Etno, proge, latin ›

Tohtori Flang: Täältä löytyy, mutta en ole vielä ehtinyt perehtyä kunnolla. Uusi stereomiksaus kuulostaa hienolta, mutta ei välttämättä paremmalta kuin alkuperäinen. Asbury Parkin uusin miksaus on mielestäni ehdottomasti paras (tähän päivään mennessä) tehty. Toronton, Penn Staten ja Pittsburghin keikat on mukava kuulla kokonaisuudessaan, mutta on selvä, että Fripp ja Singleton tekivät pitkälti oikeat valinnat valitessaan versioita The Great Deceiver-boksille.
 
Huippujulkaisu, joka tapauksessa.
 
Aika samaa mieltä kaikesta (eilen sain boxin). Noi mainitsemasi keikat oli tuttuja kokonaisuudessaan, koska olin jo hankkinut ne joko downloadeina tai Toronton tapauksessa levyinä, mut olihan tolla boxilla onneks ihan tuntematontakin kamaa.
 
Jos järkevyyspuuskat jatkuu, niin vois myydä "The Great Deceiver" -boxinkin pois kun toi Providence -keikka on tälläkin. Enhän toki sitä tee.:)
 
Hyviä päiväkirjamerkintöjä. "JW had all three amps on".:D

Boksin oleellisin anti keskittyy oikeastaan yhteen blu-ray-levyyn missä on ne Pittsburghin ja Toronton ja jne.. keikat. Tietysti on vielä se Central Parkin-keikka. Paljon kuunneltavaa, mutta niinku sanottua parhaat palat on ollu jo kuunneltavissa.
Soittiko Wetton muuten joskus plektrallakin? Esim. Larks2. Onko jollain tietoa siitä Vega-bassokaapista, löytykö se Jenkkilästä?

no niin.
 
tulipa tässä vuosien tauon jälkeen taas kuunneltua Crimsonia, ja nuo 70-luvun lätyt paljastuikin kovemmiksi mitä muistin. Alunperin bändi iski jo joskus 90-luvun alussa, kun kuulin radiosta In The Court of The Crimson King-biisin. Debyytin lisäksi Red ja Lizard potkii kyllä! Samalla on tullut tsekkailtua hieman näitä uudempiakin lättyjä, mut Beat kuulosti vähän liikaa joltain 80-luvun kokkelifuusiolta, ConstuKction of Light jätti vähän sellaisen fiiliksen etten osaa sanoa vielä onko se hyvä vai ei, Power To Believe-rieskalla oli sentään muutama rytmisesti mielenkiintoinen rykäisy...täytynee kuunnella ajatuksella vielä kumpikin platta.
 
Tätä ketjua kun lueskelin, vahvistui fiilis että Robert Fripp = King Crimson, niin hyvässä kuin pahassa; miestä vaivaa vissiin hieman samanlainen sielunvamma kuin Vernon Reidiä, ettei tuollaiseen asemaan päästyään yksinkertaisesti voi soittaa vääriä ääniä, että kaikki tekotaiteellinen äpylöinti on jotain helvetin hienoa musiikillista neroutta :D - sori vaan, välillä Frippin ratkaisut ei vaan toimi, mutta silloin kun ne toimii ne kyllä toimii aivan saatanan hyvin, joten voi antaa anteeksi tuon vammailunkin...(ja nyt jään sit vaan odottelemaan paskamyrskyä ;))
 
mielenkiintoisempia juttuja bändissä on kyllä aina soittaneet rumpalit ja basistit.

ganesha: Samalla on tullut tsekkailtua hieman näitä uudempiakin lättyjä, mut Beat kuulosti vähän liikaa joltain 80-luvun kokkelifuusiolta
 
Toi on munsta kasarin väritrilogiasta heikoin. Discipline ja Three of a Perfect Pair toimii täällä päässä kyllä.

bedlam: Toi on munsta kasarin väritrilogiasta heikoin. Discipline ja Three of a Perfect Pair toimii täällä päässä kyllä.
 
täytynee tsekkailla noita kasarilevyjä muitakin siis. toihan on kyl monenkin progebändin synkkää vuosikymmentä :D - vaikka Genesis ja Yes muutamia osumia saikin niin yleisesti ottaen "aikamoista" tuotantoa tuo 80-luvun matsku molemmilla...

ganesha: täytynee tsekkailla noita kasarilevyjä muitakin siis. toihan on kyl monenkin progebändin synkkää vuosikymmentä :D - vaikka Genesis ja Yes muutamia osumia saikin niin yleisesti ottaen "aikamoista" tuotantoa tuo 80-luvun matsku molemmilla...
 
Absent Lovers -live tiskiin niin kyllä lähtee.

jigsore: Absent Lovers -live tiskiin niin kyllä lähtee.
 
Tämä on kyllä huikeutta.

ganesha: täytynee tsekkailla noita kasarilevyjä muitakin siis. toihan on kyl monenkin progebändin synkkää vuosikymmentä :D - vaikka Genesis ja Yes muutamia osumia saikin niin yleisesti ottaen "aikamoista" tuotantoa tuo 80-luvun matsku molemmilla...
 
No mitä hittoa, Genesishän oli ihan jäätävän kova bändi kasarilla. Pitää vaan hyväksyä se tosiasia, että progebändiä se ei siinä vaiheessa ollut nähnytkään.

