Etno, proge, latin ›

Biréli Lagrène on ilmeisesti vielä mainitsematta. 13 vuotiaana Djangoa liki täydellisesti imitoinneesta ihmelapsesta on kasvanut loistava jazzkitaristi, jonka soitto taipuu monenlaiseen musiikkiin. Lagrènen monipuolisuutta voi ihmetellä hankkimalla Front Page -yhtyeen vuonna 2000 ilmestyneen debyytin, jolla bassossa Dominique Di Piazza ja rummuissa Dennis Chambers. Musiikki liikkuu fuusiomusiikin jazzimmassa päässä.

Biréli Lagrène on ilmeisesti vielä mainitsematta. 13 vuotiaana Djangoa liki täydellisesti imitoinneesta ihmelapsesta on kasvanut loistava jazzkitaristi, jonka soitto taipuu monenlaiseen musiikkiin. Lagrènen monipuolisuutta voi ihmetellä hankkimalla Front Page -yhtyeen vuonna 2000 ilmestyneen debyytin, jolla bassossa Dominique Di Piazza ja rummuissa Dennis Chambers. Musiikki liikkuu fuusiomusiikin jazzimmassa päässä.
 
Joo, tosiaan unohtui vaikka mies on kertakaikkiaan mahtava kitaristi. Biréli Lagrènen kotisivuilta löytyy paljon näytteitä eri levyiltä. http://www.lagrene.com/listen.htm

Harvemminpa levyjä tulee suositeltua kenellekään. Varsinkaan mitään niin (joissain piireissä) päätä poiskääntävää kuin Holdsworthia. Yritin vihjata, että jos joku ei ole miestä kuullut, mutta voisi yrittää, niin tuosta levystä voisi aloittaa.
 
Tai Road Gamesista. se on sopivan lyhyt.
 
tarkotin sitä, että...oletko lukenut ylipäätään kuinka paljon porukka suosittelee täällä jotain? mitä se kertoo, jos mä vaikka suosittelisin et "hei kuuntelepas john zornin naked city levy. on muutes TOSI hyvä!" tai "ootteko kuullu rasmuksen uusimman? vitsit että se on ihan sika hyvä!" . varmaan tosi suuntaa antavaa...

tarkotin sitä, että...oletko lukenut ylipäätään kuinka paljon porukka suosittelee täällä jotain? mitä se kertoo, jos mä vaikka suosittelisin et "hei kuuntelepas john zornin naked city levy. on muutes TOSI hyvä!" tai "ootteko kuullu rasmuksen uusimman? vitsit että se on ihan sika hyvä!" . varmaan tosi suuntaa antavaa...
 
Naked City on kuulemma hyvä, voisin harkita!

Naked City on kuulemma hyvä, voisin harkita!
 
se ei ollutkaan se pointti...

se ei ollutkaan se pointti...
 
ei niin. anna olla. täällä porukka suosittelee mitä suosittelee, saan kai mäkin välillä ilmaista tykkääväni jostain siihen pisteeseen asti, että soisin muidenkin kyseistä ihailun kohdetta kuulla?

Al Di Meolan soitto kulkee kivasti.

En ehkä mainitse mielestäni _kovinta_jazzkitaristia_, kun tässä on niin paljon tullut mainittua jo.
 
Pitäisin silti kuuntelemisen arvoisena seikkana Jeff Beckin fuusiokauden tuotantoa, vaikka hänet syystäkin rock/blues-kitaristiksi mielletään.
 
Jos ajatellaan fuusiojazzia ja siihen liittyvää kitarismia, niin yleensähän asia on niin, että jazzmiehet ottavat vaikutteita rockista. Jeff Beckin tapauksessa homma on kuitenkin niin, että rock-kitaristi on ottanut vaikutteita jazzista.
 
Erilaisen lähestymistavan vuoksi tulos on suhteellisen tuoreen kuuloinen. Jeff Beck ei sorru niin pahasti siihen "tylsään" tekniikkan esittelyyn, joka joskus koituu jazzkitaristien kohtaloksi. Muutenkin agressiivisempi lähestysmistapa on virkistävää.
 
Uskoisin myös, että herran soitto on vaikuttanut yhden jos toisenkin myöhemmän uudemman polven jazzkitaristin soittoon. Jeff Beckiltä kannattaa esimerkkinä kuunnella vaikkapa Goodbye Pork Pie Hat, Wired -levyltä ja kappaleet Thelonius ja Cause We've Ended As Lovers, Blow by Blow -levyltä (levy jonka jokaisen itseäänkunnioittavan kitaristin pitäisi omistaa..)
 
