Livetoiminta ›

Mielenkiintoista juttua. Kiitokset keskusteluun osallistuneille.
 
Tässä on nyt tullut kerrottua näitä omia mokia, niin itse mokasin hieman noin viikko sitten ja virtaa pääsi kulkemaan kädestä käteen. Olin jo lomatunnelmissa ajatusten harhaillessa ja piti kattorasiaan asentaa kattokoukku ja laittaa lampulle johto + sokeripala. Kaikki oli ok, kattorasiaan tuli katkeava ja nollakin oli tarjolla. Valot oli kytketty pois päältä jne. Otin nollan ensin käsittelyyn ja kiersin nollan tulpan auki. Kädet siinä harhailivat ja näpit nappasi nollajohtimiin kiinni. Niinhän siinä sitten kävi, että yksi nollajohdin menikin jääkaapin pistorasialle ja yksi jatkoi suoraan keskukseen. Näpit nappasi hetkeksi näihin johtoihin kiinni ja sähköä pääsi virtaamaan kehoni läpi. Olin siis osa virtapiiriä pienen hetken. Ja kyllä, se jatkuva vaihekin kattorasiassa kulki. Moka oli siis täysin minun. Samansorttia asennuksia on tullut tehtyä kymmeniä ja se tietty varovaisuus oli hieman hävinnyt varsinkin "helpoissa" asennuksissa. Todella typerä vahinko minulta, mutta opettavainen. Onneksi ei käynyt mitenkään pahemmin. Soitin muutaman tunnin päästä lääkärille ja hän tietenkin ehdotti, että kannattaisi mennä kuvauksiin. Isku ei kuitenkaan ollut niin kova, etten olisi voinut näppejäni irroittaa tms. eikä minulle ollut tullut heikko olo, joten keskustelimme asiasta ja hän kehotti välttämään rasitusta ja tarkkailemaan kehoa. Heti jos tulisi lisälyöntejä, tykytystä tai muuten heikkoa oloa, pitäisi heti mennä sairalaan. Onneksi mitään ei siis tullut ja selvisin säikähdyksellä. Tästä eteenpäin täytyy pelata taas hieman turvallisemmin. Syy miksi kerroin hölmön mokani oli vain se, että halusin kertoa jokaiselle, että se nollajohtokin on vaarallinen, jos ja kun tulee tehtyä omia asennuksia.

PS. En nyt hae sitten takaa mitään viritelmiä, joissa aukaistaan keskus ja kolvaillaan itse vaiheet halutulla tavalla tms.
 
voimavirtaliittimiä ei käsittääkseni muutenkaan kannata mennä kolvailemaan, on vähän turhan köpönen liitos tollaseen...
 
oma bravuurini on tältä kesältä seuraavanlainen. erään festivaalin purussa tuli vedettyä vähän puolilla valoilla eikä tullut lavan alla himmeninräkkiä käännettäessä kansien kiinni laittoa varten tarkistettua että oliko siellä vielä paljaat 32 A päät kiinni, no
tarpeeksi käänsi loottaa niin irtihän ne repes sieltä himmentimestä ja kun keskuksestakin oli vielä virrat päällä niin oli onni matkassa että ne karvat hipaisi siihen
räkin reunaan eikä esim. käteen.. hyvä pamaus ja väläys kävi kun räkki sai nätit mustat raidat kulmaansa, ton jälkeen kyllä vitutti että ei tullut tarkistettua vaikka mitään ei käynytkään..

En ole sähköasenteja..
 
Siinäpä se.

Asentamisesta tulee mieleen mielikuva, että asennetaan suuria määriä vakiintuneita käytäntöjä noudattaen.
 
Enempi oma lähestyminen kuin tekniikan tutkija tai jossain määrin myös keksijä. Niin hidastempoista tekemistä, ettei sitä voi millään verratta ammattimaiseen ripeätoimiseen asentamiseen. Museoiden, vanhojen laitteiden, netin tsekkailua ja välillä kokeilua miten homma pelaa käytännössä.
 
Sellaisiin olosuhteisiin missä ääni- ja valomiehet toimii, on paljon säpinää ja kiirettä, sopii paremmin vakiintuneita käytäntöjä noudattaen ammattimaisesti tehdyt laitteet.

Asentamisesta tulee mieleen mielikuva, että asennetaan suuria määriä vakiintuneita käytäntöjä noudattaen.
 
