 flimtrick
10.06.2003 17:07:31 | |
|---|
Aika rankka.. on se Ian Carrin kirja vielä kesken (perkeleenmoista biisien nuotti nuotilta ruotimista), mutta ei se siinä ihan noin karua kuvaa Milesistä anna.
.
En tiedä mitä kirjaa luet mutta suosittelen lukemaan Milesin omaelämänkerran. Se antaa hyvän kuvan siitä niin ihmisenä kuin muusikkonakin. Varsinkin kun hän kertoo kaiken itse. Miles kyllä haldas nuotit mutta fiiliksellä se veti. |
 isojussi
10.06.2003 18:54:17 | |
|---|
En tiedä mitä kirjaa luet mutta suosittelen lukemaan Milesin omaelämänkerran...
joo.. tää on se kuivempi versio, mutta pakko lukee, kun ilmaseks sai...;-) Osta mut - ma olen kaupan! |
 Jabbe
10.06.2003 20:12:22 | |
|---|
Siis siltä on kaksikin kirjaa? Kertoisiko joku vähän enemmän, vaikkapa kirjojen nimet jne.? Vierivä sämpylä ei sammaloidu. |
 Karlsson
11.06.2003 08:25:34 | |
|---|
Milesistä nyt löytyy varmaankin pari lundiahyllyllistä kirjoja. Suosittelen kyllä sitä Ian Carrin Miles Davis-kirjaa (Like). Hieman välillä tulee liikaa hehkutuksen makua ja vähän turhan tarkkaa analyysiä, mutta aika informoiva teos.
Kerran olen Akateemisessa kirjakaupassa törmännyt Kind Of Blue levytyssessioista kertovaan kirjaan, joka oli varustettu runsain valokuvin. Harmittaa kun ei silloin tullut ostettua... "Sehän selviää vain maistamalla!" -Riitta Väisänen |
flimtrick
11.06.2003 10:11:02 | |
|---|
onhan siitä varmasti montakin elämänkertaa kirjoitettu mutta mä suosittelen sitä jonka se on itse kirjoittanut. Sen nimi on muistaakseni ihan Miles Davis - omaelämänkerta. Siinä on lähes kaikki oleellonen mitä haluaa tietää miles davisin urasta, hänestä muusikkona ja ihmisenä. |
isojussi
11.06.2003 10:55:29 | |
|---|
Milesistä nyt löytyy varmaankin pari lundiahyllyllistä kirjoja. Suosittelen kyllä sitä Ian Carrin Miles Davis-kirjaa (Like). Hieman välillä tulee liikaa hehkutuksen makua ja vähän turhan tarkkaa analyysiä, mutta aika informoiva teos.
Jups.Toi mulla on edelleen kesken. Pirusti biisianalyysia ja muutama transkriptiokin.
Kerran olen Akateemisessa kirjakaupassa törmännyt Kind Of Blue levytyssessioista kertovaan kirjaan, joka oli varustettu runsain valokuvin. Harmittaa kun ei silloin tullut ostettua...
Voi perkule! Kuulostaa mielenkiintoiselta. Tarttee pitää silmät auki sen kirjan suhteen. Osta mut - ma olen kaupan! |
Karlsson
11.06.2003 13:10:04 (muokattu 11.06.2003 13:10:33) | |
|---|
Voi perkule! Kuulostaa mielenkiintoiselta. Tarttee pitää silmät auki sen kirjan suhteen.
Siitä on olemassa (vai onko eri kirja?) myös versio ilman kuvia ja siihen olen useamminkin törmännyt, mutta toi kuvitettu ois kyllä magee.
Plärätessä mieleen jäi esmes kuva Cannonball Adderleyn nuottiständistä, jossa oli pari nuottiraapustusta, kieliä (fonin) ja pirusti pillereitä purkeissaan. Äijä kuulemma kärsi kroonisesta päänsärystä. En kyllä tujuu, miten joku voi soittaa niin upeasti kun pätää jomottaa kybällä kokoajan.. Maailma on ihmeitä täynnä. "Sehän selviää vain maistamalla!" -Riitta Väisänen |
mow skwoz
11.06.2003 15:13:26 | |
|---|
tiedättekö oliko toi dokkari se sama miles davis story, joka on saatavilla myös dvd:llä? suosittelen myös lämpimästi tuota mainittua kind of blue -kirjaa. omistan se ja pidin suuresti. myös Coltranen A Love Supreme -levyn tekemisestä on vähän aikaa sitten julkaistu samanlainen opus. |
hank
16.06.2003 11:59:38 | |
|---|
Sainpa vihdoin katsottua dokkarin nauhalta - ja täytyy kyllä hämmästellä, miten täyspitkässä leffassa ei edes mainittu miehen sähköisempää funk-kautta 70-luvun alussa. Esimerkiksi On The Corner on pirun tehokasta puserrusta (eikä mitään epätoivoista nuorison kosiskelua, kuten jotkut jazz-puristit ovat yrittäneet väittää).
Vai onko tuon kauden aliarvostaminen todellakin noin yleistä? Entä tällä palstalla? |
Henga
17.06.2003 12:45:21 | |
|---|
Kuka katsoi?
Aika rankka.. on se Ian Carrin kirja vielä kesken (perkeleenmoista biisien nuotti nuotilta ruotimista), mutta ei se siinä ihan noin karua kuvaa Milesistä anna.
Muusikkona nostettiin sille jalustalle, jolle hän ehdottomasti kuuluu - monet soittopuolen jutut vetää vieläkin ihan sanattomaksi!
Mitähän tostakin filmistä pitäis oppia.. ainakin sen, että lähtökohdilla ja henkilökohtaisilla luonteenpiirteillä ei välttämättä ole merkitystä siinä, minkälainen muusikko henkilöstä kehittyy..
Lähetysaika oli toisaalta ihan perseestä: Taas nähtiin mitä paskaa tällekin humppakansalle halutaan parhaaseen katseluaikaan tarjota. No, Suo, kuokka ja Jussi tulee kai järkevämpään aikaan. Mutta että noin hieno Milesdokumentti. Ei perrrrrrrkele! Olis ollu huumevalistustakin tarjolla.
Perkules se on kaverilla nauhalla enkä ole kerennä katsomaan,mutta Ian Carrin kirja on luettu sata kertaa.Oliko siinä dokkarissa yhtään Milesin 80-luvun keikkoja? (voi olla että mainittiin jo,mutta en kerkee lukea,sori) |
Jabbe
17.06.2003 18:12:21 | |
|---|
Oliko siinä dokkarissa yhtään Milesin 80-luvun keikkoja?
Jotain pätkiä taisi olla, ei kokonaisia keikkoja. Oliko muuten edes yhtään kokonaista biisiä, ei tainnut olla? Vierivä sämpylä ei sammaloidu. |
isojussi
18.06.2003 08:12:55 | |
|---|
...Oliko muuten edes yhtään kokonaista biisiä, ei tainnut olla?
Eipä ollunna.... Osta mut - ma olen kaupan! |