Vessajono: No mitä hittoa, Genesishän oli ihan jäätävän kova bändi kasarilla. Pitää vaan hyväksyä se tosiasia, että progebändiä se ei siinä vaiheessa ollut nähnytkään.
 
Pakko kommentoida: oon samaa ja samalla eri mieltä. Genesis oli 80-luvullakin hyvä yhtye, mielestäni. Ja melko usein progeakin. Kyllä minun mielestäni ainakin nämä kappaleet on progea:
Duke (1980): Behind the Lines/Duchess/Guide Vocal, Man of Our Times, Duke's Travels/Duke's End
Abacab (1981): Abacab, Me And Sarah Jane, Dodo/Lurker
Genesis (1983): Home by the Sea/Second Home by the Sea, melkeinpä Mamakin
Invisible Touch (1986): Tonight Tonight Tonight (siis nimenomaan tämä alkuperäinen studioversio, jossa on se pitkähkö instrumentaalinen keskiosa), Domino, The Brazilian.
 
Lisäksi 80-luvullakin Genesiksen keikoilla progesävyt olivat runsaasti edustettuina, olkoonkin että popimpi puoli juhli singlelistoilla. (Ja tekihän Genesis joitain pop-juttuja jo 70-luvulla.)
Myös Yes, Pink Floyd, Jethro Tull ja varsinkin Rush tekivät minusta myös 80-luvulla relevantteja levytyksiä, vaikka ne eivät tietenkään kuulostaneet enää 70-lukulaisilta - puhumattakaan sen vuosikymmenen neoprogebändien noususta, joka on ihan oma kunniakas lukunsa progen kehityskulussa.

Vessajono: No mitä hittoa, Genesishän oli ihan jäätävän kova bändi kasarilla. Pitää vaan hyväksyä se tosiasia, että progebändiä se ei siinä vaiheessa ollut nähnytkään.
 
no joo, kuten sanoin onhan Genesiksellä ja jopa Yesillä myös osumia kasarilta, mut varsinkaan G. ei enää varsinaisesti tyylipuhdasta progea ollut - hyvää poppia kuitenkin. Yesin suhteen ei mennyt ihan niin kivasti...

ganesha: täytynee tsekkailla noita kasarilevyjä muitakin siis. toihan on kyl monenkin progebändin synkkää vuosikymmentä :D
 
Itse asiassa varmaan diggailen KC:n kasarikaudesta melkeinpä eniten. Juujuu, saa ampua! ;) Itteltä löytyy Neal and Jack and Me -live DVD tuolta aikakaudelta, mainiota meininkiä. Ei toista progebändiä tule nyt äkkiseltään mieleen, minkä 80-luvun tuotanto olisi vaikuttanut. E: no Rushilla oli hyviä juttuja kans, mutta aika kaukana progesta.

Discipline on pirun kova. Ehottomasti bändin parhaimmistoa, mutta muista kasarilevyistä en tiedäkään.

Kyl mie "Beat" -levyä pidän ihan tasa-arvoisena muiden 80 -luvun levyjen kanssa. Joku "Heartbeat" tuntuu aina kismittävän ihmisiä, mutta sehän on vain hieno popbiisi ja vastapainoksi löytyy mm. "Requiem" ja "Neurotica". "Waiting Man" on hieno, varsinkin livenä ja "The Howler" samoin.

2541: "Waiting Man" on hieno, varsinkin livenä
 
Tuolta aiemmin mainitsemaltani DVD:ltä tulee monesti katseltua nimenomaan tämä veto: http://www.youtube.com/watch?v=PJ2uDTqD_OU Studioversiosta ei mitään muistikuvaa, mulle toi sininen levy ei vain noista kolmesta iskenyt. Voisi toki joskus testata uudestaan.

EvilDead: Discipline on pirun kova. Ehottomasti bändin parhaimmistoa, mutta muista kasarilevyistä en tiedäkään.
 
Suosittelen ehdottomasti Three of A Perfect Pair -lättyy tähän lisäks. Kokonaisuudeltaa tosi jännää kamaa: koko A-puoli pikkasen popimpaa Discipline-tavaraa mut loppupuolen häröilyt saa ainaki meitsin aina hymyilee. hyvällä tavalla.

Haraw: Suosittelen ehdottomasti Three of A Perfect Pair -lättyy tähän lisäks. Kokonaisuudeltaa tosi jännää kamaa: koko A-puoli pikkasen popimpaa Discipline-tavaraa mut loppupuolen häröilyt saa ainaki meitsin aina hymyilee. hyvällä tavalla.
 
Ton levyn Sleepless oli mulle Schizoid Manin ohella se ekana täysillä iskenyt KC-biisi.

Tähän mennessä ovat kaikki studioalbumit ns. pudonneet. Islands ja Lizard puuttuvat vielä, mutta kaikki muut ovat, ja niihin on perehdytty. Cirkus-live löytyy myös. Varmasti tämän vuoden soitetuin bändi meikän levylautasella. Ensitutustumista en muista, on siitä jo vuosia. Tänä vuonna innostuin kunnolla uudestaan. Kiinnostaisi ottaa tämän bändin kitarajuttuja haltuun, by the way.

Uutta King Crimsonia pätkä
 
http://www.youtube.com/watch?v=nI4LSgqOQmw&feature=share

Jumalauta
 
http://www.setlist.fm/setlist/king- … orming-arts-albany-ny-53cf9fb9.html