Livetoiminta ›

Aluksi heti varoitus, että kysyn Tompan T.amp releistä tässä postissa.
 
Harraste rokkipändiä on laulun vahvistuksessa ihan ok palvellut 2x t.amp 1050 halpis päätteitä. Tiedän että on varmasti paskaa suhteessa mihin tahansa muuhun, mutta ostohintaan katsoen ovat toimineet varsin mukavasti meillä.
 
Nyt on alkanut tuon 50 kilon kasan (räkkilaatikko + 2 päätettä) roudaaminen jo ahdistamaan ja ollaan mietitty josko digipäätteet olis se juttu.
 
Kyssäreitä:
- Tekeekö halvoilla digipäätteillä mitään? Siis jälleen luokkaa t.amp http://www.thomann.de/fi/the_tamp_d1600.htm
- Miten paljon digipäätteet lämpenee?
- Onko digiwatit (ei nyt puhuta t.amp wateista) verrannollisia perinteisten päättäreitten watteihin?
- Kyykkääkö/säröttääkö halvat digipäätteet helposti vaikeilla kuormilla kovaa ajettaessa jolloin saa kaapeista valmistussavua ulos?
- Olenko missannut jotain tärkeää vai voiko noilla oikeasti korvata ihan 1:1 perinteiset päätevahvistimet?

tuolla on jo jotain aiheesta:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=14&t=142887

Mikä digipäätteessä tarkkaanottaen on digitaalista verrattuna analogipäätteeseen?

Mikä digipäätteessä tarkkaanottaen on digitaalista verrattuna analogipäätteeseen?
 
Ylläolevan linkin takaa löytyvän linkin takaa (wikipediasta) löytyy seuraava teksti:
 
"The term "Class-D" is sometimes misunderstood as meaning a "digital" amplifier. The quantization of the output signal at the power stage can be controlled by either an analog signal or a digital signal. Only in the latter case would an amplifier be using fully digital amplification."
 
ja koko linkki : http://en.wikipedia.org/wiki/Switching_amplifier

"The term "Class-D" is sometimes misunderstood as meaning a "digital" amplifier. The quantization of the output signal at the power stage can be controlled by either an analog signal or a digital signal. Only in the latter case would an amplifier be using fully digital amplification."
ja koko linkki : http://en.wikipedia.org/wiki/Switching_amplifier
 
Mites suomenkielellä kun ei meinaa hirveen hyvin hahmottuu ulkomaankielisenä?

Mites suomenkielellä kun ei meinaa hirveen hyvin hahmottuu ulkomaankielisenä?
 
Että pitäis vielä kielikin kääntää, kaiken kukkuraksi. Ammattimies sentään...

Mites suomenkielellä kun ei meinaa hirveen hyvin hahmottuu ulkomaankielisenä?
 
Autetaan ny vähäsen. Hakkuripääte.

Autetaan ny vähäsen. Hakkuripääte.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkuri
Mutta mitkä analogiset toiminnot on korvautunut digitaalisilla?
 
Että pitäis vielä kielikin kääntää, kaiken kukkuraksi. Ammattimies sentään...
 
En tosiaan käytä pahemmin vieraita kieliä.
 
http://apaja.dyndns.org/vintage/luokat.htm
 
D-luokka ja siitä eteenpäin
"Perustuvat digitaaliseen signaalinkäsittelyyn tai pulssinleveysmodulaatioon, eikä niitä käsitellä tässä yhteydessä. Päätetransistorit toimivat on-off-kytkiminä ja signaalista suodatetaan kytkentähäiriöt pois jyrkillä L-C suotimilla. Kytkennän etuna on hyvä hyötysuhde"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkuri
Mutta mitkä analogiset toiminnot on korvautunut digitaalisilla?
 
No mietis nyt hetki. Hakkuri, esim. samanlainen virtalähde kuin sun tietokoneessas, muuntaa vaihtosähköä tasasähköks ilman ensimmäistäkään muuntajaa pätkimällä sitä kiukkusesti palasiksi. Noin niinkuin karkeasti yksinkertaistaen.
 
Entäs jos me ohjataankin tän hakkurin "referenssiä" eli haluttua palasten kokoa audiosignaalilla..?

Vaatii vähän sulattelua. Jos olis tehnyt ja suunnitellut itse edes jonkun hyvin simppelin vahvistimen, olisi helpompi tajuta asia kunnolla. Lieneekö samasta asiasta kyse kuin puikkohitsauslaitteissa kun ne on niin paljon keventynyt? Miksei niistä sitten puhuta digitaalihitsauslaitteina?
 
