Etno, proge, latin ›

Nu huh! Enpä ole istekkään ennen huomannut. Taitaapa olla 9/8! Progressiivista lastenmusiikkia!
 
Elikkäs Abbakin on progebändi kun vastaavaa tahtilajia jossain biisissään muistaakseni käyttivät? ;)

Elikkäs Abbakin on progebändi kun vastaavaa tahtilajia jossain biisissään muistaakseni käyttivät? ;)
 
Röllillä on raaemmat soundit. Abba ei ole progea, mutta Rölli on.
 
Pitääpä hankkia tuo OOK jostain ja tarkistaa.

jep semmoinen on viime aikoina kolissu ku paatos...gong,magma,acid mother temple,astro can caravan,can,finnforrest,overhead....

Pitääpä hankkia tuo OOK jostain ja tarkistaa.
 
Etsin käsiini tuon OOK:n ja todellisuus oli tarua ihmeellisempää: Kertosäe 9/8 ja 11/8 vuorotellen. Muuten 3/4.
 
On se proge.

Etsin käsiini tuon OOK:n ja todellisuus oli tarua ihmeellisempää: Kertosäe 9/8 ja 11/8 vuorotellen. Muuten 3/4.
 
On se proge.
 
Progehtavaa lastenmusiikkia on myös ne vanhat M.A.Nummisen nimissä tehdyt lastenlaululevyt- Suutari Joonaksen iltapäivät, Isomies ja keijukainen ym. Siellä on esim Hortto Kaalon lauluja, joissa paitsi rytmitys, myös soinnuttelu menee erittäin omituisia ratoja. -70 luvulla uskottiin että lapsillekin pitää tehdä monimutkaista musiikkia, se kehittää ajattelua. Ja joissain biiseissä tulee tunne, että nyt on taiteilija nauttinut jatsitupakkaa ennen säveltämistä, ja oikein urakalla.

Progressiivinen = nouseva/kasvava (ehkä jopa kehittyvä)
 
Niin, on runkku-"progea" ja sitten progea.
 
Mikäli tässä kysyttiin bändiä, joka on paras progen näkökulmasta tarkkaillen niin en osaa sanoa, mutta muissa tapauksissa Tool. Etenkin tämä uusin levy (Lateralus) on jotakin aivan uskomatonta... itse asiassa, se on rakennettu kahden progressiivisen "osion" varaan, olematta kuitenkaan/tietenkään absoluuttisesti siinä kiinni. Tahtilaji-kikkailusta tuskin voi puhua, vaihdokset on pääosin toteutettu loogisuuden nimissä ja biisit etenevät sulavasti eivätkä takkuile turhien outojen vaihdosten takia. Täydellistä, kuten jo aiemminkin todettuna: "siinä on itsenäisesti ajattelevan orgaanisen kokonaisuuden tuntua." ...joka saa aivan uudet mittasuhteet tämän linkin jälkeen: http://www.angelfire.com/ma4/question/insight7.html (suosittelen ehdottomasti kaikille Lateralukseen huolellisesti tutustuneille, joilta on vielä jäänyt noteeraamatta levyn 2 spiraalia)

Yes, Jethro Tull ja tasavallan presidentti

Watchtower ja Spastik Ink.!!

Watchtower ja Spastik Ink.!!
 
Spastic Ink on kyllä välillä erittäin mielenkiintoista, mutta ärsyttää kun he välillä rajoittavat musiikkiaan keinotekoisesti. Esimerkiksi See And It's Sharp! -biisi on todella monotinen eikä jaksa kiinnostaa muutamaa kuuntelukertaa enempää.
Itse sain Ink Complete -levyn pari vuotta sitten ja olin silloin vielä kuumeessa. Oli kyllä aikamoinen kokemus kuunnella erittäin kompleksisia ja hermoja rasittavia biisejä. Meni jonkin aikaa ennen kuin niistä pystyi nauttimaan kunnolla; suurinpaan osaan kappaleista kun ei helpolla pääse sisälle.
Ei Spastic Inkiä vieläkään pysty kuuntelemaan yhtäjaksoisesti kovinkaan kauaa, mutta hetkittäin siitä saa paljonkin irti.
Ehkäpä eniten levyllä hämmästyttää kitaran, basson ja rumpujen toimivuus kokonaisuutena. Erityisesti siksi, että jokainen soitin vetää koko ajan hankalia kuvioita.
 
edit: käykääpäs lukemassa MetalObserverin arvio: http://www.metal-observer.com/gb/reviews/rev1448.html

Dream Theater, Andromeda, Symphony X, 7for4

Kiitos Carnal, oli erittäin mielenkiintoinen linkki.
 
Mutta yritäpä kertoa tuota jollekin asiaan vihkiytymättömälle..aika harvassa ovat ne jotka hyväksyvät mahdollisuuden että joku voisi tehdä noinkin pitkälle suunniteltua työtä. Olen saanut useamman kerran varsin ihmetteleviä katseita selittäessäni jollekin esim. 46&2 merkitystä...hulluksi varmaan luulevat, vaikka koko homma on helposti todistettavissa. Todella harva on valmis ottamaan vastaan.
 
