Livetoiminta ›

Omalle kohdalle mokia on sattunut ihan omiksi tarpeiksi. Kun kohtapuoliin seitsemänkymppiseksi saava vahnus-amatööri opettelee digitaalivärkkejä, tapahtuu kaikenlaista. Usein omien mokien takana on hermoilu, monen asian tekeminen yhtä aikaa ja oma epälooginen ajattelutapa. Esiintyjät hermoilevat, tiaisuuden järjestäjä hermoilee. Se tarttuu.
Hyvää noissa mokailuissa on, että niistä oppii. Harvoin samaa mokaa tekee kahta kertaa. -Ainakaan peräkkäin.
 
Alla 5 ensimmäisenä mieleen tullutta mokaa:
 
Case 1) Pääkanavista ei kuulu mitään.a). Etsinnän jälkeen selviää, että main out l/r kaapeleita ei ole yhdistetty mikseriin . Jotain kiireenpää tuli väliin. .. Ei oikein ollut Pro-olo.
 
Case 2) Pääkanavista ei kuulu mitään.b) Kasailin 4 henkisen bändin kamat paikoilleen tec-riderin mukaan. Virrat sisään. Hain kupin kahvia, ennekuin kokeilen mikit jne.
Monitorit ok, mutta jälleen pääkanavat mykät. Johdot on kiinni. Missä vika? Sali-PA oli järjestäjän. Kysyin siis tältä, onko hänellä mitään ajatusta. -" Ai, mä otin niistä virrat pois, etteivät kulu" . No, Selvä se, turhaa kulumista kannattaa toki välttää.
 
Case 3) Akkari ei anna signaalia. Trubaduurin kanssa liikkeellä. Kymmenen minuutin roudaus ja soundcheck. Kaikki muuten hyvin, mutta akkari ai anna signaalia. Piuhan vaihto. DI-boxin vaihto. Ei apua. Kokeeksi gainia reippaasti ylös, liukua myös. Siis havahtui hermostunut trubaduuri, että jäi viritysasento kitarassa päälle. Samantien käänsi sen pois. Signaali lähti liikkumaan. Lähtivät myös vaikut korvista, kun monitorit vinkaisivat kunnolla. Tätä on nareskeltu ja vitsailtu trubaduurin kanssa monet kerrat.
 
Case 4) Kaikki mykistyi. Ammuinen tanssikeikka. Miksattiin itse lavalta. Uudenkarhea digimikseri. Eka setti ok. Tauon jälkeen ei kuulu mistään mitään. Ei mitään! Viisi miestä on kontallaan räkin takana. Ihmettee ja hikoilee. -Jonkinlainen väliaikaisratkaisu saatiin aikaan, että päästiin jatkamaan Seuraavan tauon aikana joku meistä huomasi, että jakarin virtakaapeli oli irronnut pistokkeesta. Tippa-tappa viritykset takaisin alkuperäiseen asentoon ja humppa raikumaan! Huh.
 
Case 5) Wifi tökkii. Ulkoilmakonsertti. Tuolloin käytössä 16-kanavainen digimikseri jota komennettiin taulutietsikalla, ja joka päätyi varhaiseläkkeelle tahtuman jälkeen. Aiemmin toimi ilman ongelmia.
Mutta nyt: Kaikki kanavat kätössä. Väkeä paikka pullollaan. Mikseri ja sen routeri jäivät tapahtuman tuoksinassa vähän peittoon. Alkoi jökkiminen. 10 sekuntia- ei reagointia. 2 sekuntia reagointia. Tämä toistui lopun konsertin ajan. Vähän oli tuskaista meno. Erityisen lämpöisiä ajatuksia miksaaja ei saanut. -eikä kyllä sanojakaan. Oma vika.
 
Tämän aihepiirin ketjuista (joista olen ammentanut paljon oppia) jäi mieleen jonkun kokeneen äänisepän kolme tärkeää ohjetta: 1) Ole rauhallinen 2) Ole rauhallinen 3) Ole rauhallinen. Voi kun sen oppis.
 