Onko PA-laitteissa puhuttu digitaalivahvistin sama asia kuin mitä autoissa hakkurivirtalähteellä toteutettuja vahvistimia?

Vaatii vähän sulattelua. Jos olis tehnyt ja suunnitellut itse edes jonkun hyvin simppelin vahvistimen, olisi helpompi tajuta asia kunnolla. Lieneekö samasta asiasta kyse kuin puikkohitsauslaitteissa kun ne on niin paljon keventynyt? Miksei niistä sitten puhuta digitaalihitsauslaitteina?
 
Onko PA-laitteissa puhuttu digitaalivahvistin sama asia kuin mitä autoissa hakkurivirtalähteellä toteutettuja vahvistimia?
 
D-luokan kapineita noi auto-"digipäätteet"kin käsittääkseni on.
 
Ja joo, just se sama ilmiö. Hakkurivirtalähde ei sisällä muuntajaa kuten vanhanliiton puikkokone, jota "hitsausmuuntajaksi" kutsuttiin.

D-luokan kapineita noi auto-"digipäätteet"kin käsittääkseni on.
Ja joo, just se sama ilmiö. Hakkurivirtalähde ei sisällä muuntajaa kuten vanhanliiton puikkokone, jota "hitsausmuuntajaksi" kutsuttiin.
 
Asia rupes siis selviää kun lyötiin viisaat päät yhteen :D Miksihän sitä sitten sanotaan jos vahvistimeen on integroitu muita digitaalitoimintoja kuten jotain limitteriä tai muuta signaalin käsittelyä? Voisiko myös silloin puhua digitaalipäätteestä vaikka virran syöttö olis vanhanaikaisesti muuntajilla?
 
Taitaa digitaalipääte olla myyntimiehille mieluisampi kuin puhe hakkurivirtalähteestä.

Asia rupes siis selviää kun lyötiin viisaat päät yhteen :D Miksihän sitä sitten sanotaan jos vahvistimeen on integroitu muita digitaalitoimintoja kuten jotain limitteriä tai muuta signaalin käsittelyä? Voisiko myös silloin puhua digitaalipäätteestä vaikka virran syöttö olis vanhanaikaisesti muuntajilla?
 
Taitaa digitaalipääte olla myyntimiehille mieluisampi kuin puhe hakkurivirtalähteestä.
 
Viisaasta päästä en sano mittää.
 
Toi "digipääte"-termi on nähdäkseni vakiintunut tarkottamaan D-luokan vahvistimia eli hakkuripäätteitä.
 
EDIT: olkoonkin, että sillä mitään tekemistä digitaalisuuden kanssa ole.

Viisaasta päästä en sano mittää.
 
Toi "digipääte"-termi on nähdäkseni vakiintunut tarkottamaan D-luokan vahvistimia eli hakkuripäätteitä.
 
EDIT: olkoonkin, että sillä mitään tekemistä digitaalisuuden kanssa ole.
 
Nollaa ja ykköstä -> digitaalinen. Pulssinleveydellä säädetään...

Ymmärtääkseni mikään pääte ei ole digitaalinen. Siis itse pääteaste. korjatkaa, jos... Päätteitä saatetaan ajaa päätteeseen sisäänasennetulla prosessorilla, joka suorittaa laskutoimituksia digitaalisesti.
 
Hakkuripääte on hakkuripääte piste fi. Ei digitaali.

Ymmärtääkseni mikään pääte ei ole digitaalinen.
 
Itseasiassa ei pidä paikkaansa. Noita kovilla jännitteillä toimivia DA-muuntimia ovat mm. Crownin I-Tech sarjalaiset ja Powersoftit. Siellä on vain alipäästösuodin pääteasteen perässä ja siitäkös sitä saadaankin ongelmia matalilla impedansseilla (yläpään vaste tippuu kuin lehmän häntä eli taajuusvaste on kuormariippuvainen eli toimi ideaalisena jännitevahvistimena).

Ymmärtääkseni mikään pääte ei ole digitaalinen.
 
Sorry Miffe ja Pitkä. Meikä on pelkkä harrastajapoju, ketä ei kovasti kiinnosta sekaantua isojen mittelöön, mut...
 
...ko minust ensimmäinenkään kartio ei heilahda ykkösten tai nollien voimalla?
Voltteja tai Ampeereja siinä vaaditaan?
 
Siinä mielessä "digitaalipääte" on jokseenkin mahdoton?
 
