Etno, proge, latin ›

Randomizer: Esim. Symphony X:n laulaja (en nyt muista nimeä tähän hätään) olisi hyvä vaihtoehto Dream Theateriin. Todella mielyttävä ääninen laulaja, joka osaa herkistellä että esittää rankempaakin tulkintaa loistavasti.
 
Russel Allen on nimi. Mies on tosissaan yksi parhaimpia laulajia lajissaan, mutta luulisin, että on ihan kiireinen juurikin tuon SymX:n kanssa :)

Randomizer: Esim. Symphony X:n laulaja (en nyt muista nimeä tähän hätään) olisi hyvä vaihtoehto Dream Theateriin. Todella mielyttävä ääninen laulaja, joka osaa herkistellä että esittää rankempaakin tulkintaa loistavasti.
 
Tääkin on ihan mielipidejuttu, tavannut monia ihmisiä jotka inhoaa Russelia, mutta diggaa Jamesia.

Russell on sellainen köyhän miehen Dio, ja kärsii aivan samasta vaivasta kuin Dio itsekin. Eli ne vihaisemmat repäisyt ei oikein toimi, ainakaan meikäläisen korvaan. Muutenkin vähän sellainen tönkkö koko mies, tosin siltä osin sopisi kyllä DT:hen kuin nyrkki silmään.

Borlag: Russell on sellainen köyhän miehen Dio, ja kärsii aivan samasta vaivasta kuin Dio itsekin. Eli ne vihaisemmat repäisyt ei oikein toimi, ainakaan meikäläisen korvaan. Muutenkin vähän sellainen tönkkö koko mies, tosin siltä osin sopisi kyllä DT:hen kuin nyrkki silmään.
 
http://www.youtube.com/watch?v=ZSobR1dhRps Hyvin se vetää. Itseäni DT:ssä ei riso juuri mikään muu kuin Labrien kieliulkona käläkälä-ulinat ja aivan hirveät äÄäÄäÄ vibratot.

ballfish: DT:ssä ei riso juuri mikään muu kuin Labrien kieliulkona käläkälä-ulinat ja aivan hirveät äÄäÄäÄ vibratot.
 
Haha! Kompit. :D

Borlag: Russell on sellainen köyhän miehen Dio, ja kärsii aivan samasta vaivasta kuin Dio itsekin. Eli ne vihaisemmat repäisyt ei oikein toimi, ainakaan meikäläisen korvaan. Muutenkin vähän sellainen tönkkö koko mies, tosin siltä osin sopisi kyllä DT:hen kuin nyrkki silmään.
 
Jeps, kuulostaa vähän teennäiseltä ne räkäsimmät repäsyt, mutta kokonaisuudessa kyllä itse pidän Russelista enempi kuin Labriesta. Russelin hemppis ääni on ihanata.

rakula: Jeps, kuulostaa vähän teennäiseltä ne räkäsimmät repäsyt, mutta kokonaisuudessa kyllä itse pidän Russelista enempi kuin Labriesta. Russelin hemppis ääni on ihanata.
 
Ainakaan parilla uusimmalla Symphony X-levyllä ei ole omasta mielestä jälkeäkään teennäisyydestä. Russel on rautanen laulaja. Vetää aivan mahtavasti myös Jorn Landen kanssa parilla Allen/Lande -levyllä.

Kuuntelin Train of Thoughtin läpi hyvin pitkän tauon jälkeen, ja olihan se yhtä työlästä kuin ennenkin. As I Am ja This Dying Soul ovat tarttuvine riffeineen levyn parasta antia, ja Vacant on mukava tunnelmapala. Loput biisit sitten ovatkin sitä hohhoijaa-osastoa, josta kuulee etteivät äijät vaan ole tajunneet lopettaa ajoissa. Esimerkiksi In the Name of God on yhdeksän minuuttia liian pitkä. Ajassa 8:36 alkavan kohdan aikana oli lähellä, etten vetänyt ranteita auki. Musiikkia muusikoille, mutta paskana kitaristina en jaksa innostua moisesta.

Meadow: ...In the Name of God on yhdeksän minuuttia liian pitkä...
 
Mun mielestä se outro on just parasta antia koko biisistä. Kukin tavallaan

StoRBa: Ainakaan parilla uusimmalla Symphony X-levyllä ei ole omasta mielestä jälkeäkään teennäisyydestä. Russel on rautanen laulaja. Vetää aivan mahtavasti myös Jorn Landen kanssa parilla Allen/Lande -levyllä.
 