Olisi terapeuttista kuulla, millaisia variaatioita mokailusta muilla on. Uskon Hanhiniemen väittämään: "Muutkin mokaa"

Ei näy olevan tunkua tänne, joten laitetaanpa pitkästä aikaa tekstiä tännekin.
 
Juu, pitkä viikonloppu, vaihtuvia artismeja joka päivä, sunnuntain viimenen setti, jossa jo melko pitkän linjan vaikuttaja pääosassa. Tsekissä kaikki hyvin, keikka alkaa ja kitarasta tulee pari ekaa säveltä mut sitten se hiljenee ja artisti silmiinpistävästi höristää korviaan monitoria kohti. No minä hyökkään sinne että eikö sieltä sitte enää kuulukaan? -Kuuluu kuuluu, mut miksi täältä kuuluu radio-ohjelmaa? Ei muutaku hakemaan semmonen kaappi hepulle eteen, joka ei oo viritetty ylen ykköselle ja keikka meni lopulta maaliin. Talon sähköt oli vielä silloin mallia -61 ja sinne indusoitui mm. lähellä ajavasta autosta lällärit PA:han ja herra ties mitä muuta. Vuoden takaisessa rempassa talo sai uuden identiteetin ja mainittu osa sielua lähti. Olihan se välillä jännää ku ei tienny mistä ständistä tänään sais tällit.
 
Sit ehkä noloin kokemus itelle, oltiin pohojam maalla bändikeikalla ja olin jo vähän liian tottunut yleisön neuvoihin siitä, kuinka keikkaa tulis heidän mielestään miksata. Yks kajarin viereen itsensä parkkeerannut herkkähipiä haluaa reilusti hiljemmalle, kun salin takaosan rokkipoliisi tahtois vielä vähän enemmän löylyä ja silleen. Noh, yks random heppu saapastelee viereen ja pyytää että eikö sais yhtään pienemmälle? Minä tottuneen nuivasti, että ei pysty. Keikan jälkeen saatiin tietää että heppu olikin paikan omistaja ja arvoisa miksaustaiteilija hankki koko porukalle porttikiellon lafkansa lavalle... Että ei ehkä kuitenkaan näin, ihan hyvä opetus itselle.

kkallio:
kolme tärkeää ohjetta: 1) Ole rauhallinen 2) Ole rauhallinen 3) Ole rauhallinen. Voi kun sen oppis.

 
Tämän lisäksi kun muistaisi vielä tehdä sen asian loppuun minkä aloitti. Jää aika helposti esim. aktiivimonitorin sähkö- tai signaalipiuha kytkemättä kun kiireessä kasaa, erityisesti jos joku tulee häiritsemään.
 
Myös digipöydällä, jota ei tunne niin hyvin on ilo säheltää, tähän liittyen pari mokaa:
 
Pari kertaa olen vahingossa vetänyt monitorit (kerran kulman ja kerran napit) radikaalisti pienemmälle kesken keikan. Ko. mikseri ei ole ollut niin hyvin näpeissä, joten en huomannut koko mokaa ennen kuni artisti kertoo että ääni hävis napeista.
 
Monitorimiksaajana sattui kerran typerä moka, valmiiksi säädettyy ja testattuun systeemiin menin tekemään jotain pientä viilausta ns. offlinenä sound checkin jälkeen. Samalla olin säheltänyt jostain syystä jotain grouppeja niin, että sekä FOHiin että artistin korviin tuli laulua (ehkä jotain muutakin) reippaasti kovempaa kuin piti. Moka selvisi mulle parin ekan biisin jälkeen, kun lavan reunalle kivunnut etupään miksaaja koputtaa olkapäähän ja kertoo että laulu on karseella säröllä. Kyllä hävetti ja se tekemäni viilaus oli vieläpä joku täysin turha homma jota en enää edes muista.