Enempi oma lähestyminen kuin tekniikan tutkija tai jossain määrin myös keksijä. Niin hidastempoista tekemistä, ettei sitä voi millään verratta ammattimaiseen ripeätoimiseen asentamiseen. Museoiden, vanhojen laitteiden, netin tsekkailua ja välillä kokeilua miten homma pelaa käytännössä.
 
Sellaisiin olosuhteisiin missä ääni- ja valomiehet toimii, on paljon säpinää ja kiirettä, sopii paremmin vakiintuneita käytäntöjä noudattaen ammattimaisesti tehdyt laitteet.
 
Mie ajattelin ruveta kirurgiksi. Ihan harrastusmielessä! ;)

Mie ajattelin ruveta kirurgiksi. Ihan harrastusmielessä! ;)
 
Kerro sitten missä olet kirurgi... Ihan harrastusmielessä käytän jonkun muun palveluita.

Jos joudutaan kriisiolosuhteisiin, voi tosiaan käydä niin, että esim. kirurgeista voi olla pulaa.
 
Ero on oppimisnäkökulmasta suuri jos syö kaupasta ostettuja tomaatteja ja perunoita tai vaihtoehtoisesti opettelee miten niitä kasvatetaan. Samaten käsitys keikkailusta tai liveäänentoiston rakentamisesta syventyy jos menee ja kokeilee miten homma on käytännössä. Saattaa selvitä, että on aika paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon.
 
Varmasti myös vierailu sairaala- tai terveyskeskustyössä syventää käsitystä asiasta, eikä tarvi edes kokeilla kirurgina olemista.

...käsitys keikkailusta tai liveäänentoiston rakentamisesta syventyy jos menee ja kokeilee miten homma on käytännössä. Saattaa selvitä, että on aika paljon asioita, joita pitää ottaa huomioon...
 
Mietis ny keitä tähänkin topikkiin on kirjottanu. Aikas moni nimittäin on kokeillu tota hommaa ihan käytännössä. Vähän isommassakin mittakaavassa ko sinä tai minä.

Mietis ny keitä tähänkin topikkiin on kirjottanu. Aikas moni nimittäin on kokeillu tota hommaa ihan käytännössä. Vähän isommassakin mittakaavassa ko sinä tai minä.
 
Sitä ajoin takaa, että moni topiikissa tietää mistä kyse livehommassa. Liveä vetämätön ei tiedä miten paljon kaikenlaista joutuu huomioimaan ennenkuin käytäntö valottaa tilanteen.

Liveä vetämätön ei tiedä miten paljon kaikenlaista joutuu huomioimaan ennenkuin käytäntö valottaa tilanteen.
 
125A livenä kropan läpi. Mielenkiintoinen kokemus?

125A ivenä kropan läpi. Mielenkiintoinen kokemus?
 
Kuulostaa kuin Kummelin Jakke ja Sepi!
http://www.youtube.com/watch?v=JlinP8hkrMQ

Sitä ajoin takaa, että moni topiikissa tietää mistä kyse livehommassa. Liveä vetämätön ei tiedä miten paljon kaikenlaista joutuu huomioimaan ennenkuin käytäntö valottaa tilanteen.
 
Nyt jopa mä sanon, että haista jotain.

Ny en oo varma mitä Rintapek meinaa ku itte meinasin, että käytäntö valottaa paremmin kuin vaikka pelkän kirjan lukeminen oli sitten kyse äänentoistosta tai jostain muusta hommasta, jossa on monenlaisia yksityiskohtia ja muuttujia? Samahan se on autolla ajossa, että kirjoista voi lukea liikennesäännöt ja miten auto teknisesti toimii. Käytännössä vasta liikennesilmä kehittyy ja rupeaa huomaamaan riskitilanteita paremmin vaikka periaatteessa niistäkin voi lukea kirjoista tai tutkimuksista. Kirjan lukeminen ja kulkupelin tutkiminen auttaa taas siihen, että osaa esimerkiksi paremmin kuunnella auton ääniä käytännön ajossa. Ei mene täysin hämilleen jos kardaanin kannatinlaakeri rupeaa vinkumaan jos on tiedossa, että sellainenkin on olemassa.

Sanotaan näin, että sinä nyt et ainakaan tiedä livejutuista yhtään mitään.
 
Menisikö jo lukkoon?