Arvon seitsemän tahtilajia ja päräytän synalla kompit sanoillesi.

Meadow: Kuuntelin Train of Thoughtin läpi hyvin pitkän tauon jälkeen, ja olihan se yhtä työlästä kuin ennenkin. As I Am ja This Dying Soul ovat tarttuvine riffeineen levyn parasta antia, ja Vacant on mukava tunnelmapala. Loput biisit sitten ovatkin sitä hohhoijaa-osastoa, josta kuulee etteivät äijät vaan ole tajunneet lopettaa ajoissa. Esimerkiksi In the Name of God on yhdeksän minuuttia liian pitkä. Ajassa 8:36 alkavan kohdan aikana oli lähellä, etten vetänyt ranteita auki. Musiikkia muusikoille, mutta paskana kitaristina en jaksa innostua moisesta.
 
Mun mielestä taas Stream Of Consciousness on levyn paras kappale. Se pääse melkein DT:n parhaiden instrumentaalikappaleiden joukkoon. Noh, mielipiteistähän ei pitäisi väitellä.

Van Hannes: ... Noh, mielipiteistähän ei pitäisi väitellä.
 
Noh, eikö se olisi sitten sama lopettaa koko tämä foorumi tuolla perusteella?

Mun mielestä taas Stream Of Consciousness on levyn paras kappale. Se pääse melkein DT:n parhaiden instrumentaalikappaleiden joukkoon. Noh, mielipiteistähän ei pitäisi väitellä.
 
Musta taas SOC on perin tylsä, ei siis todellakaan lähelläkään muita instrumentaariumeita. Melkein yhtä tylsä kuin Endless Sacrifice. :D
 
This Dying Soul olis ihan jees ilman sitä lopun perseilytilusektiota. ITNoG:sta tykkään oikeasti ja Honor Thy Fatherista opin tykkämään ajan kanssa. Hyvät lyriikat molemmissa edellisissä. As I Am on kova tietty vaikkakin vähän... Metallica?
 
Levynä ToT on siis keskipaska.

carnation: Noh, eikö se olisi sitten sama lopettaa koko tämä foorumi tuolla perusteella?
 
Kannatetaan.

On se hienoa, miten täällä ketjussa saa sellaisen kuvan, että DT on aivan eeppisen paska bändi, ja silti porukka jaksaa aina seurata bändin edesottamuksia innokkaasti.

Rakoni: On se hienoa, miten täällä ketjussa saa sellaisen kuvan, että DT on aivan eeppisen paska bändi, ja silti porukka jaksaa aina seurata bändin edesottamuksia innokkaasti.
 
Naulan kantaan!

Rakoni: On se hienoa, miten täällä ketjussa saa sellaisen kuvan, että DT on aivan eeppisen paska bändi, ja silti porukka jaksaa aina seurata bändin edesottamuksia innokkaasti.
 
Sen kuvan saa joka ketjussa jossa on mainittu peräkkäin kirjaimet DT.

Tonski: Sen kuvan saa joka ketjussa jossa on mainittu peräkkäin kirjaimet DT.
 
Paitsi silloin kun kirjaimet viittaavat Dark Tranquilityyn.

bedlam: Laulu oli ittelleni ainakin se pääsyy, miksi en koskaan innostunut Pain of Salvationista. Musiikki kuulosti hyvälle, mutta vokalisointi tökki ja pahasti. Eihän miehen äänessä sikäli ole mitään vikaa, mutta esitystyyli tökkii. Miehellä riittää esim. ääntä mainiosti sellaseen matalalta vedettyyn melodiseen mörinään, mutta kun sekin on täysin Geoff Taten imitointia...
 
Laulu on ittelleni ainakin se pääsyy, miksi en koskaan innostu Dream Theaterista. Musiikki menettelee (huumorimielessä), mutta vokalisointi tökkii ja pahasti. Eihän miehen äänialassa sikäli ole mitään vikaa, mutta laulutyyli tökkii. Miehellä ei juurikaan ole kikkeliä esim. kiekuu korkealta falsetissa kuin kukko ilman päätä, mutta kun sekin on täysin clichéistä kikkelihevin imitointia...

LaBrie on paras sellasissa hempeissä lauluissa, missä ei tarvi kirkua tai örrimörritä. Hollow Years oli muistaakseni ihan hyvä laulumielessäki.