Niin, mut jos verrataan 60-luvun alun jatsia ja kyseisen vuosikymmenen lopun, niin siinä on jo iso ero. Loppupuolella "muodikkaaseen jatsiin" (vaikka kuin marginaalista se olisi muuhun musiikkiin verrattuna) kuului jo kovinkin sähköinen tahi avantgardistinen soundi. Mitä sis Wes ei todellakaan ollut.
Aini: Verve-levytksistä lötyyy kyllä helvetin hienoja juttuja. Niiden kautta ainakin itse löysin Wesin musan.
Viälä: Toi ns. paremman väen jazz-pakko-harrastus on olemassa edelleen. Varmaan ollut aina.
Jeh, tietysti ajan henki muuttuu mutta silti Wesin musiikki on jaska kuvioissa tietyllä tavalla aina muotia ja mähän puhuinkin että alkutaipaleen tavara, eli just nää 60-luvun alun jutut. Verveistä löytyy kyllä hienojakin juttuja ja oikeastaan eihän ne figelit yms. soittoa pilaa, ne on vaan liikaa.
Mun eka Wes -levy ja sitä myöten myös ensi kosketus jazziin oli "Wes Montgomery trio" jossa Wesin lisäksi soitti Mel Rhyne ja Paul Parker. Ehkä edelleen mun suosikki Wes. Ei muuta kuin huumoria peliin ja lisää paskaa housuun! |
Simplex
