Etno, proge, latin ›

jazzmies: Mä oon niin onnellinen, että KC on tehnyt levynsä. DVD ei tuo lisäarvoa, koska heidän aktin seuraaminen on kovin puisevaa hommaa. Fripp baarijakkaralla ym. lavasäkenöintiä.
 
No kyllähän esim. Belew ja Levin koikkelehtivat lavalla aika kunniakkaasti, hymyilevätkin perkeleet ja välillä karehtii hymy Brufordin ja Frippinkin huulilla (johtunee jenkkivahvistuksista). Näin siis 80-luvun pätkissä. Ja Wettonin aikaiset ovat myös mielenkiintoista seurattavaa, varsinkin jos Jamie Muir on mukana. Näitä tosin ei taida The Beat Clubia enempää olla.
 
Bozin aikaisia en ole ikinä nähnyt ja näinköhän niitä löytyykään? Sääli, koska kokoonpano oli erinomainen ja huomattavasti mainettaan parempi. Epäiljöille suositellaan levyä "Live At Summit Studios, 1972".

Kai huomasitte Red:n kohdalla tuon "full version of Providence". Siis häh? Eikö tuo alkuperäinenkin versio biisistä ole joku 6min liian pitkä?

kotti: Kai huomasitte Red:n kohdalla tuon "full version of Providence". Siis häh? Eikö tuo alkuperäinenkin versio biisistä ole joku 6min liian pitkä?
 
Biisihän löytyy kokonaisuudessaan myös "The Great Deceiver" -boxilta, bändin 70-luvun toiseksi viimeiseltä keikalta. Tai biisi ja biisi, liveimprovisaatio on kuitenkin parempi nimitys.

jazzmies: Mä oon niin onnellinen, että KC on tehnyt levynsä. DVD ei tuo lisäarvoa, koska heidän aktin seuraaminen on kovin puisevaa hommaa. Fripp baarijakkaralla ym. lavasäkenöintiä.
 
Jos haluaa nähdä vikkelää lava-akrobatiaa, niin KC on kyllä totaalisen väärä orkesteri.

"Redin" juhlaversio ja 5 levyn "In the Court of the Crimson King"-boksi lähtivät ennakkotilaukseen. Jes!

Ennakkotilattu on kaikki nämä kolme tulossa olevaa uusintajulkaisua.. Nyt sit vaan odotellaan ja odotellaan ja ODOTELLAAN!! Tossa In the courtissa toi 5 cd:n + 1 dvda:n pläjäys oli sentään jo vähän liikaa ja tyydyin cd-dvda-versioon...
 
http://www.burningshed.com/store/kingcrimson/collection/313/1677/

Eka ja Red tuli ennakkotilattua. Lizard ei oikein uppoa meikäläiseen. Nuo kaksi muuta menevät kyllä heittämällä klassikkojen joukkoon. Melkonen setti kyllä tuo viiden cd:n In The Court Of The Crimson King. Huhhuh.

kotti: Eka ja Red tuli ennakkotilattua. Lizard ei oikein uppoa meikäläiseen. Nuo kaksi muuta menevät kyllä heittämällä klassikkojen joukkoon. Melkonen setti kyllä tuo viiden cd:n In The Court Of The Crimson King. Huhhuh.
 
Fripp on itse kehunut Lizardin uutta miksausta ja sanonut, että levy kuulostaa ensimmäistä kertaa hänen korviinsa nautittavalta. Nähtäväksi jää.

Tohtori Flang: Fripp on itse kehunut Lizardin uutta miksausta ja sanonut, että levy kuulostaa ensimmäistä kertaa hänen korviinsa nautittavalta. Nähtäväksi jää.
 
Hieman pelottaa näiden vanhojen patujen korvien kunto masterointi- ja miksei miksaushommienkin arvioijina. Alex Lifeson, The Edge ja ehkä Townshendkin ovat kehuneet tuotostensa uudelleen masterointeja, ja ovat olleen prosessissa myös enemmän ja vähemmän mukana. Tulos on sitten jotain muuta. Toivottavasti Frippillä on kuitenkin kuulo edelleen kunnossa ja lopputulos hyvä.

jra: Hieman pelottaa näiden vanhojen patujen korvien kunto masterointi- ja miksei miksaushommienkin arvioijina. Alex Lifeson, The Edge ja ehkä Townshendkin ovat kehuneet tuotostensa uudelleen masterointeja, ja ovat olleen prosessissa myös enemmän ja vähemmän mukana. Tulos on sitten jotain muuta. Toivottavasti Frippillä on kuitenkin kuulo edelleen kunnossa ja lopputulos hyvä.
 
Jos minulta kysytään niin Alex Lifesonia ei pitäisi päästää lähellekään masterointihuonetta. R30, Vapor Trails ja varsinkin Rock in Rio ovat huonoiten masteroidut levyt mitä olen ikinä kuullut. Metallican Death Magnet on kuulemma vielä huonompi.
 
Steve Wilson on tehnyt uudestaanmiksaukset. Uusien ja vanhojen miksauksien masteroinneista on vastannut Simon Heyworth. Pitäisi kuulostaa hyvältä.

Ainahan Lizard on kuulostanut hyvältä.

Planetist: Ainahan Lizard on kuulostanut hyvältä.
 
Samoin minusta. Mutta ymmärrä Frippin hyvin kritiikin - joissain kappaleissa, (kuten Happy Families) on niin monta asiaa meneillään yhtäaikaa, että kappale meinaa hajota käsiin loppuvaiheessa. Uudessa miksauksessa on tehty tiukempia ratkaisuja soittimien balanssoinnissa kuin alkuperäisessä.
 
