Etno, proge, latin ›

Bursting Out livelevy on nyt kuunneltu, ja onhan tuo aivan mahtavaa tavaraa. Ilmeisesti Heavy Horses - kiertueelta vuodelta 1978 on tuo keikka. Omasta mielestäni ehdottomasti paras Tull-kokoonpano siinä, eli Anderson, Barre, Barlow, Evan, Glascock sekä Palmer.
 
Joo, Heavy Horses -kiertueelta napattu tuo äänite. Kyseessä ei kuitenkaan ole yksi ja sama keikka, vaan levy on nauhoitettu "ympäri Eurooppaa". Niin vähän kuin livelevyjä arvostankin, on Bursting Out ehdottomasti eräs parhaista.
 
Mitä kaikkea mukavaa olisikaan tapahtunut, jos Glascock ei olisi kuollut vuonna 1979 ja tuo kokoonpano olisi jatkanut vielä 80-luvullakin. Mutta ne ovat niitä jossitteluita, eikä se asia (valitettavasti) niillä muutu :p
 
Jaa-a, vaikea sanoa. Toivottavasti olisivat kuitenkin siirtyneet takaisin ainakin pari askelmaa kansantaruista taaksepäin. Elektroninen JT on kovin ":x", mutta moni tuntuu kehuvan tuota A:n ja kaamean Under Wrapsin välissä levytettyä Broadsword And The Beastia, joka onkin taas vähän folk rockimpaa kamaa.
 
Barren lempilevyhän on muuten juurikin tuo Under Wraps. Tiedä sitten mihin tuokin arvio loppujen lopuksi perustuu, ihan hirveää paskaahan tuo on. Varsin väkipakolla väännetyltä suurin osa 80-luvun Jethro Tullin tuotannosta kuulostaa.

Joo, Heavy Horses -kiertueelta napattu tuo äänite. Kyseessä ei kuitenkaan ole yksi ja sama keikka, vaan levy on nauhoitettu "ympäri Eurooppaa". Niin vähän kuin livelevyjä arvostankin, on Bursting Out ehdottomasti eräs parhaista.
 
Näin itsekin muistelin, mutta en ollut ihan varma asiasta..
 
Jaa-a, vaikea sanoa. Toivottavasti olisivat kuitenkin siirtyneet takaisin ainakin pari askelmaa kansantaruista taaksepäin. Elektroninen JT on kovin ":x", mutta moni tuntuu kehuvan tuota A:n ja kaamean Under Wrapsin välissä levytettyä Broadsword And The Beastia, joka onkin taas vähän folk rockimpaa kamaa.
 
Barren lempilevyhän on muuten juurikin tuo Under Wraps. Tiedä sitten mihin tuokin arvio loppujen lopuksi perustuu, ihan hirveää paskaahan tuo on. Varsin väkipakolla väännetyltä suurin osa 80-luvun Jethro Tullin tuotannosta kuulostaa.
 
Itse pidän myös A:sta ja etenkin Broadsword And The Beastista. Broadsword olisi ollut paljon parempi 70-luvun soundeilla, mutta meneehän se näinkin. Toisaalta, 80-luvun musiikillinen ilmapiiri, jossa hevi oli yksi suuri tekijä, olisi varmasti vaikuttanut Tullin musiikilliseen tyyliin, joten vanhalla folk-proge linjalla jatkaminen olisi ollut aika omituista/vaikeaa. Vaikka pahahan se on sanoa.
 
Under Wrapsia en ole kokonaan kuullu, mutta ainakin Under Wraps# 2 tuntuu ihan jees biisiltä.

Under Wrapsia en ole kokonaan kuullu, mutta ainakin Under Wraps# 2 tuntuu ihan jees biisiltä.
 
#2 on ihan loistobiisi, yksi bändin parhaista akustisista ja heti kakkossijalla "Dun Ringillin" jälkeen, jos minun mielipidetä kysytään. Toista samanlaista ei levyltä sitten löydykkään, muutamia hyviä kappaleita kuitenkin, kuten esim. "Later That Same Evening". "Under Wrapsin" ongelma on pikemminkin tuotannossa kuin kappaleiden tasossa.

#2 on ihan loistobiisi, yksi bändin parhaista akustisista ja heti kakkossijalla "Dun Ringillin" jälkeen, jos minun mielipidetä kysytään. Toista samanlaista ei levyltä sitten löydykkään, muutamia hyviä kappaleita kuitenkin, kuten esim. "Later That Same Evening". "Under Wrapsin" ongelma on pikemminkin tuotannossa kuin kappaleiden tasossa.
 
