Livetoiminta ›

Eli ihan perusasioita lähden varmistelemaan kun en ole varma, enkä halua paukutella sulakkeita. Eli miten tää nyt menee voimavirran kans, jos seinässä on 16A voimavirtapistoke niin paljonko siitä voi sitten ottaa? 16A/vaihe vai? Samoin jos on 32A, onko siinä sitten 25/vaihe? Eli siis ylipäätään paljonko voi ottaa 63/32/16A kolmivaihevirrasta?
 
Pakko varmistella kun ei huvita lähtä kokeileen tuurilla.

Meinasinpa alkaa sepustamaan jotain omiani, mut löytyi tällanen:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=12&t=71682&o=0&co=0
 
Tuolta selvinnee.

Jees, lueskelin tuon mutta silti jäi jotenkin epäselväksi. Jos joku viitsis laittaa semmose n tiiviin selvityksen että miten nuo vaiheet ym. nyt menee niin olisin hyvin kiitollinen.

Siis voimavirrassa luku on per vaihe. Paitti joskus 32A voi olla 25A sulakkeilla, 16A 10A jne. Mut periaatteessa. Kannattaa käydä päätaululla kattomassa, että onko sulakkeena rautanauloja vai oikeita sulakkeita.
 
Ja sitte se Wattimäärä mitä saat sieltä on Ampeeri kertaa Voltti. Ja tää sis per vaihe. Eli 16A x 230V = 3680W/vaihe. Kympin sulakkeilla luku putoaa 2300 Wattiin. Tarkkana näiden kanssa!
 
Aika moni perusjatkis kestää muuten vähemmän, usein 3500W, joskus 3000W tai jopa 2500W. Tätä ei kannata ylittää jos ei halua letkujen sulavan. Kantsii tsekata kaupasta ostettaessa, et letkut on tarpeeksi tuhteja.
 
Ja eri Wattimäärille on siis eripaksuisia kupariltkuja, joku viisaampi saa väntää kaavaa niistä.

Eli ihan perusasioita lähden varmistelemaan kun en ole varma, enkä halua paukutella sulakkeita.
 
On tosa ylempänä tuo FAQ, mut pannaan ny tännekin.
Pistorasian toisessa päässä on ydinvoimala. Siitä tulee (tulisi) sähköä niinpal ko Olkiluoto jaksaa puskea, jos ei mitään rajoitinta välissä ole.
Otetaan ny esimerkin kautta kuvitteellinen keikkapaikka: Mämmilän työväentalo.
Kiinteistöllä on sähköliittymä, jonka pääsulakekoko on se, mikä liittymäsopimuksessa lukee. Ko sähköjä suunnitellaan, niin siinä yleensä pyritään välttämään tarpeettoman suurta pääsulake-, eli liittymäkokoa. Hankintakustannusten ja vuosimaksujen vuoksi. Omakotiluokan ja vaikka just tuommoisten työväentalojen tavallinen pääsulakekoko on 3x25, tai ehkä 3x35. Sanotaan ny, että Mämmilän työväentalon liittymä on 3x25. Isompia sulakkeita ei saa laittaa, pienempiä saa käyttää. Vaan noissa rajoissa talon sähkönkulutuksen on pysyttävä. Mukaanlukien sähkölämpöpatterit, keittiökoneet, ulkovalaistus ja talkkarin sauna. Sähköt on jaettu siten, että normikäytössä jokainen pääsulake noin keskimäärin lämpenee samanverran.
 
Mämmilän työväentalon sähköt on tota vanhaa mallia, eli kaikki sulakkeet on posliinitötteröitä. Ne eivät ole mitään tarkkuusmittalaitteita, kestävät normiarvonsa ja vaikka enemmänkin... oikosulku polttaa sulakkeen sitten koosta riippumatta. (Nää uudemmat sit mallista riippuen ovat myös enempivähempi virranrajoittimia, mut... periaate ny on sama...liikaa virtaa, niin sulake palaa, se on sen duuni.)
 
Nyt jos siellä on ja hyvin saattaa ollakin 32A voimavirtastökkeli, niin ny tulee muistaa, että noi sulakkeet on tarkoituksenmukaisia heikkoja paikkoja virtapiirissä. Mielummin sulake palaa, ko johto sulaa. 32A voimapistorasian takana ei saa olla 32A suurempaa sulaketta. Liittimelle tuleva johdin ja itse liitin on suunniteltu enintään tuolle virralle. Ja nyt, ko paikan pääsulakkeet on 25, niin arvata sopii, että se rasia on suojattu enintään 25 nalleilla, todennäköisesti pienemmilläkin. Sama pätee 16A voimarasiaan. Se on oltava suojattu enintään 16A sulakkeilla.
 
