Sitten vielä semmoinen asia, että kun näistä biiseistä näyttää joka helkkarin kirjalla olevan oma versionsa. Esimerkiksi tuo Summertime tuolla ranskalaisella sivustolla menee Am6, Bm6, Am6, Bm6...
Meikäläisen nuottipaperilla se menee Dm7, Em7, Dm7, Em7...
Mikä h*lvetin logiikka siinä on, että nuotinnokset samasta biisistä ovat kaikki erilaisia? Mikä standardi se semmoinen on? =/
Tää nyt on vähän toistoa Nahkiksen kanssa, mutta vaikea tietää jazz-standardien "originaalisointuja" kun kaikenlaisia versioita niistä liikkuu, mutta kyllä ne yleensä niin samantapaisia ovat, että eivät jatsin soittamista vaikeuta. |
Jaa "vähän"? Aika mahtava sivusto.
Musta on hyvä, että siinä on esimerkiksi ihan käytännön neuvo, mitä tehdään, kun jonkun soolon aikana joku tai kaikki menneet metsään ja miten palataan taas päiväjärjestykseen ym ym ym. |
Jazzstandardeja löytyy ainakin Real Book- ja Fake Book -merkkisistä kierreselkäisistä opuksista. (Joku tietävä voisi selittää noiden nimien merkitykset ja erot?) Kysy lähimmältä kirjastonhoitajaltasi lisää.
Real Bookit edustavat/pyrkivät edustamaan sitä mitä levylle on oikeasti soitettu. Eli ne äänet mitä nuottiin on merkitty kulkevat "levyn mukaisesti". Fake Bookeissa taas on "vedetty mutkia enemmän suoriksi" eli rakenteita on yksinkertaistettu (vähemmän sointuja, yksinkertaistetut melodiakulut).
Totta tietysti on että ero Real Bookin ja Fake Bookin välillä voi olla usein aika häilyvä. Real Book kuitenkin sijoittuu enemmän tuonne jazz-maailman "vokabylääriin" kun taas Fake Bookeja on saatavissa esimerkiksi klassisen musiikin teemoista. "Kaikkihan me ollaan homoja" -Vesa-Matti Loiri |
baron
lxi
gandar
Ben