Etno, proge, latin ›

Voiko Yngwie Malmsteenin musiikin luokitella progressiiviseksi metalliksi? Mitä mieltä olette?
 
Tällaisen löysin eli kyseessä on lainaus:
 

Yleisen vaikutuksensa instrumentalistina ja musiikillisena uudistajana Malmsteenin varhaisimmat ponnistelut taustabändi Rising Forcen kanssa loivat suunnan toisen genren, progressiivisen metallin, perustalle.
Laulaja Jeff Scott Soton, Malmsteenin kitaroiden ja Jens Johanssonin kosketinsoittimien hallitsemat lähes tavaramerkkisovitukset ovat inspiroineet lukemattomia artisteja vuosien varrella. Vaikka nämä albumit eivät sinänsä ole poikkeuksellisen innovatiivisia, ne edustavat 1970-luvulla perusteellisesti tutkitun Ritchie Blackmore's Rainbow -tyylin jatkokehitystä. Malmsteen ja hänen kohorttinsa olivat avainasemassa tämän lähestymistavan kehittämisessä kohti sitä, mitä bändit kuten Symphony X kehittivät vielä muutaman vuoden kuluttua.
Tästä johtuen Malmsteenia pidetään yleisesti instrumentaalitaiteilijana luomassa perustaa sille, mikä myöhemmin kehittyy progressiiviseksi metalliksi.

Varmaan makuasioita mutta itse olen aina pitänyt tuota ennemminkin neoklassisen metallin kehittäjänä kuin varsinaisesti progemetallina... Jotenkin olen ajatellut että tuo progemetalli olisi kehittynyt ennemminkin Deep Purplen ja Uriah Heepin kuin Ynkän kautta.

Regalis Apertura: Varmaan makuasioita mutta itse olen aina pitänyt tuota ennemminkin neoklassisen metallin kehittäjänä kuin varsinaisesti progemetallina... Jotenkin olen ajatellut että tuo progemetalli olisi kehittynyt ennemminkin Deep Purplen ja Uriah Heepin kuin Ynkän kautta.
 
Ok. Ihmettelin vain kun useissa ei suomenkielisissä sivustoissa on viitattu Yngwieen progemetallin kehittäjänä mutta mistään suomenkielisestä lähteestä en samaa arviota ole löytänyt. Progeen olen vasta tutustumassa ja kaikki on uutta minulle.

Kissatäti: Ok. Ihmettelin vain kun useissa ei suomenkielisissä sivustoissa on viitattu Yngwieen progemetallin kehittäjänä mutta mistään suomenkielisestä lähteestä en samaa arviota ole löytänyt. Progeen olen vasta tutustumassa ja kaikki on uutta minulle.
 
Ei muuta kuin King Crimsonia kuunteluun. Crimsonilta omat suosikit on ekan lisäksi Red ja Power To Believe.

mpekkanen: Ei muuta kuin King Crimsonia kuunteluun. Crimsonilta omat suosikit on ekan lisäksi Red ja Power To Believe.
 
Kyllä, juuri nyt kuuntelussa King Crimson! Hienoa on!! Epitaph soi juuri. :D

Regalis Apertura: Varmaan makuasioita mutta itse olen aina pitänyt tuota ennemminkin neoklassisen metallin kehittäjänä kuin varsinaisesti progemetallina... Jotenkin olen ajatellut että tuo progemetalli olisi kehittynyt ennemminkin Deep Purplen ja Uriah Heepin kuin Ynkän kautta.
 
En ole mikään Malmsteen-asiantuntija, mutta näkisin Rising Forcen samoin, neoklassisena metallina.
Mun mielestä taas Deep Purplessa on aika vähän progea. Ehkä ihan hitunen aivan alkuaikoina. Uriah Heepinkin oikeasti proge- tai progemaisetkin kappaleet on mun mielestä aika harvassa: Salisbury, The Magician's Birthday, Shadows of Grief ja ehkä hipoen July Morning myös. Onko edes muita?
Omasta mielestä sanoisinkin, että ensimmäinen oikea progemetallialbumi voisi olla joko Rushin toka tai kolmas albumi, Fly by Night tai sitä selkeämpi tapaus Caress of Steel (molemmat 1975). Varhaisesta progemetallista puhuttaessa muutenkin tulee vahvimmin Rush mieleen. En ole ihan varma pitäisinkö Rainbow'n Risingia progemetallina, mutta jos pitääkin, sekin seurasi Rushin albumeja vuodella.
Entäs tässä keskustelussa jo mainittu King Crimson? Olisiko heillä jotain albumia, jota voisi perustellusti pitää ensimmäisenä progemetallilevynä? En osaa sanoa. Aika raskasta - ja tietenkin progea - menoa ainakin albumeilla Lark's Tongues in Aspic (1973) ja Red (1974) on.

