Etno, proge, latin ›

Yes levyt on pakko laittaa eri järjestykseen jos kuuntelee
vinyyliltä, CD:lt , kajareilla , kuulokkeilla. kelanauhalta ym.
 
3 parasta ----- digivahvistin :
 
CD + kuuloke : 90125. Fly From Here . CTTE.
CD + kaiutin : Fragile. the Yes Album. Drama
LP + kuuloke : Tales..... . Relayer. CTTE .
LP + kaiutin : Tormato. Yessongs. Going for the One.
 
putkivahvistin + kajari . ilman remasteria :
Relayer . Drama . CTTE .
( kuulokkeilla en ole kokeillut yhtään analogista vahvaria)
 
walkman : yes album. close to the edge. 90125.
 
kelanauha : jokainen on parempi kuin CD, lp, kasetti .
 
jätin pois ABWH;n koska Squire ei mukana, muuten
olis hyvä putkivahvarin kautta.
 
mp3: ia en käytä enää viimeksi 2008 kuunnellut.
 
kuten näkyy, analysoin kaikenlaista musiikkitallenne muotoa
ja muitakin kuin progea ja AOR,etc.
 
niin ja hei on tuo minidisc mutta sen kokeilu on jäänyt vähälle,
huonommlta kuulosta kuin cd vaikka pitäis olla periaatteeessa hyvin lähellä
cd tallennetta ?
 
PS,
 
huomasin muuten että Chris Squiren soolo levylle on kaiverrettu ARUN .
tarkoittaa tietenkin Arun Chakraverty .

Alan White menossa selkäleikkaukseen.
Jay Schellen tuuraa.
Nyt on Steve Howe jengin kingi .
Toivottavasti paranee Alanin selkä.

Dave Dangerous: Yes levyt on pakko laittaa eri järjestykseen jos kuuntelee
vinyyliltä, CD:lt , kajareilla , kuulokkeilla. kelanauhalta ym.
 
3 parasta ----- digivahvistin :
 
CD + kuuloke : 90125. Fly From Here . CTTE.
CD + kaiutin : Fragile. the Yes Album. Drama
LP + kuuloke : Tales..... . Relayer. CTTE .
LP + kaiutin : Tormato. Yessongs. Going for the One.
 
putkivahvistin + kajari . ilman remasteria :
Relayer . Drama . CTTE .
( kuulokkeilla en ole kokeillut yhtään analogista vahvaria)
 
walkman : yes album. close to the edge. 90125.
 
kelanauha : jokainen on parempi kuin CD, lp, kasetti .
 
jätin pois ABWH;n koska Squire ei mukana, muuten
olis hyvä putkivahvarin kautta.
 
mp3: ia en käytä enää viimeksi 2008 kuunnellut.
 
kuten näkyy, analysoin kaikenlaista musiikkitallenne muotoa
ja muitakin kuin progea ja AOR,etc.
 
niin ja hei on tuo minidisc mutta sen kokeilu on jäänyt vähälle,
huonommlta kuulosta kuin cd vaikka pitäis olla periaatteeessa hyvin lähellä
cd tallennetta ?
 
PS,
 
huomasin muuten että Chris Squiren soolo levylle on kaiverrettu ARUN .
tarkoittaa tietenkin Arun Chakraverty .
 
Olennaisin erohan näiden eri formaattien (ja uudelleenjulkaisujen) välillä on se masteri. Yes:n kohdalla mielestäni lähes poikkeuksetta vinyylit on masteroitu paremmin kuin CD:t. CD:llä soundi on yleensä joko turhan ohut ja kirkas tai liian kompressoitu, tai molempia.
 
CD:t olen koneelle kopioinut ja LP:t nauhoittanut, joten molempien kuuntelu sujuu yhtä helposti.
 
Ja MP3 sun muut häviölliset pakkausmuodot ovat onneksi nykyään turhia, kun tilaa riittää.

The Revealing Science of God (Dance of the Dawn) on Yes:n toiseksi paras kappale.

mikä on se paras ? Gates of Deliriumko ?

Steadybox: The Revealing Science of God (Dance of the Dawn) on Yes:n toiseksi paras kappale.
 
Voi olla ehkä Talesin toiseksi paras kappale, eli siinä tapauksessa se on Yesin kolmanneksi huonoin kappale.
 
Ei Close to the Edgen ja Gates of Deliriumin voittanutta.

Vessajono: Voi olla ehkä Talesin toiseksi paras kappale, eli siinä tapauksessa se on Yesin kolmanneksi huonoin kappale.
 
Ei Close to the Edgen ja Gates of Deliriumin voittanutta.
 
Heart Of The Sunrisea ja And You And I:ta unohtamatta.

Jon Anderson on osallinen Jacksonin Thrillerin menestykseen !
 
Tuttuhan tuo Donna Summer : State of Independence on aina ollut 1982 lähtien
että se on Vangelis/Anderson alkuperää mutta että Billy Jean ,
jotain tuttua siinä on aina ollut mutta ei kyllä osannut yhdistää
Friends of Mr. Cairoon .
 
http://www.rumba.fi/uutiset/paljast … i-peraisin-tasta-hamyprogebiisista/
 
HÄMYPROGE ! ? . ei nyt ihan sinnepäinkään.

Dave Dangerous: mikä on se paras ? Gates of Deliriumko ?
 
Close to the Edge
 
Edit: GoD ehkä kolmantena.

Vessajono: Voi olla ehkä Talesin toiseksi paras kappale, eli siinä tapauksessa se on Yesin kolmanneksi huonoin kappale.
 