Ja oikeastaan rumpukoneen käytössä. Levyllä on liuta hienoja biisejä ("Under Wraps", "Tundra", "Nobody's Car", "European Legacy", "Later that same Evening"). Soitto pelaa, varsinkin kosketinsoittaja Wettese vakuuttaa. Erityismaininnan ansaitsee Anderson John Le Carre-tyylisistä sanoituksista.
 
Mutta kyllä tuo rumpukone tekee tämän levyn aika vaikeaksi kuunnella. Sen käyttö myrkyttäisi minkä tahansa JT-levyn.

Omia suosikkejani Tullin tuotannosta ovat Aqualung sekä Minstrel in the Gallery. Tuo Stormwatch tuli ostettua,mutta ei se oikein iske :/ Se ei jotenkin vaan kuullosta korvaani siltä "oikealta" JT:ltä. Songs from the woods on mielestäni aivan mahtava levy ja ansaitseekin arvonsa Tullin kolmanneksi parhaana levynä.
 
Tuo Broadsword and the beast tuli joskus kansikuvan perusteella ostettua ja suuresti sitä kadun :D Piti se pari kertaa hammasta purren, kylmä hiki valuen läpi kuunnella. Pettymys. -Clasp ja Broadsword ainoita kuunneltavia biisejä siltä levyltä.
 
Menin myös ostamaan tuollasen Aqualung live cd:n kun luulin,että se on sen aikaista liveä,mutta se olikin äänitetty vuonna 2004 ja Andersonin lauluääni on suuresti muuttunut. :/ Ei ollut erityisesti mieleen.
 
Aivan pakko mainita Warchild levy josta en suuremmin tykkää,mutta levyvihkon sisällä olevat kuvat ovat aika mahtavia :D

Meikäläiselle This Was, Stand Up ja Benefit oli melkoisia pettymyksiä. En oikeen osaa perustella kun en löydä sanoja. Noilta kolmelta ainoastaan Bouree ja To Cry a Song(olikohan se noi) on ainoat biisit mitä sillon tällön kuuntelen. Myöhemmistä levyistä tykkään kyl kovasti.

Ite pidän ehkä debyyttiä tai Songs From The Woodia parhaana.

Aivan pakko sanoa, mutta mielestäni Broadsword and the beast on aivan kauhea levy :D Sen oon pari kertaa kuunnellu ja kylmä hiki vain virtaa, kun suosikkibändi on mennyt niin metsään. Crest of a Knave on ainoo hyvä 80-luvun Tull levy. Osaako joku sanoa jotain Tullin ysäri tai siitä uudemmasta tuotannosta? :) En ole itse kuullut itse asiassa yhtään.
 
Songs from the woods on mun Tull suosikki number 2.

Aivan pakko sanoa, mutta mielestäni Broadsword and the beast on aivan kauhea levy :D Sen oon pari kertaa kuunnellu ja kylmä hiki vain virtaa, kun suosikkibändi on mennyt niin metsään. Crest of a Knave on ainoo hyvä 80-luvun Tull levy.

Mun mielestä Broadsword on oikein hieno kasarirock-levy, hyvät soundit ja tarttuvia melodioita. Eihän se ihan noiden 70-luvun progeklassikkojen tasolle yllä, mutta lajissaan toimii varsin hyvin. Beastie, Broadsword ja Pussy Willow on muistaakseni ainakin loistobiisejä.
 
Mä pidän myös Broadswordista huomattavasti enemmän kuin Crest of Knavesta, joka on Budapestia lukuunottamatta aika tylsä ja mitäänsanomaton levy. Eikä se Budapestkaan enää oikein jaksa innostaa. Kolkot soundit muutenkin tuolla levyllä.
 
Osaako joku sanoa jotain Tullin ysäri tai siitä uudemmasta tuotannosta? :) En ole itse kuullut itse asiassa yhtään.
 
Tuosta ysärituotannosta on pitkän aikaa ollut hankinnan alla Roots to Branches, jota on kehuttu hyväksi levyksi. Mun mielestä tuon levyn nimikkobiisi on ainakin yksi parhaista biiseistä Living with the Past -DVD:llä, joten pitääpä hankkia joskus kokonainen levykin.
 
J-Tull.comia olen puolestaan itsekin kuunnellut, ja se ei uponnut sitten yhtään. Minulle se on vähän samaa sarjaa kuin tuo Crest of Knavekin, ihan ok musiikkia, muttei herätä suurempaa innostusta kuunnella uudestaan ja uudestaan.