Rush oli raskaimmillaankin korkeintaan hard rockia ja King Crimson ei ollut oikein edes sitä. Ei progemetallista mun mielestä ennen Fates Warningia ja Queensrÿchea oikeastaan voi puhua.

Vessajono: Rush oli raskaimmillaankin korkeintaan hard rockia ja King Crimson ei ollut oikein edes sitä. Ei progemetallista mun mielestä ennen Fates Warningia ja Queensrÿchea oikeastaan voi puhua.
 
Kyllä King Crimsonilta on kuitenkin tosi raskaitakin biisejä joillakin levyillä. Munaa paljon enemmän muutenkin kuin jossain ynkän musassa.
Tosin kuka tykkää mistäkin jne...

Vessajono: Rush oli raskaimmillaankin korkeintaan hard rockia ja King Crimson ei ollut oikein edes sitä. Ei progemetallista mun mielestä ennen Fates Warningia ja Queensrÿchea oikeastaan voi puhua.
 
Eikö 21st century schitzoid man ole yhtä raskas tai jopa raskaampi kuin mikään Black Sabbathin biisi?

A.O.K.: Eikö 21st century schitzoid man ole yhtä raskas tai jopa raskaampi kuin mikään Black Sabbathin biisi?
 
Pitäisi ensin määritellä, mitä "raskaudella" oikein tarkoitetaan tässä yhteydessä.

A.O.K.: Eikö 21st century schitzoid man ole yhtä raskas tai jopa raskaampi kuin mikään Black Sabbathin biisi?
 
Tietyllä tapaa ehkä, mutta ei se silti King Crimsonista mitään progemetallibändiä tee.

Funkånaut: Pitäisi ensin määritellä, mitä "raskaudella" oikein tarkoitetaan tässä yhteydessä.
 
Jaa-a ehkä Richterin skaalalla voisi koettaa :). Aika mahdotonhan tuota on onneksi määritellä mitenkään järkevästi. Jos mittapuuna pitää jotain tiettyä hetkeä tietyssä kappaleessa, niin kyllähän Crimson on raskaina hetkinään vähintään Sabbath-osastoa. KC:llähän raskauden tuntua lisää vielä ne kontrastit; ensin on minuuttikaupalla eteeristä maalailua ja sitten yhtäkkiä mittarit rävähtää tummanpunaiselle. Kai se on kuitenkin se levyn kokonaisraskausindeksi per minuutti joka ratkaisee. Eli KC on vaikea laskea minusta kyllä millään tasolla progemetalliksi sanan yleisesti koetussa merkityksessä. Mielestäni esim. Tool voisi olla progemetallia; esim. KC ja BÖC taas ei - niissä on kyse metallimeiningin hetkellisestä käytöstä tehokeinona, ei vapaaehtoisena pakkopaitana.

No eihän KC tietenkään ole progemetallia, kun vuonna 69 ei ollut vielä metalli-sanaakaan vielä käytössä. Olikohan vielä heavy-sanaakaan käytössä. Mutta minun korvaan on päivänselvää että KC on progemetallin esi-isiä, kuten myös Rush.
 
E: Kah, en ole edes ainoa joka on tuota mieltä:
The song encompasses the heavy metal,56 industrial,7 jazz-rock and progressive rock genres,8 and is considered to be an influence on the development of progressive metal.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/21st_Century_Schizoid_Man

A.O.K.: No eihän KC tietenkään ole progemetallia, kun vuonna 69 ei ollut vielä metalli-sanaakaan vielä käytössä. Olikohan vielä heavy-sanaakaan käytössä. Mutta minun korvaan on päivänselvää että KC on progemetallin esi-isiä, kuten myös Rush.
 
E: Kah, en ole edes ainoa joka on tuota mieltä:
The song encompasses the heavy metal, industrial, jazz-rock and progressive rock genres, and is considered to be an influence on the development of progressive metal.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/21st_Century_Schizoid_Man
 
Tästä nyt tuskin kukaan on eri mieltä, mutta sikäli ku osaan lukea niin kyse oli nimenomaan siitä, että voiko jotain King Crimsonin levyä pitää ensimmäisenä progemetallilevynä ja nähdäkseni vastaus siihen kysymykseen on "ei".

Mitä mieltä olette eli onko Ynkän biiseissä rytmivaihdoksiakaan niin paljoa että tuota voisi kutsua progemetalliksi?