Mikäs Talesissa on vikana?

Steadybox: Mikäs Talesissa on vikana?
 
Mainettaan parempi levy. Moni lyttää levyn sen takia, että kriitikot aikanaan lyttäsivät sen.

Mun mielestä Tales on "vaikeimmin avautuva" Yes-levy. Itselläkin meni kauan ennenkuin aloin pitää siitä noin kokonaisuutena. Esim. CCTE ja Fragilekin ovat tuohon verrattuna melkein poppia;)...

Regalis Apertura: Mun mielestä Tales on "vaikeimmin avautuva" Yes-levy. Itselläkin meni kauan ennenkuin aloin pitää siitä noin kokonaisuutena. Esim. CCTE ja Fragilekin ovat tuohon verrattuna melkein poppia;)...
 
Ihan samaa mieltä, vieläkin vähän vierastan sitä. Tais muuten olla eka Yesin studiolevy minkä kuulin. Mitään hajua ei kyllä ollut silloin, että mitä kriitikot siitä tykkäsivät (eikä taida olla vieläkään mutta voinen arvata), levy oli ilmestynyt nelisen vuotta aikaisemmin eikä niitä arvosteluja missään ollut näkyvillä.

Tales on ollut minulle aina small doses -levy. Kaikki osat ovat omalla tavallaan hienoja, mutta kokonaisuus alusta loppuun kuunneltuna hieman puuduttava. Yksi osa silloin, toinen tällöin ja homma toimii mainiosti.
 
Niin, ja se paras Yes-epic on Awaken. Korjatkaa muistiinpanonne. ;)

JC: Tales on ollut minulle aina small doses -levy. Kaikki osat ovat omalla tavallaan hienoja, mutta kokonaisuus alusta loppuun kuunneltuna hieman puuduttava. Yksi osa silloin, toinen tällöin ja homma toimii mainiosti.
 
Niin, ja se paras Yes-epic on Awaken. Korjatkaa muistiinpanonne. ;)
 
Siinä on jotain mutta yhtä paljon siitä puuttuu, oliskohan rock joka puuttuu ?
 
Talesille on niin paljon kamaa samalle nauhalle tungettu että vaatii muutakin
kuin Sony stereot ja Jamon kajarit. ;)
Mitä parempi vahvistin ja kuulokkeet
sitä enemmän siitä pitää ja odotan innolla
uutta Wilsonin 5.1 mixausta, sitten se musiikkitaivas aukeaa ?

Steadybox: Mikäs Talesissa on vikana?
 
Helpompaa olis kysyä että mikä siinä ei oo vikana. Tavallaan siinä jotenkin tiiivistyy kaikki sellainen stereotyyppinen progeteennäisyys. Biiseissä on siellä täällä kiinnostavia melodianpätkiä mutta rakenteellisesti se ei vaan kerta kaikkiaan kanna loppuun asti - biisit on yksinkertaisesti liian pitkiä ja kompastuvat liikaan tyhjäkäyntiin.
 
Ja avautumisesta ja vaikeasti tajuamisesta en halua kuulla sanaakaan, oon yrittäny tajuta sitä levyä kohta mitä lie 15 vuotta. Levyn suurin meriitti on lähinnä se et miten niin hyvä bändi kuin Yes onnistui kahden niin loistavan levyn kuin Close to the Edge ja Relayer välissä tekemään niin täydellisen mahaplätsin.

Olen aivan eri mieltä.
Jos sinulla ei auennut 15:ssä vuodessa lisää
toiset 15 niinkuin minä niin sitten avautuu,
ainakin minulle kävi niin.

Vessajono: Biiseissä on siellä täällä kiinnostavia melodianpätkiä mutta rakenteellisesti se ei vaan kerta kaikkiaan kanna loppuun asti - biisit on yksinkertaisesti liian pitkiä ja kompastuvat liikaan tyhjäkäyntiin.
 
Onhan ne pitkiä, mutta mun mielestä silti vain Ritualissa rakenne takkuilee. Rememberingissä on aika paljon toistoa, mutta se ei ole mua ikinä haitannut.
 
Ja avautumisesta ja vaikeasti tajuamisesta en halua kuulla sanaakaan, oon yrittäny tajuta sitä levyä kohta mitä lie 15 vuotta. Levyn suurin meriitti on lähinnä se et miten niin hyvä bändi kuin Yes onnistui kahden niin loistavan levyn kuin Close to the Edge ja Relayer välissä tekemään niin täydellisen mahaplätsin.
 
Itse pidin Talesista jo ensimmäistä kertaa sen kuullessani. Taisi olla kolmas kuuntelemani Yes-levy. Close to the Edge oli ensimmäinen ja Fragile toinen. Fragilestä en aluksi pitänyt jostain syystä, se vaati useamman kuuntelukerran "avautuakseen".

Minulle ei ole "avautunut" Open Your Eyes" . eikä
tule avautumaan , samat sanat Keystudiosta.

Talesin suurin ongelma on se että biisit eivät ole tarpeeksi dynaamisia ts. eivät "etene" tarpeeksi loogisesti (paremman ilmaisun puutteessa sanoisin näin). Välillä tuntuu olevan jonkilaista arpomista että sopisiko tällainen tai tuollainen teema tämän toisen jatkoksi ja sitten mennäänkin metsään... Vai oliko sitten bändin tarkoituksena tehdä sellainen the ultimate prog-levy? Vähän tulee väkisinkin sellainen "proggy for prog's sake"-fiilis (eli pakotettua/tekemällä tehtyä tekotaiteellista progea)...