Sama pätee jokaiseen talon muuhunkin pistorasiaan. Normisti sukopistorasia on suojattu enintään 16a sulakkeella, tosin pistorasioita saman sulakkeen takana voi olla useampiakin. Mitä vanhempi asennus, sitä vähemmän siellä on jakoja, eli Mämmilän työväentalon stagen ja takahuoneen pistorasiat sekä kattovalaisimet saattavat kaikki olla yhden ja saman johdon ja 10A sulakkeen takana.
 
Jos toi voimavirta - valovirta termi häiritsee, niin toi pääsulake, eli sähköliittymä kun Mämmilän työväentalossa on 3x25... niin sähkö tulee taloon kolmea johdinta pitkin. Joka johtimessa tulee käytännössä määrätön määrä sähköä... kunnes pääsulake palaa. Kahden johtimen välinen potentiaaliero on 400V. Neljäs johdin on maa. Se ei tule sähköyhtiöltä, vaan se on fyysisesti paikan päällä maahan kaivettu kuparilenkki. Siitä muodostuu se virtapiiri. Johtimen ja maan potentiaaliero on 230V. Siinä on kolmivaihevirta (voimavirta) 400V ja samalla 3x 230V (valovirta). Se voimavirtaliittimen viides johdin (ja sukon kolmas johdin) on erillinen suojamaa.
Eli voimavirta on kolme vaihetta+maa ja erillinen suojamaa. Valovirta on yksi vaihe + maa (ja mahdollisesti erillinen suojamaa)
 
Ylläolevassa koitin pikkuisen yksinkertaistaa, vaan ko asiassa ei oikein ole yksinkertaistamista. Jos sattui selkeä asiavirhe tulemaan, niin toivon, että joku osaavampi korjaa.
Vaan se, mitä haet on simppelit nyrkkisäännöt... pannaan ny nekin...
Suko, eli normipistorasia on max 16A =3500W. Jos ei varmaksi tiedä, niin olettama on 10A =2000W...
...(ja tossa on vielä se mahdollisuus, että pistorasia ei ole suko, vaan suojamaadoittamaton. Maattomassa pistorasiassa harvemmin on suurempi ko 10A nalli. Voiko noilla vetää? Siinä on kaksi vaihtoehtoa. Joko vedät niillä, tai haet sähkön kauempaa. Maaton sähkö yleensä aiheuttaa hurinoita. Mut jos voi vetää, niin siitä vaan. Jos sähkön hakee kauempaa, niin se pitää vetää siten, että kaapelit ei jää piikkikorkojen tallottavaksi tai kompuroitavaksi.)...
 
...ja tähän väliin se hengenvaarallinen huomautus: Jos käytät suojamaatonta sähköä... olet kuivassa paikassa... puulattialla tennarit jalassa... jos ny jonkun vehkeen runko on jännitteinen, niin virta ei kulje lävitsesi maihin. Vaan jos tuot suojamaadoitetun sähkön muualta, niin ... viallinen laite+ tukeva maa ja sinä itse siinä välissä... ton vuoksi sähköä ei omin virityksin siirretä paikasta a paikkaan b. Jos siirretään, niin ne maattomat töpselit sitten teipataan umpeen.
 
16A voimarasia, jos semmoinen on niin se on yleensä 3x16A, eli 3500W/vaihe
32A voimarasia on enintään 3x32A, pikkupaikoissa ei lähelläkään.
 
En tiedä mimmoisissa paikoissa vedät. Mulle noi mämmilän työväentalot on erittäinkin tuttuja.
Ko bändi on keikalla, niin keittiössä häärää pitopalvelu ja liedet huutaa punaisena. Jääkaappien kompurat vetää viimeisiään. Talvipakkasilla siä on jokunen lisälämmitin päällä. Pimeällä on jokunen kilovatti pihavalaistusta. Lauantai- ilta, niin talkkari lyö sähkökiukaan päälle ko bändi aloittaa. Sähkökaappi on lukitussa tilassa, johon kellään paikallaolijalla ei ole pääsyä.
 