Regalis Apertura: Mitä mieltä olette eli onko Ynkän biiseissä rytmivaihdoksiakaan niin paljoa että tuota voisi kutsua progemetalliksi?
 
Mulle ainakin on Ynkän hommista tullut mieleen sellainen pompöösi barokkimetalli, tuskin koskaan proge, ainakaan sananmukaisessa merkityksessä. Vähän kuin Blackmore steroideilla ja ilman sen tyylitajua tai makua.

Vessajono: Tästä nyt tuskin kukaan on eri mieltä, mutta sikäli ku osaan lukea niin kyse oli nimenomaan siitä, että voiko jotain King Crimsonin levyä pitää ensimmäisenä progemetallilevynä ja nähdäkseni vastaus siihen kysymykseen on "ei".
 
Alun perinhän kyseltiin sitä, että onko Yngwie progemetallin esi-isä tai jotain. Olin sitä mieltä, että ei, joten vein keskustelua siihen suuntaan, että olisiko progemetallin syntyä ja kokonaista ensimmäistä albumia löydettävissä pikemminkin KC:n tai Rushin tuotannosta. Ei varmaankaan kokonaisen albumin mitassa. KC:lla on raskaita hetkiä ja raskaita kappaleita, mutta ei oikein kokonaista progemetallilevyä. Sama kai se pätee Rushiin, lopulta. Eivätkä kai ole riittävän raskaitakaan ollakseen metallia.
Tässä keskustelussa nimittäin epäselvyyttä tuottavat - ainakin minulle - termit metalli, heavy ja hard rock. Olisiko oikein ajatella, että metalli on raskainta, ei niin raskasta on sitten heavy rock ja nykymittapuulla jo varsin leppoisaa läpsyttelyä ovat sellaiset bändit, joita nykyään kutsutaan hard rockiksi, mutta jotka aikoinaan olivat hurjinta mitä kukaan on musiikiksi keksinyt kutsua? Jotta jokin voisi olla progemetallia, niin sen määritelmällisesti pitäisi siis olla raskausasteeltaan metalliin asti yltävää ja monimutkaisuudeltaan progea. Täh?

Siis tuolla: Digitaldreemdoorin sivuilla oli luokiteltu kaikki nämä progressiiviseksi metalliksi. (Etsin progemetallista tietoa koska löysin vasta jokin aika sitten Tool:in ja ihastuin kovasti.)
 
1. Rush (early/current)
2. Dream Theater
3. Queensrÿche
4. Opeth
5. Psychotic Waltz
6. Fate's Warning
7. Savatage
8. Symphony X
9. Yngwie Malmsteen
10. Ayreon
11. Tool
12. Blind Guardian
13. King Crimson
14. Shadow Gallery
15. Chroma Key
16. Kamelot
17. Saga
18. Rhapsody
19. Pain of Salvation
20. Arcturus

Vessajono: Tietyllä tapaa ehkä, mutta ei se silti King Crimsonista mitään progemetallibändiä tee.
 
Vanhan puoleinen aihe näköjään, mutta menköön nyt kuitenkin.
 
Raskaudesta kieltämättä tehdään välillä metallin yksinoikeutta ja määrittelevää tekijää. Vaan kyllä sitä raskasta musaa on ennen metalliakin ollut, ja toisaalta on myös runsaasti ihan nönnöä metallia. Metallimusa on kyllä pääsääntöisesti raskasta, mutta pikemminkin tyylissä kyse on raskauden saavuttamisen keinoista.
 
Gustav Holst - Mars
https://m.youtube.com/watch?v=Jmk5frp6-3Q
 
Magma - Zombies
https://m.youtube.com/watch?v=B3dxUNH6JEM
 
Stella Splendens
https://m.youtube.com/watch?v=2lw8nH6dQIo

Vessajono: Rush oli raskaimmillaankin korkeintaan hard rockia ja King Crimson ei ollut oikein edes sitä. Ei progemetallista mun mielestä ennen Fates Warningia ja Queensrÿchea oikeastaan voi puhua.
 
Kyllä Rushilla on ihan selkeitä metalliriffejäkin. Itsehän nimen omaan kuvittelin Rushin olevan metallibändi ekan kuulemani biisin perusteella. Kaupasta CD:n haettunani olin hämmentynyt.
 
Oliko Queensryche progempaa kamaa ennen Operation Mindcrime -levyä? Koska se levyhän on ihan hard rockia ja perusheviä musiikillisesti enkä koskaan ole ymmärtänyt miksi sitä progeksi kutsutaan.