!!!!!!!!! Brohahaha!
 
:D Pimpatulla linjasäteilijällä luulis käyvän flaksi!

Mutta ovathan ne halvat, mutta voitko niitä enää mainostaa teesäteilijöinä, jos olet niistä paremmat modifioinut?
 
Niinpä. Äänihahmot ovat nykyään niin nirsoa sakkia, että pienikin vihje siitä, ettei kyseessä ole aito ja alkuperäinen laatutuote, vaan jonkin epämääräisen kyläsepän fiiliksellä "parantelema", aiheuttaa välittömän hylkimisreaktion ja vuokrafirman tulot jäävät saamatta!
 
Hoho.

Niinpä. Äänihahmot ovat nykyään niin nirsoa sakkia, että pienikin vihje siitä, ettei kyseessä ole aito ja alkuperäinen laatutuote, vaan jonkin epämääräisen kyläsepän fiiliksellä "parantelema", aiheuttaa välittömän hylkimisreaktion ja vuokrafirman tulot jäävät saamatta!
 
No taitaa ne vuokratulot jäädä tulematta jo siinä vaiheessa, kun mainitsee tarjottavan järjestelmän olevan teepoksi.
 
Mutta siis kyseisessä järjestelmässä olisi mahdollista saada vaakasuuntainen säteily paremmin hallintaa noinkin pienellä modifikaatiolla. Siellä tosin saattaa olla vastaava juttu jo valmiiksi tehtynä. Mistä senkin nyt tietää, ellei itse mene ko. laitoksia aukomaan.
 
Tommoinen vaakasuuntainen d'appolito saa aikaiseksi allekirjoittaneella karvojen nousun pystyyn ihan riippumatta siitä, onko kyseessä kallis line-array tai muovikuorinen kotiteatterin keskikailottimeksi tarkoitettu vitsi.

En tiiä onko tämä oikea paikka, mutta kerrompa kuitenkin.
 
En ole äänentoistoon liikaa perehtynyt, ja kuulinkin termin linjasäteilijä vasta tämän topicin auettua.
Olenko ymmärtänyt siis oikein, että linjasäteilijällä tarkoitetaan "PA-kaappeja", jotka on esim. ripustettu pystyssä olevan banaanin muotoon roikkumaan molemmille puolille lavaa, jotta yleisö kuulisi sitä muzaiikkia? Mikäli olen, niin kysymykseni on ehkä jopa oikeassa paikassa.
 
Kävin viime sunnuntaina kuuntelemassa Lappeenranta-salissa erästä vaaleahiuksista ja myös muodollisesti pätevää suomalaista laulajatarta, joka nimellään mainostaa myös erästä matkapuhelinmerkkiä. Saliääni tuli juurikin kuvailemani tyyppisistä banaaneista (muistaakseni vähintään 8 pienehköä kajaria per banaani) ja niiden alle oli laitettu lisäksi subbaset.
Kyseinen paikka on siis normaalin auditorion muotoinen, missä on puolikaaressa kolme katsomoa. Kaikki matalat taajuudet mössööntyivät melkoiseksi puuroksi etenkin bassossa oli se ongelma, että ääni kuuluu, mutta koskaan ei tietänyt milloin ääni alkaa, ja milloin sen kuuluisi loppua. Laulu sinänsä kuului mahtavasti. Tiedän kyllä, että matalien taajuuksien toisto voidaan pilata lähes minkälaisella laitteistolla tahansa ja musiikkisaleissa on eroja. Samassa paikassa olen käynyt kuuntelemassa monia sähköisesti vahvistettuja pumppuja ja koskaan en ole törmännyt siellä noin huonon kuulloiseen alapääntoistoon.
 
Kysynkin siis, vaikkapa jäsen Miffeltä, että olisiko mahdollista, että tämä "banaani-PA" aiheuttaisi tämän kaltaista ongelmaa? Muutkin saavat toki vastata:)

Olenko ymmärtänyt siis oikein, että linjasäteilijällä tarkoitetaan "PA-kaappeja", jotka on esim. ripustettu pystyssä olevan banaanin muotoon roikkumaan molemmille puolille lavaa, jotta yleisö kuulisi sitä muzaiikkia? Mikäli olen, niin kysymykseni on ehkä jopa oikeassa paikassa.
 
Juu, yleensä ne ovat tuollai, mutta myös vaakasuuntaisia linjasäteilijöitä käytetään, eikä toi banaanien määrä ole kiveen hakattu (keskiklusteri/etufilli, sivufillit...)
 
Kävin viime sunnuntaina kuuntelemassa Lappeenranta-salissa
 
Tuttu paikka...
 
Kyseinen paikka on siis normaalin auditorion muotoinen, missä on puolikaaressa kolme katsomoa.
 
Aukeaa lisäksi lievästi viuhkana, joka tekee paikasta soveliaan linjasäteilijöille, jopa maastanostettuna järjestelmänä (vs. ripustettu).
 