En ole kovin pro, niin olen ihan iloinen siitä, että halpisledkannujen hinta on tippunu jo alle neljänkympin.
 
Edit: kaikki se, mitä äidinkielenopettajani olisi käskenyt korjaamaan.
E2: toi hengenvaarallinen huomautus

Tuota, kyllä 0-johdin on myös kytketty sähköverkon puolelle, eikä kaivettu maahan. Se keltavihreä maadoitusjohdin on sitten se johto joka on fyysisesti kuparia maassa.
 
Vaihtosähkö kun tarvitsee ne kaksi johtoa joista nolla on ns. paluujohdin. Sitä vahtii myös vikavirtasuoja joka seuraa vaihejohtoa menevän virran ja nollajohtoa palaavan virran määrää. Jos erotus on yli 30ma vikavirtasuoja laukaisee itsensä katkaisten sähkövirran kulun.
 
Mitä sitten käytettävään virran määrään tulee, niin ihan ensimmäiseksi pitää ymmärtää se, että niissä kalusteissa (eli pistorasioissa) lukeva määritelmä on se virta, jonka se kaluste kestää jatkuvana virtana sulamatta 6h ajan. Se ei siis ole mikään lupaus että siitä saa niin paljon virtaa. Jotta oikea maksimimäärä selviäisi pitäisi päästä tarkistamaan sulakkeet, mitkä suojaavat kyseistä pistorasiaa. Sen jälkeen kun ne on selvillä niin suositellaan kytkemään laitteet niin, että kuorma on mahdollisimman sama kaikille vaiheille ja kuormitus olisi maksimissaan noin 80% suurimmasta mahdollisesta. Tämä vähentää vinokuormia sekä ylimääräistä lämpenemisen aiheuttamaa jännitehäviötä joka puolestaan näkyy sitten virran määrän kasvuna. Kun puolestaan virta sitten kasvaa kun vedetään ulos jo se nimelliskuorma, vaikkapa 16A niin saatetaan suurella todennäköisyydellä polttaa sulake ja keskeyttää keikka.
 
Ja niitä suojamaadoittamattomia sekä vikavirtasuojattomia kytkentöjä ei sitten enää saa lain mukaan käyttää edes tilapäisissä asennuksissa. Eli ei edes keikan aikana.

Tuota, kyllä 0-johdin on myös kytketty sähköverkon puolelle, eikä kaivettu maahan. Se keltavihreä maadoitusjohdin on sitten se johto joka on fyysisesti kuparia maassa.
 
Voi ny olla, että puhun läpiä päähäni, mut minust monissa vanhoissa asennuksissa nollajohto ja suojamaa on enempivähempi kytketty toisiinsa. Se erillinen nollajohtokin menee fyysiseen maahan viimeistään lähimmällä muuntajalla.
 
Vaihtosähkö kun tarvitsee ne kaksi johtoa joista nolla on ns. paluujohdin.
Kyl noita isoja teollisuuskoneita pyöritetään vallan yleisesti ilman erillistä nollajohtoa. Kolme vaihetta ja suojamaa. Neljä karvaa. Vaiheiden summa on nolla, niin iloisesti pyörivät.
Sitä vahtii myös vikavirtasuoja
Ei muuten vahdi, jos semmoista ei ole.
... joka seuraa vaihejohtoa menevän virran ja nollajohtoa palaavan virran määrää. Jos erotus on yli 30ma vikavirtasuoja laukaisee itsensä katkaisten sähkövirran kulun.
 
Ja niitä suojamaadoittamattomia sekä vikavirtasuojattomia kytkentöjä ei sitten enää saa lain mukaan käyttää edes tilapäisissä asennuksissa. Eli ei edes keikan aikana. Sähköasennuksia, edes tilapäisiä ko ei saa tehdä ilman lupia. Täs ei olla tekemässä sähköasennusta, vaan käytetään sitä olemassa olevaa mämmilän työväentalon seinärasiaa. Joka ei ole luvaton, vaikka onkin vanha.

Dänks, justiinsa tuollaisia nyrkkisääntöjä lähdinkin kyselemään.

Voi ny olla, että puhun läpiä päähäni, mut minust monissa vanhoissa asennuksissa nollajohto ja suojamaa on enempivähempi kytketty toisiinsa. Se erillinen nollajohtokin menee fyysiseen maahan viimeistään lähimmällä muuntajalla.
 
