Etno, proge, latin ›

Hoomenna Helsinkiin, and the hour of judgment draweth near!

Henrys pubin terassilla yksi ilmainen lippu keikalle. Ei ole vitsi. Nopein ehtii. Etsi käsiisi mustiin pukeutunut läskipallo.

Pitihän tuo käydä katsastamassa kun sain lipun ilmaiseksi. Täytyy sanoa, että ylitti odotukset. Vuoden 2007 Tampereen keikkaan verrattuna huomattavasti virkeämpi ja musiikillisesti tiukempi kokonaisuus.
 
Multimedia (mm. skypettelyt viulistin kanssa ja St. Cleven YouTube-esittelyvideo) on aina tavallaan jossain määrin epäilyttävää, mutta tässä tapauksessa se istui esitykseen. Ryan O'Donnellin mukaan ottaminen toiseksi laulajaksi ja Gerald Bostockiksi oli hyvä lisä ja energisoiva tekijä. Scott Hammond oli rummuissa suorastaan mykistävä ja pääsi vähintäänkin hyvin lähelle 70-luvun Barrie Barlowin intensiteettiä.
 
TAAB 2 ei ole itsessäänkään mitenkään turha levy, mutta molempien levyjen esittäminen peräkkäin teki siitä entistäkin merkityksellisemmän. Lisäksi Kulttuuritalo on tilana passeli juuri tämän skaalan esitykselle.
 
Täytyy toivoa tälle kokoonpanolle pitkää ikää. Toivottavasti Anderson tekisi pian uuden soololevyn. Sävelkynä on uusimman levyn perusteella päässyt taas vertymään.

kepe-5: Pitihän tuo käydä katsastamassa kun sain lipun ilmaiseksi. Täytyy sanoa, että ylitti odotukset. Vuoden 2007 Tampereen keikkaan verrattuna huomattavasti virkeämpi ja musiikillisesti tiukempi kokonaisuus.
 
Multimedia (mm. skypettelyt viulistin kanssa ja St. Cleven YouTube-esittelyvideo) on aina tavallaan jossain määrin epäilyttävää, mutta tässä tapauksessa se istui esitykseen. Ryan O'Donnellin mukaan ottaminen toiseksi laulajaksi ja Gerald Bostockiksi oli hyvä lisä ja energisoiva tekijä. Scott Hammond oli rummuissa suorastaan mykistävä ja pääsi vähintäänkin hyvin lähelle 70-luvun Barrie Barlowin intensiteettiä.
 
TAAB 2 ei ole itsessäänkään mitenkään turha levy, mutta molempien levyjen esittäminen peräkkäin teki siitä entistäkin merkityksellisemmän. Lisäksi Kulttuuritalo on tilana passeli juuri tämän skaalan esitykselle.
 
Täytyy toivoa tälle kokoonpanolle pitkää ikää. Toivottavasti Anderson tekisi pian uuden soololevyn. Sävelkynä on uusimman levyn perusteella päässyt taas vertymään.
 
Samaa mieltä, keikka oli mykistävä, Andersonin yksittäisiä vokaalikohtia lukuunottamatta. Mutta kokoonpano oli todella tiukassa kunnossa jopa näin skeptikkopuristin mielestä. Täytyy myöntää, että vähän kauhulla odottelin TAAB:n rumpusooloa / lopetusrunttausta, mutta nehän tuli sellaisella intensiteetillä sieltä että oksat pois, rumpusounditkin olivat mahtavan täyteläiset! Muu bändikin oli erittäin tiukassa vedossa, en minä jää suremaan vanhoja jäseniä, jos on tälläistä menoa, niin kova kuin Barre sun muut ovatkin! Ja vaikka Ianin vokaalit ovat tunnetusti nykyään mitä ovat (Locomotive Breath meni hänen osaltaan kyllä mahtavasti!), hänen huilunsoittonsa on parempaa kuin koskaan, eikä karisma ole mihinkään kadonnut.
 
Mainittua multimediaa käytettiin, sanoisinko sopivan lupsakasti, kuin myös pientä teatterihommaa, jotka olivat mukava lisä esitykseen. Koreografiaakaan ei tule unohtaa, en ole hetkeen nauranut esityksessä niin, kuin TAAB:n toisen puolikkaan häröilykohdassa :D
Plussaa alun Trout Mask Replican säestämää työmiessekoilusta ja Frank Zappan kunnioituksesta keskivaiheilla.
 
Itselle TAAB2 upposi mukavasti julkaisuaikanaan ja tekee sitä yhä. Oli hienoa kuulla teos livenä, siitä tuli täyteläisempi, raskaampi ja rokkaavampi, mutta samalla tarvittaessa myös tunnelmallisempi. Levyn soundit olivat levyllä vähän plassut, mutta livenä kolisi paljon paremmin. Oli myös hienon kuuloista, kun moneen haitarikohtaan olikin otettu urut!
 
