Etno, proge, latin ›

Jatsin tietyn elitistisen ja akateemisen imagon huomaa siinä et monelle ihmiselle klassinen ja jats on melkein sama asia. yhtä paljon hienoston korkeakulttuurina pidetään.

Jazz on liian vaikeaa tavallisten ihmisten ymmärrettäväksi.

mun mielestä musiikkia ei välttämättä oo tarkotus ymmärtää=P tärkeintä että tykkää kuunnella.

Itse olin tuossa talvella UMO:n Tamperetalon konsertissa ja kyllä vaan sielläkin oli sakkia, joka oli (mahdollisesti työpaikan kustannuksella) paikalla, koska siellä soitettiin "semmosta jatsia. Se on korkeatasoista musiikkia, eikä mitään rokkia." Mutta mikäs siinä. Kyllä minulle -jos siis olisin esiintyjä- kelpaisi kaikenlainen yleisö.

No, soittajana voin sanoa että paras yleisö on diggaleva yleisö.

Jazz on liian vaikeaa tavallisten ihmisten ymmärrettäväksi.
 
Et oo tosissas....... ovatko kaikki jazz-diggarit joko yläluokkaa tai muusikoita.....***tu mitä paskaa.... paljon todennäköisempää on, että kaikki nuorisomuusikot luulee itsestään liikoja ja pitää vain omaa musiikkiaan ainoana oikeana hyvänän musiikkina.....

Jatsin tietyn elitistisen ja akateemisen imagon huomaa siinä et monelle ihmiselle klassinen ja jats on melkein sama asia. yhtä paljon hienoston korkeakulttuurina pidetään.
 
Eipä oo kaksinen kommentti tääkän. Kummallis talokerointia heppoisin perustein. Eivätkö muut kuin "hienosto" pidä klassisesta? Haloo.....
 
No, on han se ihan mielenkiintoinen tapa marisemalla että kun jazz on niin vaikeeta eliittimusaa "mollata" viimeistä musiikin tyylisuuntaa, joka on vienyt länsimaista musiikkia eteenpäin.

Et oo tosissas.......
 
En olekaan, menit lankaan. :)
 
ovatko kaikki jazz-diggarit joko yläluokkaa tai muusikoita.....***tu mitä paskaa.... paljon todennäköisempää on, että kaikki nuorisomuusikot luulee itsestään liikoja ja pitää vain omaa musiikkiaan ainoana oikeana hyvänän musiikkina.....
 
Eivät ole. Mikään musiikki ei ole ainoa oikea hyvä musiikki. Avarakatseisuus musiikin suhteen on hyveistä suurin. Mutta jazz on toki vähän vaikeampaa kuunneltavaa kuin peruspop, jonka takia monet eivät viitsi edes yrittää ymmärtää. Vai kiistätkö tämän?

En olekaan, menit lankaan. :)
 
Noni! Mä jotenkin tän aavistin....;-)
 
Eivät ole. Mikään musiikki ei ole ainoa oikea hyvä musiikki.
 
Kai joku edes..... edes yksi......;-)
 
Avarakatseisuus musiikin suhteen on hyveistä suurin.
 
Aivan! Eikä vähiten oman soittotaidon ja muusikkouden kehittymisen kannalta
 
Mutta jazz on toki vähän vaikeampaa kuunneltavaa kuin peruspop, jonka takia monet eivät viitsi edes yrittää ymmärtää. Vai kiistätkö tämän?
 
En kiistä ollenkaan ja väitänkin, että monet parhaista pop/rock muusikoista ovat tulleet kehiin jazz-ympyröistä.
 
Kuuntelijakunnan kannalta taas on valitettavaa, että media tuuppaa ilmoille yhä yksinkertaisempaa musaa - tämä näkyy - eikun kuuluu jo pahasti monien artistien ja muusikoiden tulkinnoissa ja fraseerauksissa. Musiikista häviää sielu ruuanlaittotaidon mukana.....
 
Ei kaikki nykymusa oo soopaa. Kyllä hienoja uusiakin bändejä/artisteja putkahtelee silloin tällöin ja Lenni-Kallet, Buena Vistat ynnä muut positiiviset muoti-ilmiöt innostavat tavallista makkaranostajaa "kinkkisemmänkin" musan pariin. Onkohan siitä kymmenisen vuotta, kun perus perheenäidit juoksi jäniksen kokoinen vaahtopallo housuissa Natalie Cole:n levyn perässä. Meidän big bändillä oli viime keväänä yhteiskonsertti JASO:n kanssa ja mä tunsin varmaan 75% yleisöstä ja parempaa läpileikkausta tän maan kansasta sopii hakea.
 
En mä sitä kiistä, ettei mua huvittais, kun Kirjurille mennään elvisteleen piknikpöytien ja viinojen kanssa - hitto: Kyllä parhaissa pyödissä on kalliimmat viinat, kuin mitä mä tienaan kuussa, mutta kyllä niistäkin enin osa diggaa jazkaa oikeesti - ja jos sillä saadaan kustannettua maahan ulkomaan tähtiä, niin menkööt superjameihin hyppimään antennipipot päässään - meikä pääsee "siivellä" kirjurille kuolaamaan idoleitaan....

