Etno, proge, latin ›

Mulla on vasta 2 levyä ja nekin noita uudelleenjulkaisuja. Mutta hyväähän se on kuitenkin :)

Breathless-albumiin asti löytyy cd-versioina kaikki. Sen jälkeisestä Camelista mun mielestä puuttuu jotain (ehkä se 70-luku) vaikka löytyyhän noilta myöhemmiltäkin levyiltä jotain huippuja.
Rain Dances potkii parhaiten ehkä Richard Sinclairin miellyttävien laulujen ja ei-niin-tavanomaisten bassolinjojen takia. Mun mielestä vanhemmatkin biisit, joita vissiin aika vähän soitettiin (ainakaan taltioiduilla keikoilla) muutamia poikkeuksia lukuunottamatta toimii paremmin Sinclairin ollessa mukana. Niissä on vaan parempi meininki mun korvaan.

Rain Dances potkii parhaiten ehkä Richard Sinclairin miellyttävien laulujen ja ei-niin-tavanomaisten bassolinjojen takia. Mun mielestä vanhemmatkin biisit, joita vissiin aika vähän soitettiin (ainakaan taltioiduilla keikoilla) muutamia poikkeuksia lukuunottamatta toimii paremmin Sinclairin ollessa mukana. Niissä on vaan parempi meininki mun korvaan.
 
Samaa mieltä. Sinclair on varmasti paras laulaja, mitä Camelissa on koskaan ollut. Tai voiko Bardensia, Fergusonia, Latimeria tai Colin Bassia pitää edes laulajina, varmaankin hoitivat lauluosuudet puoliksi pakon sanelemina. Sitten oli tietysti David Paton ja Chris Rainbow, mutta henk. koht. tykkään Sinclairin äänesti paljon enemmän.

Moondmadness löytyy ja menee omaan top 5 progelevylistaan. Mitä kannattais hommaa seuraavana? Oon ajatellu Miragee ja Rain Dancesia.

Moondmadness löytyy ja menee omaan top 5 progelevylistaan. Mitä kannattais hommaa seuraavana? Oon ajatellu Miragee ja Rain Dancesia.
 
Rain Dances ainakin. Itse kyllä tykkään Miragestakin. Osta molemmat, saa kuitenkin sen verran edullisesti.

Moondmadness löytyy ja menee omaan top 5 progelevylistaan. Mitä kannattais hommaa seuraavana? Oon ajatellu Miragee ja Rain Dancesia.
 
Mirage ja Snow Goose ehdottomasti. Rain Dances on hyvä myös, vaikka sen kohdalla bändi mielestäni lähti alamäkeen, josta päästiin kunnolla ylös vasta 90-luvulla. Hyviä levyjä tehtiin toki monia myös siinä välissä.

Breathless on mukavan kuuloinen levy, eikä popahtavat vaikkutteetkaan minua siinä haittaa. Down on the farm(ja liekin lilja) on tän vuoden kesäbiisit mulla :)

Moonmadnessin rinnalle sain lopulta hommattua täydennystä. Rain Dances divarista 5 ekeä. Semmonen kutina, että oli hyvä ostos :)
 
Mitäs seuraavaksi kannattaisi... Snow Goosesta ja Miragesta kuulee ainakin vain hyvää.
Moonmadness on kyllä loistava.

Mitäs seuraavaksi kannattaisi... Snow Goosesta ja Miragesta kuulee ainakin vain hyvää.
Moonmadness on kyllä loistava.
 
Mirage ja Goose ovat hyviä. Pienellä varauksella suosittelen myös Breathlessia ja I Can See You House From Here:ä. Varauksella sen vuoksi, että niissä on enemmän poppivaikutteita ja ne eivät ole yleisesti ottaen niin suuressa suosiossa kuin esim. juuri Mirage. Jos pop-vaikutteet uppoavat, niin hommaa ihmeessä nuo!
 
I Can See... on mun oma suosikkini Camel-levyistä. Tuolla levyllä on vieläpä koskettimissa Kit Watkins, joka oli sellainen mestari että huhhuh. Wait-kappaleen kosketinsoolobattle Watkinsin ja Schelhaasin välillä ei jätä kysyttävää siitä kuka bändin kiipparivelho levyllä on!

Jos parhaista Camel-levyistä puhutaan, niin ei saa ohittaa 90-luvun alusta alkanutta uudelleensyntymää ja erityisesti levyjä Rajaz ja A Nod and a Wink. Niitä ei ihan joka kaupasta löydy, mutta bändin ystäville ehdottomia pakko-ostoksia.

Jos parhaista Camel-levyistä puhutaan, niin ei saa ohittaa 90-luvun alusta alkanutta uudelleensyntymää ja erityisesti levyjä Rajaz ja A Nod and a Wink. Niitä ei ihan joka kaupasta löydy, mutta bändin ystäville ehdottomia pakko-ostoksia.
 
Omasta mielestäni kaikki 90-luvun jälkeiset levyt ovat hyviä Rajazia lukuun ottamatta. On sielläkin muutamia hyviä kohtia biiseissä, mutta kokonaisuutena en siitä kyllä oikein tykkää. Kuuntelin levyn taas pari kolme kertaa läpi viikko sitten ja tajusin, että ainakin levyn turkkilaisvaikutteet ärsyttävät samoin kuin jotkin liian iskelmälliset jutut.
 