Kaikki matalat taajuudet mössööntyivät melkoiseksi puuroksi etenkin bassossa oli se ongelma, että ääni kuuluu, mutta koskaan ei tietänyt milloin ääni alkaa, ja milloin sen kuuluisi loppua. ... Samassa paikassa olen käynyt kuuntelemassa monia sähköisesti vahvistettuja pumppuja ja koskaan en ole törmännyt siellä noin huonon kuulloiseen alapääntoistoon.
 
user.exe
 
Paikassa on suhteellisen kettumainen roudaus, mutta yksi asia on varma - salin puolelle on erittäin vaikea saada epätasaista äänikenttää, jos vain on vähääkään järkeä päässä. Itse olen ollut ko. salissa sekä katsojan, että tekniikan toimittajan roolissa. Kertaakaan en ole kuullut siellä paskaa soundia yhdelläkään istumapaikalla.
 
Järjestelminä on ollut Aura Audio A8, Turbosound Hilight (THL-811), d&b C7, Nexo Geo S ja Funktion-One Resolution 4. Lisäksi jokaista keikkaa on miksannut eri henkilö
 
Olen kyllä kuullut tapahtumista, joita on yritetty vetää lähinnä rokkiräkälään sopivilla kamoilla, mutta itse en ole semmoista ollut todistamassa.
 
Lavan puolella asiat ovatkin sitten toisin. Ahosen Sami miksasi Juha Tapion keikalla akustista settiä ja bassokitara sai varsin pienellä subbaskattauksella aikaan sen, että lavan sivuosassa tuntui kuin olisi hevikonsertissa. Salissa kuulosti kuitenkin hyvälle.
 
Kysynkin siis, vaikkapa jäsen Miffeltä, että olisiko mahdollista, että tämä "banaani-PA" aiheuttaisi tämän kaltaista ongelmaa? Muutkin saavat toki vastata:)
 
Itse linjasäteilijä harvemmin tälläistä aiheuttaa, koska niistä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta leikataan alapäät pois, olivat ne sitten isoja tai pieniä järjestelmiä. Ja sitten osassa ns. linjasäteilijöitä tapahtuu varsin hassuja asioita säteilijän lähellä oltaessa.
 
http://www.nexo-sa.com/user/data/CX%20Article%20Shootout%20Part1.pdf
 
Tuolta voi lukea lisää.
 
Subbasten laatu, sijoittelu ja asetukset sitten ovatkin suuremmassa osassa. Jos järjestelmä vuotaa lavalle, voi mm. kierto aiheuttaa ongelmia. Kyseisessä salissa mikä tahansa ei-suuntaava subbanen aiheuttaa tälläisiä ongelmia. Lisäksi ihan popparin oman bassokaapin tuotokset voivat olla liian voimakkaita suhteessa muuhun lavalla tapahtuvaan toimintaan.
 
edit: PS. 30 euroopan rahaa lipun hinta???

Kiitoksia vastauksesta. Eli subbarointi ehkäpä oli sit pielessä. Tai saattoihan se vaikuttaa myös basistin jääkaapin kokoinen ampeg-mörkö joka oli ehkä olosuhteisiin nähden liian kovalla...
 
OT. Joo, kolmekymppää makso lippu... Ja sanottakoon, että ehkä hieman rahastuksen makua lähteä konserttikiertueelle bändin kanssa, joka kokonsa puolesta sopisi paremmin klubimeininkiin. Osa taustalauluista, kitaroista ja koskettimista tuli "nauhalta"..:(
 
E. typo

Järjestelminä on ollut Aura Audio A8, Turbosound Hilight (THL-811), d&b C7, Nexo Geo S ja Funktion-One Resolution 4. Lisäksi jokaista keikkaa on miksannut eri henkilö
 
Olen kyllä kuullut tapahtumista, joita on yritetty vetää lähinnä rokkiräkälään sopivilla kamoilla, mutta itse en ole semmoista ollut todistamassa.
 
No eipä sen auran aukeamiskulma riittänyt millään kattamaan kyseistä salia. Kokeiltu on.
Se on aivan liian leveä mökki, jotta kyseisen kaapin aukeamiskulma/sijoittelu toimisi siellä, ilman keskiklusteria. Sen verran leveälle joutuu groundstackin laittamaan, jotta jokaiselta istuimelta näkee lavalle.
Näin on takuuvarmasti myös Geo-S:n kanssa.
Ja siellä mökissä botneosaston kanssa oli ongelmia mullakin.
Seisovia aaltoja löytyy ja varsinkin etupään sijoittelu mökin takariviin ei ole ihan paras mahdollinen siinä kohtaa kun asiaan pitäisi puuttua.
Puhumattakaan siitä, että olisi kiire päivä...
Ja se roudaus... Voi luoja.
 
Ja muutenkaan en laskisi kyseistä merkkiä (aura) noiden eurooppalaisten kanssa samalle vertailuasteelle.

Näin on takuuvarmasti myös Geo-S:n kanssa.
 
Hmm.... Myös sillä leveämmällä kulmalla? Ei, en tiedä mökistä mitään, mutta tulipa vain tuo mieleen, kun Geo-S -kaapeissahan saa vaakasuuntakuvion muutettua 80110 astetta (tai jotain noilla nurkilla). En pääse tarkistamaan tuota kun Nexon sivut ei oikein ole yhteistyöhaluisia Linux+Firefox -yhdistelmän kanssa...
 
Ja muutenkaan en laskisi kyseistä merkkiä (aura) noiden eurooppalaisten kanssa samalle vertailuasteelle.
 
Jooh, samaa mieltä täällä.