Samahan se on autolla ajossa, että kirjoista voi lukea liikennesäännöt ja miten auto teknisesti toimii. Käytännössä vasta liikennesilmä kehittyy ja rupeaa huomaamaan riskitilanteita paremmin vaikka periaatteessa niistäkin voi lukea kirjoista tai tutkimuksista.
 
Et sää ilman korttia voi lähteä tonne posottaan ihan sillä varjolla, että käytäntö opettaa paremmin kuin kirjat. Kyllä ne pahimmat jutut käydään siinä opettajan seurassa ekaksi läpi, eikä toistepäin.
 
Ihan oikeesti, elä enää heitä vettä myllyyn. Tässä on viimeisetkin sua puolustaneet jo hypänneet tonne vastapuolen leiriin kauan sitten.

Et sää ilman korttia voi lähteä tonne posottaan ihan sillä varjolla, että käytäntö opettaa paremmin kuin kirjat. Kyllä ne pahimmat jutut käydään siinä opettajan seurassa ekaksi läpi, eikä toistepäin.
 
Eikö moni kuitenkin ole harjoitellut autolla ajon ja liikenteessä liikkumisen sillä tavoin, että ensin kävellen, polkupyörällä, mopolla, jotkut on ajanut piikkikortin, ehkä traktorilla pellolla, harjoitellut autolla ajoa yleisen liikenteen ulkopuolella ja sitten autokouluun, ajokokokeeseen autokoulun toiseen vaiheeseen ja mahdollisesti ajokokemuksen ja tarpeiden kasvettua kasvattamaan ajokorttiluokkaa pikku E, C1E, D jne?
 
Eniten onnettomuuksia muistaakseni sattuu nuorille mieskuljettajille, joilla ehkä tekninen auton käsittely ok tasolla ja autokoulukin kunnolla läpi. Autokoulun käymättömille sattuisi varmasti enemmän onnettomuuksia, mutta heitä on onneksi vain tosi vähän liikenteessä. Lehdestä voi kuitenkin lukea muiden tragedioiden joukossa, että kortittomia kuljettajiakin piisaa jonkin verta.
 
Kirjat, muilta kuultu oppi ja käytäntö opettaa yhdessä!

Eniten onnettomuuksia muistaakseni sattuu nuorille mieskuljettajille, joilla ehkä tekninen auton käsittely ok tasolla ja autokoulukin kunnolla läpi.
 
...mutta väärä "maanteiden kuningas" asenne kehissä. Kyl mä osaan ja pystyn eikä täs ketään just ny vastaan tule jne.. Vähän sama kuin niiden kans, jotka kaikenlaista rakentaa ja sit tulee rytisten alas tai muuta katastrofia tapahtuu (vaikka palaa se mökki väärin tehtyjen sähkösennusten kans).

Maanteiden kunkku ilmiö on tuttu jossain määrin omakohtasestikin, tullut siirryttyä siitä enempi Enskan ja Hanskin leiriin. Siinä ehkä rakennetaan omaa identiteettiä riskin ottamisen varaan ja hankitaan nuorten kuskien silmissä statusta.
 
Tekniikkaharrastajien keskuudessa puolestaan ollee kaikenlaista porukkaa hurjista rämäpäistä tutkijanörtteihin. Toisin kuin maanteiden kunkkuudessa, tekniikkaharrastuksessa toimitaan enemmän yksin ja siihen ei liity samanlaista kilpailu- ja statusvaikutusta kuin nuorten mieskuskien kaahailuun liikenteessä.
 
Itse tuli opeteltua hitsaamaan muuntajalla. Alku oli hemmetin hankalaa kun puikot ei ollut parhaat mahdolliset. Kun homma rupesi sujumaan, se riemastutti itseä, mutta vaikea tuolla on statusta hankkia tai tehdä itseä miksikään kunkuksi. Juuri kukaan muu ei ole lainkaan kiinnostunut siitä, että oppi hitsaamaan.
 
Sensijaan riskikäyttäytymisellä liikenteessä voi kehuskella kuin urheilusuorituksilla. Jotkut laittaa nettiinkin älyttömiä kaahailuvideoitaan.

Jotkut laittaa nettiinkin älyttömiä kaahailuvideoitaan.
 
...ja luvattomia sähköasennustarinoitaan.

...ja luvattomia sähköasennustarinoitaan.
 
Kertoen niistä opettavaiseen ei uhoavaan sävyyn...
 
-Paavo