Nykyistä popmusiikin tarjontaa voisi verrata pikaruokakulttuurii. Kukaan ei jaksa enää tehdä itse ruokaa kun sen saa jo valmiikisi pureskeltuna kaupasta.
 
No, ehkä vähän ontuva vertaus mutta toivottavasti pointti tulee selväksi. Valitettavaa jazzin ja muiden "vaikeampien" musatyylien kanssa on juuri se että 90% ihmisistä sanoo "emmä tollasta kikkelijatsia viitti kuunnella, ihan tylsää musaa". Eivätkä ole kuullut paljon mitään jazzia. Toisaalta jos jollekin tavalliselle pop-ihmiselle iskee jonkun Parkerin bebop-levyn soimaan niin... no... :)

Nykyistä popmusiikin tarjontaa voisi verrata pikaruokakulttuurii. Kukaan ei jaksa enää tehdä itse ruokaa kun sen saa jo valmiikisi pureskeltuna kaupasta.
 
Tää on valitettava totuus.
 
No, ehkä vähän ontuva vertaus mutta toivottavasti pointti tulee selväksi. Valitettavaa jazzin ja muiden "vaikeampien" musatyylien kanssa on juuri se että 90% ihmisistä sanoo "emmä tollasta kikkelijatsia viitti kuunnella, ihan tylsää musaa". Eivätkä ole kuullut paljon mitään jazzia. Toisaalta jos jollekin tavalliselle pop-ihmiselle iskee jonkun Parkerin bebop-levyn soimaan niin... no... :)
 
Aivan. Eihän mutkamäessäkään parane ensimmäisellä kerralla mennä mustaan rinteeseen.

"emmä tollasta kikkelijatsia viitti kuunnella, ihan tylsää

No, tavallaanhan tuokin on eräänlaista "käänteistä" elitismiä. Tuohon monet rokkaritkin syyllistyvät.

Mutta fakta on, että jassi ei täällä hetkellä kovinkaan helposti myy, joten sen tekeminen vaatii hyvän vision, niin että saisi sen uppoamaan hyvin.

Kaikki jazz on jo tehty, ja koska paras jazz löytyy jostain vuosikymmenten takaa, ei se ihmisiä kiinosta. Olisiko tässä selitys?

Nykyistä popmusiikin tarjontaa voisi verrata pikaruokakulttuurii. Kukaan ei jaksa enää tehdä itse ruokaa kun sen saa jo valmiikisi pureskeltuna kaupasta.
 
:)
 
Hävettää, kun ostin juuri poptori kasasta Vivaldin neljä vuodenaikaa, ja jonkun hits of the 50s kokoelman, ja levyjen sisällä oli tekstiä, että kiitos kun tuet uudenlaista musiikin käyttötavarakulttuuria. Musiikin käyttötavarakulttuuria, aaaargh. Pahinta mitä on olemassa.
 
Mutta asiahan on niin että ei pop ole ainoa musiikinlaji joka on pikaruokakulttuuria. Kauppamiehet ovat päättäneet, että tehdään jatsista ja klassisestakin pikaruokaa. Parhaimmillaan jatsinkin elitistinen leima häviää kun sitä saa essolta halpiskokoelmina. Samoin käy klassiselle musiikille. Käyttötavarakulttuuria, se on tulevaisuutta. Ainakin bisnesmiehen mielestä. Elitismi sinällään on tylsä juttu, mutta menetetäänkö tässä nyt jotain samalla? En taida uskaltaa kommentoida, nuo poptori levyt taitavat jäävätä minut.
 
Edit: Eli tarvitseeko kaiken niin hirveästi myydäkään?

....Musiikin käyttötavarakulttuuria, aaaargh. Pahinta mitä on olemassa....
 
Mutta ajattelepa asia niin, että moni "sortuu" kotimaisen nykyiskelmän sijaan ostamaan laatumusiikkia, kun sitä saa niin edullisesti. Kyllä moni muukin pistäisi mieluummin vitosen Vivaldiin kuin kaks kymppiä Huovilaan....
 
...Parhaimmillaan jatsinkin elitistinen leima häviää kun sitä saa essolta halpiskokoelmina. Samoin käy klassiselle musiikille. Käyttötavarakulttuuria, se on tulevaisuutta...
 
Pakko myöntää, että mäkin oon monta mieleistä jazzlevyä kaivanut Anttilan halpiskasasta. Viimeksi sekä Ellintonia että Milleriä kolmen levyn sikahalvat kokoelmat. Ne oli vielä maltettu jättää digitoimatta liikaa - ihana orggissaundi - ja mulla on vielä kuuden levyn vaihtaja autossa.....
 
Edit: Eli tarvitseeko kaiken niin hirveästi myydäkään?
 
Mitä helpommin levyjä saa - sitä helpommin niitä saadaan mekin...

Mutta ajattelepa asia niin, että moni "sortuu" kotimaisen nykyiskelmän sijaan ostamaan laatumusiikkia, kun sitä saa niin edullisesti. Kyllä moni muukin pistäisi mieluummin vitosen Vivaldiin kuin kaks kymppiä Huovilaan....
 