Eipä silti, jos kyseessä olisi joku muu bändi kuin Tool, olisin minäkin tuon linkin sisällöstä hieman skeptisempi.

Olen saanut useamman kerran varsin ihmetteleviä katseita selittäessäni jollekin esim. 46&2 merkitystä...
 
Valaisepa minuakin?

Eipä silti, jos kyseessä olisi joku muu bändi kuin Tool, olisin minäkin tuon linkin sisällöstä hieman skeptisempi.
 
Mielestäni ei juurikaan jää epäilyille tilaa... tulkinnoille toki sitäkin enemmän. Musiikillinen kokonaisuus toimii niin "hajoitettuna" kuin uudelleenjärjesteltynäkin. Kaikkein selkein "todiste" lienee tekstien eteneminen uuden järjestyksen mukaan, mielestäni sen myötä tulee rutkasti loogisuutta levyn lyyriseen kulkuun (teksteissä piilee periaatteessa suoria viitteitä, heti kun uusi järjestys on selvitetty). Pitää kuitenkin muistaa, että kyse on vain ja ainoastaan siitä, että palapeli on nyt 'oikein' koottu...
 
Mitähän seuraavaksi? Tai kuka uskaltaakaan ajatella, mitä Tool tekee seuraavaksi... mikäli tekee.

http://www.angelfire.com/ma4/question/insight7.html (suosittelen ehdottomasti kaikille Lateralukseen huolellisesti tutustuneille, joilta on vielä jäänyt noteeraamatta levyn 2 spiraalia)
 
Nyt vähän nolottaa että käytin aikaani tuon lukemiseen ja vielä kappaleiden eri järjestyksessä kuuntelemiseen. Nuo kirjoittajan löytämät yhtymäkohdat olivat nimittäin ihan täyttä bullshittia elikkä häränjöötiä, vaikka kuin tarkkaa yritti korvalapuilla kuunnella. Lateralus on kuninkaallinen levy, mutta joku järki nyt sentään.

Valaisepa minuakin?
 
Mitä haluat tietää? Biisi kertoo ihmisen kehittymisestä, oikeastaan samaa teemaahan viimeiset levyt ovatkin olleet. Tässä biisissä käytetään metaforana "varjoa" jota Jung käyttää kuvaamaan ihmisen egon hyljeksittynä puolena, ominaisuuksina jotka halutaan kieltää. Varjon läpi meneminen, varjon kohtaaminen ja sen kautta kehittyminen (my shadow's shedding skin..) on siis tarkoitus parantaa ihmisen tietoisuutta itsestään, matkalla kohti henkilökohtaista kehitystä (johon taas viitataan 46&2 vertauksella, kyse on kromosomeista...ja joidenkin huuhaa tahojen ajatukseen siitä että ihmisen seuraava kehitysmuoto, ns. christ consciousness saavutettaisiin lisääntyneiden kromosomien määrällä).
 
voin tarkentaa jos on tarve, mutta ainahan se on kiva etsiä itse tietoja ja yhdistellä palasia, joten tuossa nyt hiukan pohjaa etsimiselle.

Nuo kirjoittajan löytämät yhtymäkohdat olivat nimittäin ihan täyttä bullshittia elikkä häränjöötiä, vaikka kuin tarkkaa yritti korvalapuilla kuunnella.
 
En kyllä itsekään ole vielä havainnut mm. Lateraluksen ja Faaip de Oaidin välisessä siirtymässä mitään vastaavaa kuin esittämäni linkin kirjoittaja, mutta mm. Triadin alku on suoraa jatkoa The Grudgen lopusta, rytmillisesti. Myös Faaip de Oaidin loppu toimii saumattomasti yhteen The Grudgen 'koneen käynnistymisen' kanssa. Kaikkien muiden (paitsi em.:n ja Parabol-Parabola -kaksikon) suhteen tuntuisi tosin olevan pientä hienosäätöä, tavallaan "huijausta", mutta kuten sanottua, lyyrinen kulku on ensisijaisesti vahvin "todiste" tukemaan tuota 'spiraalit 13:sta kautta' -teoriaa, jonka voi jokainen paperillekin piirtää. Myös Mantran ja jo mainitun Faaip de Oaidin sijoittuminen kokonaisuuteen tuntuu loogiselta uudelleenjärjestelyn myötä, aiemmin ne tuntuivat eniten irrallisilta kokonaisuudessa.
 
Samapa tuo silti, henk.koht. sain levyn näyttämään uudenlaiselta ja toimivalta, millään muulla ei lopulta olekaan väliä.

Transatlantic, Neal Morse jne...
 
ROK

Tuosta Lateraluksesta tulee vähän sama fiilis kuin Ihmemaa Oz + Dark Side of the Moon -jutusta.
 
Aina joku happopää keksii jotain uskomatonta.

Jethro Tull, Pekka Pohjola ja Wigwam.

Tuosta Lateraluksesta tulee vähän sama fiilis kuin Ihmemaa Oz + Dark Side of the Moon -jutusta.
 
Aina joku happopää keksii jotain uskomatonta.
 
Kuten jo aiemmin sanoin, tuo tulee olemaan mahdoton pala purtavaksi sellaisille jotka eivät suuremmin ole Tooliin tutustuneet. Enkä sinänsä edes ihmettele.