Dust And Dream, Harbour of Tears ja A Nod And A Wink ovat loistavia. Ja joo joo, tiedän että niilläkin on paikoitellen hieman iskelmän kuuloista meininkiä, mutta ne ovat onneksi niin lyhyitä ja ohimeneviä kohtia, että ne eivät ala ärsyttämään.

 
I Can See... on mun oma suosikkini Camel-levyistä. Tuolla levyllä on vieläpä koskettimissa Kit Watkins, joka oli sellainen mestari että huhhuh. Wait-kappaleen kosketinsoolobattle Watkinsin ja Schelhaasin välillä ei jätä kysyttävää siitä kuka bändin kiipparivelho levyllä on!
 
Watkins on kova ja kyllähän mies hakkaa ainakin Mini-Moogin käsittelyssä Schelhaas -paran.:)
 
Happy The Man on oletettavasti tuttu bändi?

Watkins on kova ja kyllähän mies hakkaa ainakin Mini-Moogin käsittelyssä Schelhaas -paran.:)
 
Kyllä, äijä on virtuoosi! Lisäksi Watkinsin säveltämä kappale Eye Of The Storm tuolta samaiselta I Can See...-levyltä on yksi parhaimmista kesätunnelmointibiiseistä, joita tiedän :).
 
Happy The Man on oletettavasti tuttu bändi?
 
Ei valitettavasti ole. Oletan että watkins soittaa siinä. Täytynee tutustua tässä joskus. Minkä tyylistä rokea sieltä on odotettavissa?

Kyllä, äijä on virtuoosi! Lisäksi Watkinsin säveltämä kappale Eye Of The Storm tuolta samaiselta I Can See...-levyltä on yksi parhaimmista kesätunnelmointibiiseistä, joita tiedän :).
 
Samaisesta biisistä löytyy versio myös Happy The Manin kolmoslevyltä "3rd...Better Late", äänitetty 1979, julkaistu 1983.
 
Ei valitettavasti ole. Oletan että watkins soittaa siinä. Täytynee tutustua tässä joskus. Minkä tyylistä rokea sieltä on odotettavissa?
 
Pääosin instrumentaalia. Tossa pari näytettä kakkoslevyltä "Crafty Hands" (1978):
http://www.youtube.com/watch?v=b7o0Afd_sc4
http://www.youtube.com/watch?v=W_Ht6Jvw6UY&feature=related
 
E: Kakkosnäytteestä huomaa, miksi on parempi, että bändi keskittyi instrumentaaleihin. Kitaristi Stan Whittakerin vokaalit ovat enempi vähempi persiestä...:)

Samaisesta biisistä löytyy versio myös Happy The Manin kolmoslevyltä "3rd...Better Late", äänitetty 1979, julkaistu 1983.
 
Oho, tuohan täytyy kaivaa jostain!
 
Pääosin instrumentaalia. Tossa pari näytettä kakkoslevyltä "Crafty Hands" (1978)
 
Tuo ensimmäinen kuulosti ihan kivalta. Jälkimmäinen ei ainakaan heti auennut niin hyvin. Puolesta välistä eteen päin oli ihan ok, mutta alku oli vähän pliisu. Laulu ei tosiaan ole mitenkään häikäisevää, ei tosin ihan täyttä kuraakaan :).

No nyt sain kuunneltua sen Happy the Manin version Eye Of The Stormista. Se on vähän karumman ja pelkistetymmän (esim. loistava tinapilli on jätetty pois) kuuloinen kuin Camelilla. Biisi kuulostaa jotenkin raakilemaiselta. Aivan kuin sitä ei olisi tuotettu kunnolla. Jos ensimmäistä kertaa kuulisin molemmat versiot, niin sanoisin että Camelin versio on tehty myöhemmin.
 
Rumpujutuista täytyy mainita sen verran, että Camelin Andy Ward ei ole mikään erikoinen kannuttelija, mutta tämän biisin rumpuraidan hän soitti paljon hienommin kuin Happy The Manin jannu.
 
Tuli muuten kaverilta tiedostona koko tuo levy. Täytyy hieman tutustua ja ostaa, jos vaikuttaa hyvältä...

 
Tuli muuten kaverilta tiedostona koko tuo levy. Täytyy hieman tutustua ja ostaa, jos vaikuttaa hyvältä...
 
"3rd...Better Late" on bändin kolmesta ekasta heikoin. Sisältää muutaman hienon instrumentaalin, varsinkin "While Chrome Yellow Shine" on upea. Suosittelen kakkoslevyä "Crafty Hands".

Onko debyyttialbumi ostamisen arvoinen?

Onko debyyttialbumi ostamisen arvoinen?
 
Onhan se. Pelkästään jo Never Let Go-biisin vuoksi, mutta on se muutoinkin ihan leppoisa levy. Osta pois vaan.

Moonmadness on kova kokonaisuus. Echoes yksittäinen kova biisi Breathlessillä.
Snow Goose tietenkin.