Suomalaisista ottaisin esiin Jarmo Saaren nimen. Siinä on kitaristi joka ymmärtää mikä on sovittamisen ja tyylin merkitys. Enpä ole vielä kuullut Saaren sortuvan tekniseen itsetarkoituksellisuuteen. Sellaisesta tyylitajusta on yhdellä jos toisellakin opittavaa. Saaren soittoa kuullakseen suosittelen minkä tahansa Quartet Coyoten tai XL:n -levyn hankkimista.

mä haluaisin kuulla punk rock jatsia. eli, että punk jätkä ottaa vaikutteita jatsista. kukahan sellasta tekis?

mä haluaisin kuulla punk rock jatsia. eli, että punk jätkä ottaa vaikutteita jatsista. kukahan sellasta tekis?
 
Edesmennyt Deep Turtle. Pentti Dassum on aivan saamarin mainio kitaristi.

Edesmennyt Deep Turtle. Pentti Dassum on aivan saamarin mainio kitaristi.
 
ninnojoo.
 
näin jätkät kuopiossa livenä. oli livenä kova meno tietty ja tykkäsinkin, mutta joku siitä viel puuttu. ehkä sävellyspuoli...?

Fuusiosta puhuttaessa Karizmassa ja Baked Potatossa kai kepittelevä Michael Landau on aivan käsittämätön kitaristi. Karizmassa muuten muut muusikot ovat kutakuinkin seuraavat: David Garfield, Carlos Vega (tainnut soittaa ennen Landaun kanssa Buning Waterissa), James Felix, Larry Klimas, Dean Cortez ja Lenny Castro.
 
Edittiä: Pisti vihaksi kun allmusicissa Karizma oltiin luokiteltu klubimusiikin puolelle, Document kun on jotain niin täysin muuta.

Karizman paras levy on mielestäni vuoden 2000 Euroopan kiertueella äänitetty Document, jolla Landaun ja Garfieldin lisäksi soittaa Colaiuta ja Stubenhaus.
 
Carlos Vega taisi siirtyä yläkerran orkesteriin joitain vuosia sitten.

Suomalaisista ottaisin esiin Jarmo Saaren nimen.
 
Jarmo Saari on aivan huippu hyvä, mutta en kyllä välttämättä luokittelisi häntä jazz-kitaristiksi. Varsinkin viimeaikoina Jarmo tuntuu jättäneen sellaisen perinteisemmän soolosoittamisen pois ihan kokonaan, mikä on tavallaan aika sääli, koska mies osaa kuitenkin tarvittaessa improvisoida aivan järjettömän hyvin. Tästä esimerkkinä kannattaa tsekata XL:n eka levy Xlent.

Pisti vihaksi kun allmusicissa Karizma oltiin luokiteltu klubimusiikin puolelle, Document kun on jotain niin täysin muuta.
Epämusiikkia?

Karizman paras levy on mielestäni vuoden 2000 Euroopan kiertueella äänitetty Document, jolla Landaun ja Garfieldin lisäksi soittaa Colaiuta ja Stubenhaus.
 
Carlos Vega taisi siirtyä yläkerran orkesteriin joitain vuosia sitten.
 
Paska juttu tuo.
 
Onko kellään niitä aikaisempia Karizmoja? kiinnostaisi kovasti. Kuten tuosta aikaisemmasta kommentistani varmaan näitte, ei Document kolmannella kuuntelukerralla enää hirveästi säväyttänyt. Jos ne aiemmat sitten rokkais...

Documentin lisäksi minulla on Cuba, Dream Come True ja All The Way Live, joista viimeksi mainittu on toinen suosikkini. Dream Come Truella on useita vokaalibiisejä, jotka eivät oikein jaksa innostaa. (Forever in the) Arms of Love ja Lost And Found -levyjä en ole kuullut.

Onko kellään niitä aikaisempia Karizmoja?
 
Pelkkä Document. Ja näin off-topicina: onko jollain Vinnie Colaiutan soololevyä? Millainen mahtaa olla,

Paska juttu tuo.
 
Jep, Vegahan oli pitkään James Taylorin bändissä, nirri pois hetkeä ennen kiertueen alkua. Ekalta keikalta kuvattiin DVD, pannuissa "tuuraa" Steve Jordan. Live at Beacon Theatre on mahtava konsertti.
 
Onko kellään niitä aikaisempia Karizmoja? kiinnostaisi kovasti. Kuten tuosta aikaisemmasta kommentistani varmaan näitte, ei Document kolmannella kuuntelukerralla enää hirveästi säväyttänyt. Jos ne aiemmat sitten rokkais...
 
"Dream Come True" on jostain pikkukaupungin levykaupasta tarttunut mukaan. Enpä ole aikoihin kuunnellut, täytyypä laittaa vadille...

Jep, Vegahan oli pitkään James Taylorin bändissä, nirri pois hetkeä ennen kiertueen alkua. Ekalta keikalta kuvattiin DVD, pannuissa "tuuraa" Steve Jordan. Live at Beacon Theatre on mahtava konsertti.
 
Näin on! Hitto että toi Jordan toimii tohon täydellisesti. Suosittelen kaikille: HANKKIKAA TUO LIVE!! Sellasta groovea & tunnelmaa että... Täyttä elämää.