Toki, mutta mielestäni selvyyden vuoksi ja virheellisten käsitysten välttämiseksi on parempi puhua oikeilla nimillä nollajohtimesta ja suojamaasta. Nollahan on oikeastikkin nolla, tarjoten vertailupotentiaalin vaihejohtimelle joiden väliin sitten tuo 230V muodostuu.
 
Kyl noita isoja teollisuuskoneita pyöritetään vallan yleisesti ilman erillistä nollajohtoa. Kolme vaihetta ja suojamaa. Neljä karvaa. Vaiheiden summa on nolla, niin iloisesti pyörivät.
 
Tottakai. Mutta ne toimivatkin 400V jännitteellä, eikä 230V jännitteellä. Ne käyttävät vertailupotentiaalina aina toista vaihetta jolloin jännitteeksi tulee noin 414V eikä 230V mitä taas kaikki ääni- ja valokamat syö.
 
Ei muuten vahdi, jos semmoista ei ole.
.
Sähköasennuksia, edes tilapäisiä ko ei saa tehdä ilman lupia. Täs ei olla tekemässä sähköasennusta, vaan käytetään sitä olemassa olevaa mämmilän työväentalon seinärasiaa. Joka ei ole luvaton, vaikka onkin vanha.
 
Ei vahdi ei, mutta vitsi onkin siinä, että myös mämmilän työväentalon lavalla olevaan voimavirtarasiaan kytkeytyessä pitää väliin laittaa vikavirtasuoja nykyisten lakien mukaan.

Toki, mutta mielestäni selvyyden vuoksi ja virheellisten käsitysten välttämiseksi on parempi puhua oikeilla nimillä nollajohtimesta ja suojamaasta.
 
Tota... tää meikäläisen talo on sähköistetty vissiin viiskytäluvulla. Talon päätyyn tuleva ilmajohto on tasan kolme johdinta. Se neljäs lanka on oikealta nimeltään kannatinvaijeri. Se on toki kytketty kuparivaijerilla sekä kurkihirteen, että kivijalkaan.Ihan selvyyden vuoksi en kutsuisi sitä "erilliseksi nollajohtimeksi", vaan jos sallit niin selvyyden vuoksi käytän siitä yhä nimeä "kannatinvaijeri".
 
Edit: Niin joo, talon uusissa sisäjohdoissa toki on nollajohto ja suojamaa erikseen... ja sit on viä noit vanhoja rasioita käytössä, missä suojamaa on toteutettu nollaamalla, eli ei niissäkään erillisestä nollajohdosta voi puhua.
 
--- mutta vitsi onkin siinä, että myös mämmilän työväentalon lavalla olevaan voimavirtarasiaan kytkeytyessä pitää väliin laittaa vikavirtasuoja nykyisten lakien mukaan.
 
Olen muistavinani, että noi määräykset muuttuivat tän vuoden alussa. Vaan miten olin ymmärtävinäni, että ne eivät koske vanhoja rakennuksia, tai siis jo olemassa olevia asennuksia. Korjaa toki jos olen väärässä. Vaan siinä tapauksessa Suomessa tarttee pikaseen myydä parikymmentä miljoonaa erillistä vikasuojaa.

...Aika moni perusjatkis kestää muuten vähemmän, usein 3500W, joskus 3000W tai jopa 2500W. Tätä ei kannata ylittää jos ei halua letkujen sulavan. Kantsii tsekata kaupasta ostettaessa, et letkut on tarpeeksi tuhteja.
 
Toi on hyvä huomio. Noi markettijatkojohdot ja jakorasiat on monasti tarkoitettu telkkari/video/stereot tms käytölle. Se vattilukema tarttis lukea siinä myyntipäällyksessä. Tää on täyttä mutua, mut minust normisti seinäasennuksissa nykyisin käytetään 1,5mm2 johtoa 10A sulakkeella ja 2,5mm2 johtoa 16A tötteröllä. Isommista en sit tiedäkään. Hyvin se vähempikin sähkö kulkee paksummassakin johdossa.
Sit viä se, että jos käytetään kaapelikeloja, niin kelattuna ei sovi juuri kuormittaa. Jos on se 40m kela kymmenen metrin siirtoon ja enempi vatteja kuljetellaan, niin kyl se koko kela tarttee vetää auki ja jemmata ylimääräinen johonkin sermin taa. On niissä yleensä lämpösulakkeet, mut topikki lähti siitä, et sulakkeita ei turhaan poltettais.

