Etno, proge, latin ›

texjazz: Rain dances ostettu. Ja eikun lisää hankkimaan Camelia. Mutta mikä seuraavaksi?
 
Neljä ekaa levyä.

texjazz: Rain dances ostettu. Ja eikun lisää hankkimaan Camelia. Mutta mikä seuraavaksi?
 
Snow Goose on mun lemppari. Osta se.

Osta Mirage.
 
nimim. Mirage on paras.

Tuo Mirage ja Moonmadness..

Stiiq: Neljä ekaa levyä.
 
0 huonoa biisiä. Mut Mirage on suosikki. Toi Camelin Rainbow's End-boxi on myös hyvä jos cd-levyistä tykkää.

Allekirjoittanut lähtee 31.10 Mannheimiin katsomaan Camelia. Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Hehe.

Lord of the strings: Allekirjoittanut lähtee 31.10 Mannheimiin katsomaan Camelia. Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Hehe.
 
http://www.youtube.com/watch?v=YF8W_2TJsKw

Lord of the strings: Allekirjoittanut lähtee 31.10 Mannheimiin katsomaan Camelia. Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Hehe.
 
Tulen mukaan.

Vasta suht viime aikoina vasta Cameliin ihastunut. Paria levyä kyllä kuunnellut jo vuosia mutta vasta Snow Goose tehokuuntelulla avautunut tämän bändin hyvyys!

Mirage, Moon Madness ja Snow Goose ostettu ja hienoiksi levyiksi todettu. Mutta ovatko ne progea? Mitä sillä toisaalta on väliä, kunhan musa skulaa.

Mulla Camel kolahti Rain Dancesista. Sitten hankin neljä ekaa ja Moonmadnessista on tullut mulle ehkä kaikkien aikojen ykköslevy kaikki kuulemani levyt huomioiden. Snow goosen suosiota en ole kyllä koskaan ymmärtänyt, mutta se on vain mun mielipide.

Gorp: Mulla Camel kolahti Rain Dancesista. Sitten hankin neljä ekaa ja Moonmadnessista on tullut mulle ehkä kaikkien aikojen ykköslevy kaikki kuulemani levyt huomioiden. Snow goosen suosiota en ole kyllä koskaan ymmärtänyt, mutta se on vain mun mielipide.
 
Hölömö mielipide. Snow Goose on ihquparas.

Liput ja lennot hankittu Groningenin keikkaa varten. Eka Camel-keikka tiedossa ja jo etukäteen ihan helvetin fiiliksissä. Jos on kovassa vedossa niin buukkaan/pakotan noi kyrvät Suomeenkin ensi vuonna. Kunhan nyt Latimer pysyisi kunnossa, noin ylipäätäänkin.
 
...ja S/T on paras. Eikä vaan bändin, vaan koko genren! :)

Olen kade, myönnetään. Snow Goose ei tosiaan ole mun lemppareita mutta jo Latimerin pystyssä pysymistä katsoisin mielelläni. Ja eiköhän ne heitä encorena Lady Fantasyn tai Unevensongin tai Never Let Gon tms. helmiä.
 
Olihan se itselle yllätys, että Latimer on taas soittokunnossa. Ensin oli ne uutiset vakavasta sairaudesta ja sitten vuosien hiljaisuus. Odotin, että seuraava uutinen olisi ollut kuolinilmoitus.

Vekkuli1981: Liput ja lennot hankittu Groningenin keikkaa varten. Eka Camel-keikka tiedossa ja jo etukäteen ihan helvetin fiiliksissä. Jos on kovassa vedossa niin buukkaan/pakotan noi kyrvät Suomeenkin ensi vuonna. Kunhan nyt Latimer pysyisi kunnossa, noin ylipäätäänkin.
 
...ja S/T on paras. Eikä vaan bändin, vaan koko genren! :)
 
Koitappas saada puhuttua suomeen. :-) Uskoisin että suomestakin löytyisi sen verran diggareita että ainakin isohko klubillinen saataisiin porukkaa paikalle.
Niin, kymmenen vuottahan siitä edellisestä Farewell -kiertueesta alkaa jo olemaan. Silloin se tuli nähtyä ja hyvät muistot siitä on jäänyt. Tuo Opening Farewell DVD antaa hyvän kuvan silloisesta/nyky soundimaailmasta. Itse yllätyin että se oli livenä aika jytky, eli siis potki mukavasti, joka sopi pirun hyvin heidän musaan, kun jotenkin heidän levyltään saa pliisumman kuvan soundeista. Olisikohan hieman sovitettu tarkoituksella uuteen kuosiin - tiedä sitten?

Ei oikein taho useimmiten itellä mennä nämä suosikkilevyt yks yhteen muiden kanssa. Siis monienkin bändien kohdalla.
 
Camelilta debyytti on meikäläisen suosikki. Moonmadness oli jopa pieni pettymys mulle, kun sen ostin. Ehkei se vaan vieläkään ole oikein mennyt jakeluun, vaikka levyn loppuosa iskeekin.

Erikoista että tuo ensimmäinen levy on aika monella se kaikista kovin.
 
Itselläni meni kehitys niin, että satuin vaan progediggarina nappaamaan Miragen kaupasta mukaan ja ihastuin siihen täysin. Sen jälkeen poimittiinkin ulkomaita myöden kaikki mahdolliset levyt talteen, painottuen kuitenkin alkupään tuotantoon. Ihan viimeisten joukossa löysin tuon ensimmäisen albumin ja sitä oli tosiaan etsitty kissojen ja koirien kanssa. Silloin ei vielä levyjä netistä tilailtu.
 
Mutta jos vertaa ensimmäistä levyä vaikka Mirageen, Snow Gooseen, Moon madnessiin tai vaikkapa Rain Dancesiin, niin kyllä soundeissa jäädään valovuoden päähän noista uudemmista. Ainakin silloin aikanaan meni fiilis ekasta levystä täysin, kun soundi olikin melko tunkkainen seuraaviin levyihin verrattuna.
 
Täytyykin ottaa eka levy taas kuunteluun kun korvat ovat vuosien varrella jo palautuneet pahimmasta progevyörytyksestä. Keskittyy sitten enemmän niihin biiseihin.
 
Niin ja lopuksi vielä absoluuttinen fakta: Mirage on Camelin paras levy. :)

nappo: Niin ja lopuksi vielä absoluuttinen fakta: Mirage on Camelin paras levy. :)
 
Tämähän nyt on itsestäänselvyys.

Uudessa Prog-magissa pääjuttuna Camel! Uutta kiertuetta on kuulemma suunniteltu maalis-huhtikuulle, saas nähdä tuleeko Suomeen tai edes Skandinaviaan. Uusi levykin ilmeisesti tulossa ensi vuonna. Olisi ollut kiva nähdä myös kuva nyky-Latimerista, mutta ei vielä tällä kertaa.
 
Niin ja tässä ketjussa käyty kina parhaasta Camel-albumista voidaan lopettaa. Mikael Åkerfeldtin näkemys Moonmadnessista: "This, ladies and gentlemen, is one of the best records ever released". So there!

Available on tour and from 4th November 2013
Camel have re-recorded The Snow Goose
 
As a taster for the upcoming shows, The Snow Goose has been lovingly re-recorded.
Faithful to the original with tasty arrangements and enhancements for stage presentation, The Snow Goose is not only a timeless story of love and war. It is a tale of dignity and kindness lifted to the heart on the wings of an injured Snow Goose through her unique relationship with two humans. Written by Paul Gallico, this short story inspired this beautiful music.
 
Pakkohan tuo on käsiinsä saada, vaikken nyt idealle ole aivan myyty näin heti.