Mainittakoon, että tämä oli yksi hienoimmista keikkakokemuksista omalla kohdallani, niin fanipoika kuin olenkin. Ei Thick as a Brickiä voinut kuunnella hieman herkistymättä, useampaakin otteeseen. Ja kyllä nyrkki mukavasti hakkaa reittä tämän tahtiin, tahtomattaankin. Kiitos Ian Anderson & co.!

Kyllä, käsittämättömän hieno keikka! Ianin ääni ei toki enää riitä, mutta eipä tuokaan kokonaisuuden kannalta juuri haitannut. Tämä oli ilman muuta yksi parhaista live-kokemuksistani koskaan.

Uskomaton keikka tosiaan myös Tampereella. Käsittämättömän tarkkaa soitantaa. Videoita ei screenillä nähty teknisen vian vuoksi. Ei haitannut sillä musiikkiahan tultiin kuuntelemaan...telkkaria näkee kotonakin..heh..heh
Ian Anderson on kyllä jostain toiselta puolen biisintekijänä, soittajana ja esiintyjänä!!!

Täältä myös täys 10 arvosana Helsingin keikalle!
 
Mahtava keikka. Fiilis iski oikeastaan vasta seuraavana päivänä, kun rupesi oikeen miettimään miten mahtavan shown sai todistaa.
 
Mielestäni Ryan O'donnelin (menikö sukunimi oikein?) mukaan ottaminen oli kirsikka kakun päällä. Lauloi omat osuutensa todella mallikkaasti Andersonin alkuperäisiä maneereja mukaillen ja toi muutenkin ryhtiä esitykseen. Varsinkin kohdat, joissa laulun pitää olla tiukasti fraseerattua ja rytmikästä, ovat Ianille nykyään vähän haastavia ja meiniki helposti kärsii (esim. I've come down from the upper class..... - kohta)
 
Levynäkin tämä TAAB2 on parasta mitä Anderson on tehnyt uudella vuosituhannella, joten kyllä vanhakin jaksaa painaa.
 
Erityiskiitos siitä, että myös alkuperäinen TAAB vedettiin aikalailla nuotilleen, ilman oikomisia. (Ainakin niin pitkälle kun sen nyt edes VOI vetää).

http://jethrotull.com/homo-erraticu … new-studio-album-from-ian-anderson/
 
Miten ihmeessä en oo törmännyt tähän uutiseen ennen? Käsittämättömän hienoa, vuosi 2014 näyttää entistäkin paremmalta nyt! Ahkera kaveri tuo Ian, ja ever-so-debonair kirjoittaja. Jokainen Andersonin sooloalbumi tippuu meikäläiselle, erityismaininnan saa upea Walk Into Light, joka melankolisuudessaan on ihan omaa luokkaansa. Enkä ole varsinaisesti mikään synapopin ystävä! TAAB2:kin oli mielestäni todella hyvä teos, varsinkin kun Anderson kirjoitti kappaleita omalle, nykyään aika rajoittuneelle, äänelleen.
 
Hypeä o/

Jess!! Jos uuttakin levyä ja kiertuetta rakennellaan samalla pieteetillä kuin edellistä, niinkuin tekstistä sai vähän ymmärtää, niin lupailee kyllä hyvää....todella hyvää.

Tuleekohan koskaan uutta levyä ihan Jethro Tullin nimikkeen alla? Odotteleeko Anderson että Barre saa soolohommansa hoidettua ennenkuin alkaa tehdä JT-levyä? Olen ollut vähän ulkona viime aikoina näistä Tullin/Andersonin kuvioista...

Taitaa olla niin ettei Anderson odottele mitään tai ketään, sillä hän on kertonut Barrelle ja Perrylle ettei ole enää kiinnostunut esiintymään Jethro Tull -nimikkeellä, joten herrat ovat vapaita tekemään mitä haluavat.
 
http://www.goldminemag.com/article/ … barre-takes-high-road-on-taab2-rift
 
Positiivista on (ehkä) se, että Anderson kertoi asiasta henkilökohtaisesti kummallekin muusikolle. Perinteisestihän JT:sta on kenkää saatu joko managerin tai faksin välityksellä.

2ndgtr: Taitaa olla niin ettei Anderson odottele mitään tai ketään, sillä hän on kertonut Barrelle ja Perrylle ettei ole enää kiinnostunut esiintymään Jethro Tull -nimikkeellä, joten herrat ovat vapaita tekemään mitä haluavat.
 
http://www.goldminemag.com/article/ … barre-takes-high-road-on-taab2-rift
 
Positiivista on (ehkä) se, että Anderson kertoi asiasta henkilökohtaisesti kummallekin muusikolle. Perinteisestihän JT:sta on kenkää saatu joko managerin tai faksin välityksellä.
 