Totta, en ajatellut tuolta kantilta.
 
Pakko myöntää, että mäkin oon monta mieleistä jazzlevyä kaivanut Anttilan halpiskasasta. Viimeksi sekä Ellintonia että Milleriä kolmen levyn sikahalvat kokoelmat. Ne oli vielä maltettu jättää digitoimatta liikaa - ihana orggissaundi - ja mulla on vielä kuuden levyn vaihtaja autossa.....
 
Samoin, noita ennen ostin itse juuri Davisin ja Basien kokoelmat halpiksina. Ja ei se kaupallisuus sinänsä pilaa jotain Basien levyjä. Mieluummin minäkin ostan hyviä levyjä halvalla kuin kalliilla. Yksinkertaisia nämä jutut eivät ole, ehkä on paras vähän nukkua ja ajatella sitten lisää.
 
Mitä helpommin levyjä saa - sitä helpommin niitä saadaan mekin...

Se 'elitismi' pitää varmaankin jossain määrin paikkansa jos kattelee vaikka sitä keski-ikäistä/luokkaista väkeä mitä jossain Storyvillessä käy (anteeksi hki-keskeisyys), mutta onhan sitä nyt aika pirusti muutakin tavaraa kun jotain Benny Goodman -swingiä (ei niin etteikö sielläkin olisi hienoja juttuja, mutta se on varmaan lähimpänä semmoista perusjaskaa).
 
Lapinlahden linnut voisivat mennä yhtä hyvin Storyvilleen vetämään kappaletta (jonka nimeä en nyt muista) missä lauletaan: Hip, hop, hippihippi hop, hip hop, hippihippi hop
Olin hyvin huvittunut ensimmäisen kerran kun luulin meneväni jazz klubiin ja saavani kuuntelemalla jazz nautinnon sen sijaan sain öriseviä 50-vuotiaita miehiä kimppuuni.... Nooh.
Kysymys kuitenkin on ravintolasta, missä vanhempi väki nk. aikuiset haluavat tanssia jazzin tahdissa. Ihmetyttääkin miksi paikkaa kutsutaan Helsingin parhaaksi jazz clubiksi?
Onneksi on Jumo jazz klubi ja Juttu tupa niin ja ooppera jazz jne.
 
Ei jazzin tarvitse olla muusikoiden musaa. Enkä usko, että se on. Jo Storyville on osoitus siitä!

Se 'elitismi' pitää varmaankin jossain määrin paikkansa jos kattelee vaikka sitä keski-ikäistä/luokkaista väkeä mitä jossain Storyvillessä käy
 
Ihan off-topic taas kerran. En ole vielä tullut poikenneeksi Storyvilleen mutta pelkän näköhavainnon perusteella saattaisin hyvinkin kuvitella tulevani rankatuksi juuri tuollaiseksi elitistiksi. Luihu olemus, todella korkea otsa, hoitamaton risuparta, parhaimmat päivänsä nähnyt vaatetus, jalassa puutarha-askareissa nuhraantuneet tennarit, tupakki syttyy Zippolla jne.
 
EDIT: Tuli joku outo valaistuminen ja huomasin, että eihän noilla mainituilla määreillä pääsekään eliittiin. Päinvastoin. Hyvinsyönyt, oikeista paikoista sopivasti harmaantunut hiuslaite, näennäishuolimaton parin päivän sänki, prässätyt farkut, paljaissa jaloissa sikakalliit purjehduskengät, suussa joku itsensä Fidel Castron käärimä sikaari yms.
 
Joka tapauksessa tulee taas käytyä ilman muuta Porin Jazzeilla, ja vaikka en ole muusikko tulen todennäköisesti nauttimaan esiintyvien artistien toimista yhtä paljon kuin kaikkina näinä hmm... lähes neljänä kymmenenä vuotena kun siellä on tullut luuhattua.
 
Jazzista en sinänsä ymmärrä paljon mitään, mutta hyvä meininki natsaa aina ja joka paikassa.

....mutta pelkän näköhavainnon perusteella saattaisin hyvinkin kuvitella tulevani rankatuksi juuri tuollaiseksi elitistiksi. Luihu olemus, todella korkea otsa, hoitamaton risuparta, parhaimmat päivänsä nähnyt vaatetus, jalassa puutarha-askareissa nuhraantuneet tennarit, tupakki syttyy Zippolla jne.
 
Voi kiesus, mitä juttua! Mä oon ko. paikassa kerran käyny ja musta siellä oli jengiä ihan joka lähtöön.

Kiintoisaa muuten havaita, että jos tekee jollain tavalla vaikeaa musiikkia, joko soittotaidollisesti tai kuuntelullisesti, niin heti joku tuomitsee sen tilutteluksi tai kikkailuksi (instrumentistä riippuen). Jos taas tekee suoraviivaisempaa tavaraa, niin syytetään pinnallisuudesta, asenteella pätemisestä ja soittotaidon puutteesta. Itse pyrin välttämään moisiin paheisiin sortumista, vaikka onhan jazz tietysti ainoaa oikeaa musiikkia...