Mehldau art of trio vol. joku on tullut kuunneltua, en itse oikein välitä semmoisesta konservatiivi Jazzista, pitäisi ehkä tutustua lähemmin. Vaikka se formaatti on perinteinen pianotrio, niin en kyllä sanoisi Art of trio levytyksiä konservatiiviseksi. Ellei sitten pidä koko formaattia lähtökohtaisesti konservatiivisena. Itse tykkään esim. Mehldaun rytmiikasta, mikä noilla levyillä pääsee kyllä hyvin esille. Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
Ah ja voi, muutama unohtui! - sliipattu mutta kovalla soundilla soittanut ( jopa Charlie Parkerin ihailema) vanhemman polven pianisti Lennie Tristano - Tämän päivän NYC:ssä kuuma nimi Jason Moran joka kannattaa tsekata. (Ostin vähän aikaa sitten Digeliuksesta kaikki siellä olleet äijän levyt, joten tilatkaa ennen kuin vaivaatte jalkojanne Viiskulmaan). On siis jonkunsortin Hardcore-Mehldau. - Jos tykkää lattarivaikutteista niin suurta mainetta on Valloissa niittänyt Danilo Perez, jonka latino-jazz ei ole liian ilmeistä vaan kyllä taiteellisestikin ihan vaivan arvoista. - Aina paikallaan on muistuttaa David Kikoskista, jonka omat levyt kyllä eivät ole aina taiteellisesti kestävimpiä, mutta muuten hieno pianisti. - Marcus Roberts jos etsit vanhan koulun soolopianismia
Kynttilänvalo tunnelmiin - Bill Evans : Village Vanguard sessions, joka nykyään bisneksen ja muun vilpin aikoina myydään kahtena eri levynä: A Waltz for Debby ja Sunday at the Village Vanguard - Alan Pasqua, ja coolin West Coast jazzin tunnelmat Edit: - unohtui kynttilätunnelmista vallan kokonaan Brad Mehldau: Places, ehkä toistaiseksi kokonaisuutena hienoin B.M:n levy, jossa tyyntä soolopianoa ja hänen vakkari trioa. Edit 2: Tätä tää on! Nimiä tulee mieleen sitä mukaa kun asiaa ajattelee. Jos kynttiläillalliset, eurojazzit ja Jarrettit kiinnostaa niin ehdottomasti svedupelle nimeltä Lars Jansson aloita vaikka levystä "A Window towards Being". MrS |