Tämähän tässä on haissut jo pidemmän aikaa. Valitettavaa kyllä, olisin mieluusti kuullut vielä Andersonin nykykuntoon tehdyn Tull-levyn. Huiluvetoisia instrumentaaleja & loungejazzbluesia tai jotain.

Okei tämä selvä:(... Joten etenemme soololevyjen parissa tulevaisuudessakin.

2ndgtr:
Positiivista on (ehkä) se, että Anderson kertoi asiasta henkilökohtaisesti kummallekin muusikolle. Perinteisestihän JT:sta on kenkää saatu joko managerin tai faksin välityksellä.
 
Jotenkin näin.
Se kakista harmillisinhan oli silloin 1979-80 aikoihin, kun manageriporras lähti sooloilemaan ja lopputuloksena vaihtui koko lineup miinus Barre ja Anderson.
 
Silloinhan Anderson oli valmistelemassa A albumia soololevyksi, mutta managementti halusi markkinointiin lisäpontta ja kertoi mediassa, että tässä nyt sitten uusi Tull albumi. Bändi siis käytännössä luki lehdestä, että uusi Tull albumi on tulossa ja he eivät ole siinä mukana. Siihen taisi kaatua ehkäpä se kaikkein legendaarisin kokoonpano. Toki Glascock oli jo tuolloin autuaammilla keikkalavoilla.
 
Lähteet: Joku englanninkielinen Tull biografia, joka löytyi Turun kirjastosta ainakin joskun 10 vuotta sitten :P

Jotenkin noin se meni, kyllä. Ja Hammond-Hammondhan ilmaisi jo alusta alkaen, ettei tule jotain viittä vuotta enempää bändin kanssa keikkailemaan, maalaaminen kun on hälle se intohimo, eikä hän edes pitänyt itseään muusikkona. Mutta pääasia on, ettei ollut nyt Andersonin vika, että huippurykmentti heivattiin menemään. Henkilökohtaisesti itselle on ihan sama onko uudella Anderson-levyllä Barre tai ei.

Mulle legendaarisin kokoonpano on Anderson, Gornick, Bunker ja Abrahams.
Muutenkin Mick Abrahams on aivan järjettömän hieno tapaus.
Toki myös pari seuraavaa kokoonpanoa olivat kovia. Sitten bändin luonne muuttui vähemmän mun makuun, mutta laatumusaa tekivätten silti.

Rämppy: Mulle legendaarisin kokoonpano on Anderson, Gornick, Bunker ja Abrahams.
Muutenkin Mick Abrahams on aivan järjettömän hieno tapaus.
Toki myös pari seuraavaa kokoonpanoa olivat kovia. Sitten bändin luonne muuttui vähemmän mun makuun, mutta laatumusaa tekivätten silti.
 
Yllättävä veto! Taidat olla bluesmiehiä :)

Poiminta tuosta Barre-haastattelusta:
 
"Ive also spoken to other guys, like Barrie Barlow, on the possibility of putting together a Jethro Tull band for America, which would have some interesting people in it, like maybe Clive Bunker. I quite fancy the idea of having the lineup of Jethro Tull from a long time ago performing again"
 
Mitenkähän tämä nyt sitten pitäisi tulkita? Barre pistämässä pystyyn omaa versiota Tullista ilman Andersonia?

HaloOfFlies: Mitenkähän tämä nyt sitten pitäisi tulkita? Barre pistämässä pystyyn omaa versiota Tullista ilman Andersonia?
 
Tää rupee olemaan kohta jo ihan silkkaa Yesiä tää touhu.

HaloOfFlies: ...
Mitenkähän tämä nyt sitten pitäisi tulkita? Barre pistämässä pystyyn omaa versiota Tullista ilman Andersonia?
 
Juuri siltähän se näyttää. Toisaalta Barre on käytännössä koko uransa ollut JT:n kitaristin roolissa, ja siitä bändin kippariksi nouseminen, ja kokonaan uudenlaisen musiikillisen linjan luominen ei välttämättä ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Sääli etteivät Bunker & kumppanit ole muutamaa pistokeikkaa lukuun ottamatta tarttuneet Barren syöttiin. Tuubipätkien perusteella Barren bändiltä on fokus pahasti hukassa.
 
Anderson puolestaan on siirtämässä omaa projektiaan oopperan puolelle, mihin hänellä lienee oikeus ei siinä mitään. Luultavasti osa yleisöstäkin vaihtuu / on vaihtunut sen seurauksena.
 
Andersonin & levy-yhtiön uusintajulkaisuvuorossa näyttää tänä vuonna olevan "Passion Play" ja sen harjoitussessio "Chateau d'Herouville", tällä kertaa suht' modaamattomana ja kokonaisena. Mielenkiintoista nähdä rakennetaanko myös niiden ympärille TAABin tapaan "näyttämöversio".