Sit viä se, että jos käytetään kaapelikeloja, niin kelattuna ei sovi juuri kuormittaa. Jos on se 40m kela kymmenen metrin siirtoon ja enempi vatteja kuljetellaan, niin kyl se koko kela tarttee vetää auki ja jemmata ylimääräinen johonkin sermin taa. On niissä yleensä lämpösulakkeet, mut topikki lähti siitä, et sulakkeita ei turhaan poltettais.
 
Monissa keloissa lukeekin mitä kestää rullalla ja mitä suorana.

Monissa keloissa lukeekin mitä kestää rullalla ja mitä suorana.
 
Kelojen kanssa on muitakin huomioitavia asioita. Testailimme tässä taannoin töissä uudella Fluken testerillä oikosulkuvirtoja. Jostain sitten löytyi pari kappaletta tuollaisia marketin halpiskeloja. Laitoimme ne peräkkäin ja aloimme mittaamaan oikosulkuvirtaa. Hämmästykseksemme oikosulkuvirta oli niin pieni, ettei keskuksessa oleva 10 A:n sulake olisi edes palanut, vaikka johdonpäässä olisi täysi oikosulku! Eli tuosta saisi ihminenkin vikatapauksessa melkoisen annoksen sähköä jos huono tuuri kävisi. Yhdelläkin kelalla tuo oikosulkuvirta oli aika huonoa tasoa, mutta sulake olisi kuitenkin palanut.
 
Kannattaa miettiä millä ja miten siirtelee pitkiä matkoja sähköä, jos pitkille matkoille tulee tarvetta.

Kyl noita isoja teollisuuskoneita pyöritetään vallan yleisesti ilman erillistä nollajohtoa. Kolme vaihetta ja suojamaa. Neljä karvaa. Vaiheiden summa on nolla, niin iloisesti pyörivät.
 
Eihän monessa koneessa edes meinaa keksiä miten niihin voisi luontevasti 5 piuhaa kytkeä. Viides piuha vie lisäksi tilaa jolloin käy niin, että pistokkeisiin saa laitetuksi paksumman nelipiuhasen johdon kuin viisipiuhaisen.
 
Itte tein muistaakseni jostain 16 neliöisestä piuhasta 32 päillä olevat voimavirtapiuhat sähkömoottorien pyörittelyyn. 32:sia stöpseleitä joutui vuolemaan vähän avarammaksi, että piuha mahtui ja vähän karvojakin joutui leikkaamaan pois että mahtui liittimiin.
 
Olisin voinu laittaa 63:set päät, mutta ne selvästi kalliimpia ja harvinaisempia.
 
Omasta mielestä esim. vanha 40 A metalinen Strömbergin pää vaikutti hyvältä, mutta ovat sellaiset stöpselit käyneet harvinaiseksi.
 
25 A voimavirralla voi pyöritellä 11 kw sähkömoottoria ja kuormittaakin sitä reippaanlaisesti jos ei polta sulakkeita käynnistysvaiheessa. Tämän voi välttää tähtikolmion, pehmokäynnistimen tai taajuusmuuttajan avulla. 63 A voimavirta rupeaa vetämään moottorin pyörittäjänä vertoja pienten traktorien voiman ulosotolle. Sillä pyörittelee jotain 30 kw:n sähkömoottoria jos saanmoottorin käyntiin.

Itte tein muistaakseni jostain 16 neliöisestä piuhasta 32 päillä olevat voimavirtapiuhat ...
 
Mitens olisin muistavinani, et noita valovirtajatkiksia ja liitosjohtojen vaihtoja saapi tehdä, jos olettaa osaavansa. Vaan toi voimaletkujen ja jatkojen tekeminen ei taida olla sallittujen tee- se itte- sähkötöiden joukossa.

Eihän monessa koneessa edes meinaa keksiä miten niihin voisi luontevasti 5 piuhaa kytkeä. Viides piuha vie lisäksi tilaa jolloin käy niin, että pistokkeisiin saa laitetuksi paksumman nelipiuhasen johdon kuin viisipiuhaisen.
 