Jos painonsa puolesta ovat kovasti kevyempiä, niin termistä viis. Tervetullutta joka tapauksessa.

...ko minust ensimmäinenkään kartio ei heilahda ykkösten tai nollien voimalla?
Voltteja tai Ampeereja siinä vaaditaan?
 
Tuota eiväthän ne nollat ja ykköset siellä tietokoneenkaan sisällä liiku pyhän hengen voimalla, vaan ihan volteilla ja amppeereilla siellä pelataan. Ja silti kutsuvat niitä digital computereiksi.
 
D-luokan päätteessähän ideana on tehdä kanttiaaltoa (joka sisältää hyvin paljon erilaisia taajuuskomponentteja) ja sitten suodattamalla saada aikaan jatkuvamman näköistä signaalia.
 
Eli jos sisääntuleva signaali on skaalalla 0-1V ja lähdössä on arvot 0-100V, niin normaali AB-luokan päätehän vahvistaa sisääntulevasta signaalin 0.5V ulostuloon arvoksi 50V ja 0.1V ulostuloon 10V. D-luokan vahvistin taas vaihtelee ulostulonsa arvoa joko 0V tai 100V siten, että kun sisään tulee 0.5V antaa se ulos 50% ajasta 0V ja 50% 100V jolloin ulos tulee keskimäärin tehollisesti se 50V. Tätä vaihtelua tehdään sitten hyvin nopeasti (yleensä kai taajuudella 1-800 megahertsiä eli aika monta kertaa per sekunti). Tämä ulostuleva pätkitty signaali sitten suodatetaan siten, että siitä muodostuu 50V signaali kaiuttimelle. Ja jos sisään tuli se 0.1V niin D-luokan vahvistimen ulostulo on 90% ajasta 0V ja 10% 100V ja suodatettu signaali on keskimäärin 10V. Ja kun tuota vaihtotaajuutta ohjataan sisääntulevan signaalin avulla, niin ulos tulee vahvistettua signaalia.
 
Tämä esimerkki on sitten yksinkertaistettu, sillä digitaalipäätteessä on yleensä tehotrankut kytketty sellaiseen H-siltaan jonka avulla voidaan tuottaa myös negatiiviset jännitteet ja siten voidaan heilauttaa kartiota myös nollakohtansa toiselle puolelle.
 
Periaatteessa ihan karkeimmassa mallissa tuota suodatusta ei edes tarvita, sillä kaiutinelementti toimii itse jonkinlaisena suotimena, mutta säröä tulee tällöin kovasti. Vähän fiksumpi suodatus ennen kaiutinta auttaa saamaan äänenlaatua paremmaksi. Ja nykyisinhän nuo D-luokan vehkeet käyttäytyvät myös diskanttialueella varsin hyvin, ennen oli ongelmana juuri perinteisempiä menetelmiä suurempi särö diskanttipuolella.
 
Se digitaalinen tuossa digitaalivahvistimessa tarkoittaa siis sitä, että ulostulossa on vain kahta arvoa. Ihan niin kuin tietokoneessakin on joku jännitetaso edustaa nollaa ja joku toinen ykköstä. Ennen oli noin 0V = 0 ja 5V = 1, sittemmin siirryttiin 0V = 0 ja 3.3V = 1 ja nyt uusimmat prossut tehoa säästääkseen ja kuumumista estääkseen käyttävät 0V = 0 ja 0.9V tai 1.8V = 1.
 
Aika sekavasti selitin, mutta näin se noin karkeasti ottaen menee. En ole mikään elektroniikkainsinööri (vaan ohjelmistosellainen...), joten aivan 100% täsmällisyyteen tuossa tuskin päästiin.

Aika sekavasti selitin, mutta näin se noin karkeasti ottaen menee...
 
Tattis. En edes väitä kertalukemalla kaikkea ymmärtäneeni... mutta näköjään sitä on joka päivä mahdollisuus oppia jotain uutta. Kiitos vielä kerran.
Niin ja plussat perään.

Se digitaalinen tuossa digitaalivahvistimessa tarkoittaa siis sitä, että ulostulossa on vain kahta arvoa.
 
Eikö ulostulosignaalin amplitudi voi vaihdella? Luulisi, että vain kahta arvoa (johtaa/ei johda) käytetään ulostulojännitteen muodostamisessa, mutta itse ulostulosignaalissa olisi muitakin vaihtoehtoja jännitteelle kuin esimerkiksi 0V ja 100V.