Mä pidän myös Broadswordista huomattavasti enemmän kuin Crest of Knavesta, joka on Budapestia lukuunottamatta aika tylsä ja mitäänsanomaton levy. Eikä se Budapestkaan enää oikein jaksa innostaa. Kolkot soundit muutenkin tuolla levyllä.
 
Vaikken ole koskaan Broadsword And The Beastia kokonaisuudessaan kuunnellut, koska tähän ei ole ollut tilaisuutta, niin harva levy on yhtä mitäänsanomaton kuin Crest Of A Knave, joka ei tosiaan Budapestiä lukuunottamatta hetkauta sitten yhtään. Sen sijaan pari Broadsword-lohkaisua, kuten Beastie ja Broadsword, ovat mielestäni äärimmäisen kuunneltavia kappaleita.
 
Syksyllähän julkaistaan näillä näkymin uusi JT-studiolevy, saapa sitten nähdä, että mitä uutta sillä saralla onkaan luvassa..

Rootsia voisin kyllä suositella ainakin omasta puolesta....

Tullin uudemmasta kamasta on hyvä tsekata Living With (huom, ei in) The Past live CD ja DVD, niistä löytyy myös muutama uudempi kappale, kuten Dot Com, jotka toimivat tuossa livellä paremmin kuin studiolevyllä. Hauskana bonuksena mukana on muutama biisi vuoden 2004 pubikiertueella, jossa Tull soitti alkuperäiskokoonpanossa! Abrahams ei edelleenkään ole "ihan" Barren tasoinen vetelijä, mutta historiallisessa mielessä soitannat ovat sangen mieltä ylentäviä.

Mitäs muuden pidätte yhtyeen 70-luvun tuotannon epäilemättä aliarvostetuimmasta levystä, vuoden '76 Too Old To Rock 'N Roll: Too Young To Die!:stä? Mielestäni ihan käsittämättömän hieno levy, ja toisinaan musiikillisesti yllättävänkin lähellä yhtyeen alkuaikoja. Muuta 70-luvun Tullia suoraviivaisempaa, hienoja akustisia biisejä, David Palmerin hienoja saksofoneja siellä täällä ja konseptikin sisältää mukavan selkeän tarinan ikääntyvästä 70-luvun rokkarista. Mielestäni hienompi teos kuin yhtyeen ehkäpä yliarvostetuin levy, Songs From The Wood.

Mitäs muuden pidätte yhtyeen 70-luvun tuotannon epäilemättä aliarvostetuimmasta levystä, vuoden '76 Too Old To Rock 'N Roll: Too Young To Die!:stä?
 
Nimibiisi on kaikkien aikojen Tull-suosikkini. Hyvä levy muutenkin. Jostain syystä levyn nimibiisi on muodostunut tärkeäksi hunningolle joutumisen aloitusbiisiksi silloin kun alkaa vakava ryyppääminen.

Hei millä levyllä on Teacher? On muuten ehkä oma Jethro lempparini. Loistava biisi.

Hei millä levyllä on Teacher? On muuten ehkä oma Jethro lempparini. Loistava biisi.
 
Benefit.
 
irowawa

Mainio bändi!
 
Itelle tarttui joskus 15 kesäsenä kotikaupungin kirjastosta mukaan lp nimeltä A Passion Play. Kyseinen levy oli ensimmäisiä progelevyjä joita kuulin ja kolahti kovasti. On edelleen mielestäni bändin parhaimmistoa. Muita suosikkeja on Aqualung (nimikkobiisissä yks kaikkien aikojen hienoimmista kitarasooloista), Minstrel In A Gallery, Thick As A Brick, Heavy Horses sekä Songs From The Woods.

Benefit.
 
irowawa
 
Ei ainakaan mun Benefit - levyllä ole tuon nimistä kappaletta kuin Teacher.

Ei ainakaan mun Benefit - levyllä ole tuon nimistä kappaletta kuin Teacher.
 
Aina kun yritän olla ystävällinen/päteä, niin mut tyrmätään :(
 
Tuo oli lähteenä: http://www.progarchives.com/album.asp?id=2017

Teacherista löytyy tuollainen tieto:
 
"Teacher" was on the original U.S. release. "Alive and Well and Living In" was on the original U.K. release.
 
"Teacher," became a fan favorite in the U.S. though the band felt it was a throwaway song and Ian wrote it as a B-side. Ian, to date, professes distaste for this tune reflecting disillusionment with formal education, a theme arising in future songwriting as well. The U.K. version on the remastered copy is a very different arrangement with far less flute. The flute was added to the U.S. release as the record company felt Tull needed a pop single featuring the flute.
 
Edit: http://www.j-tull.com/discography/benefit/index.html