Itte tein muistaakseni jostain 16 neliöisestä piuhasta 32 päillä olevat voimavirtapiuhat sähkömoottorien pyörittelyyn. 32:sia stöpseleitä joutui vuolemaan vähän avarammaksi, että piuha mahtui ja vähän karvojakin joutui leikkaamaan pois että mahtui liittimiin.
 
Olisin voinu laittaa 63:set päät, mutta ne selvästi kalliimpia ja harvinaisempia.
 
Omasta mielestä esim. vanha 40 A metalinen Strömbergin pää vaikutti hyvältä, mutta ovat sellaiset stöpselit käyneet harvinaiseksi.
 
Jaaha, just näin. Ja onnea elämälle. "hiihtoliitto on hyväksyny ja hammaslääkärit suosittelee!" Toivottavasti me ei koskaan törmätä missään keikoilla tai muuallakaan. Henkeni on nimittäin minulle kallis. Kolmivaihekytkentä ei muistaakseni edes kuulu jokamiehen sähkötöihin, joten säästä itses "luontevien" kytkentöjen etsinnältä ja käytä ammattilaista.
 
Roadari

Löytyhän nää kun vähän näki vaivaa. Eli nyt musamies ruuvarit kaappiin ja lukulasit esiin:
 
http://www.ee.oulu.fi/~jms/SMTP/Sahkokotona3.pdf

Kolmivaihekytkentä ei muistaakseni edes kuulu jokamiehen sähkötöihin
 
Meikäläinen on todellinen tee se itse mies :D Tänä päivänä on käynyt niin, että huolellista ja osaavaa sertifikaatit omaavaa ammattilaista ei ole aina helposti saatavilla varsinkaan jos on kysymys harrastemittakaavan projekteista eikä vaikka raskaasta teollisuudesta.
 
Olen sitä mieltä, että tee se itse periaatteella voi syntyä jopa parempi lopputulos koska homma on mahdollista tehdä huolella eikä aina ole tarvista valita halvimpia mahdollisia komponentteja.
 
Ohje varmaan hyvä:
http://www.ee.oulu.fi/~jms/SMTP/Sahkokotona3.pdf
 
Meikäläinen omaksi iloksi ja hyödyksi suunnittelee ja tekee laitteita, esineitä ja koneita tämän omatoimisuuden ollen samalla kuin jonkinlainen itse tehty kiinnostava koulu. Motivaatio opetella uutta on kovempi kun on tekemisissä asioiden kanssa konkretian tasolla ja esimerkiksi virheellinen kytkentä voi tarkoittaa vaikka hengen lähtöä ;-)

ammattilaista ei ole aina helposti saatavilla varsinkaan jos on kysymys harrastemittakaavan projekteista
 
Mutta kai sinä nyt käsität, että mitään tee-se-itse -sähkökytkentöjä et voi viedä keikoille tai mihinkään muihinkaan julkisiin tiloihin? Sille nyt ei voi mitään jos tyhmyyttään polttaa oman talonsa ja saa itsensä hengiltä samalla, mutta kanssaihmisiä ei pidä vaarantaa typeryydellä. Edes radio-Peltorit silmillä..

Mutta kai sinä nyt käsität, että mitään tee-se-itse -sähkökytkentöjä et voi viedä keikoille tai mihinkään muihinkaan julkisiin tiloihin?
 
Siellä ne ei ole parhaita mahdollisia. Tee se itse kytkennät sopii vain omaan käyttöön tai sillä tapaa ammattimaiseen, että käyttäjä on ammattilainen, joka tietää mitä tekee.
 
Itte olen haaveillut isosta dieselgeneraattorista, jota myörittää vaikka Scanian kuorma-auton diesel. Siitä saisi virtaa järeiden koneiden pyörittämiseen kun voimavirtaa pukkaa satoja ampeereja. Sillä pyörittelee vaikka hakkuria tai kompressoria. Saattaapi hyvinkin tulla kyseeseen tee se itse kytkennät ja mitoituslaskelmat. Ei ole pelkoa, että härveleitä rupeaa sormeilemaan niistä tietämättömät.
 
Tee se itse touhuissa on se hyvä puoli, että nämä toimivat kuin koulu, josta ei huvita lintsata ja aina on edessä uusia mielenkiintoisia haasteita. Telkusta tuli joitain aikoja sitten dokumentti iäkkäästä miehestä, joka teki itse oman lentokoneen - luulisi siinä olevan hiukan haastetta ja riskiäkin jos virheitä tulee.