Frippin mukaan 5.1. miksaus on erityisen hyvä. Fripp selitti taannoin päiväkirjassaan, että siinä missä mono oli liian vähän In the Courtille, oli stereo liian vähän Lizardille.

Flang: Samoin minusta. Mutta ymmärrä Frippin hyvin kritiikin - joissain kappaleissa, (kuten Happy Families) on niin monta asiaa meneillään yhtäaikaa, että kappale meinaa hajota käsiin loppuvaiheessa.
 
Lizard on kaikin tavoin levällään kuin "jokisen eväät". Bändi ei groovaa, biisit ovat kyhäelmiä ja syy levyn tekemiseen on kateissa. Vielä epätoivoisempi ja aneemisempi on tuo Islands. Täytyy olla pieni levykokoelma, jotta sitä vapaaehtoisesti kuuntelee maailman pursuessa toinen toistaan vaiherikkaampia levyjä. Pudotus In the Courtista ja Poseidonista on järisyttävä joka tavalla.
 
Valonpiluksi muodostui sitten se toinen bändi, Wettonit ja kumppanit. En pidä noita Lizardin ja Islandin kokoonpanoja oikein edes bändinä, koska yhteensoitosta on turha puhua noissa keräilyerissä. Mutta erityisesti ensimmäinen bändi oli ja on edelleen järistyttävä kokonaisuus. Se Epitaph-tupla, jolla on BBC:n masterit ja Amerikan live-taltionnit, näyttävät närhen munat, joiden rinnalla "tuotetut" kaksi ensimmäistä ovat kuin varjokuvia. Kuunnelkaa 'Mars' ja vapiskaa ;)

jazzmies: Lizard on kaikin tavoin levällään kuin "jokisen eväät". Bändi ei groovaa, biisit ovat kyhäelmiä ja syy levyn tekemiseen on kateissa. Vielä epätoivoisempi ja aneemisempi on tuo Islands.
 
Mitäs vikaa on Ladies of the Roadissa? Tai Sailor's Talessa?
 
jazzmies: Täytyy olla pieni levykokoelma, jotta sitä vapaaehtoisesti kuuntelee maailman pursuessa toinen toistaan vaiherikkaampia levyjä.
 
"Vaiherikkaampia"?
 
jazzmies: Valonpiluksi muodostui sitten se toinen bändi, Wettonit ja kumppanit. En pidä noita Lizardin ja Islandin kokoonpanoja oikein edes bändinä, koska yhteensoitosta on turha puhua noissa keräilyerissä.
 
Lizardilla ei soittanut bändi, sen asianomaisetkin ovat myöntäneet. Islands-kokoonpano olikin sitten eri asia. Onkohan jazzmies kuullut Live at the Summit Studios '72-lätyn?

Lizardia tulee kuunneltua toisinaan, Poseidonia ei juuri koskaan. Miksi ihmeessä edes kuuntelisin kun se on aikalailla biisistä biisiin huonompi versio debyytistä. Ainoa valopilkku on cat food joka Tippettin veikeän soiton myötä antaa jo vähän vihjettä Lizardista.

Tohtori Flang: Mitäs vikaa on Ladies of the Roadissa? Tai Sailor's Talessa?
 
Groove, koska sitä ei ole. Giles svengasi kuin hirmu ja otti riskejä kuin peijooni pudoten aina yhteiseen maljaan. Sama Bruford, basisteilla oli varmasti velmua noiden kanssa, sillä Wetton ja Lake, niin kehnoja instrumentalisteja kuin ovatkin, kuulostavat mukavalta noiden seurassa. Mutta tuo itsekeskeinen virkkaaja Lizardilla, ja kömpelö takoja Islandilla, syövät paljon tehoa noilta muuten kelpo kappaleilta. Itselleni esittämisellä, svengillä ja maulla on paljonkin merkitystä. Muutoin levyt menevät divariin.

jazzmies: Wetton ja Lake, niin kehnoja instrumentalisteja kuin ovatkin, kuulostavat mukavalta noiden seurassa.
 
Ensimmäinen kerta kun kuulen jonkun pitävän Lakea ja Wettonia kehnoina instrumentalisteina.
 
No yksi mielipide ei liene totuus..
 
Mutta tuo itsekeskeinen virkkaaja Lizardilla, ja kömpelö takoja Islandilla, syövät paljon tehoa noilta muuten kelpo kappaleilta. Itselleni esittämisellä, svengillä ja maulla on paljonkin merkitystä. Muutoin levyt menevät divariin.
 
En kyllä itsekään kauheasti ko. levyistä Crimson tuotannossa diggaile ,mutta "svengi" ja "maku" on niin abstarkteja ja subjektiivisia käsitteitä ,että tyydyn pelkkään "en mie tykkää" -kommenttiin joka merkitsee tismalleen samaa :-)

Tohtori Flang:
 

 
Lizardilla ei soittanut bändi, sen asianomaisetkin ovat myöntäneet. Islands-kokoonpano olikin sitten eri asia. Onkohan jazzmies kuullut Live at the Summit Studios '72-lätyn?
 
On muuten ehkä paras livelevy tuolta kokoonpanolta. Boz oli basistina tuolloinkin vielä alussa mutta pärjää mainiosti ja Ian Wallacen ja Mel Collinsin meininki on ihan huippua. Jos "Islands" levy kuulostaa aneemiselta ja "Earthbound" anta liian rupisen kuvan, niin tämä livelevy on ihan toista maata. Samaa voi sanoa monista muistakin Collector's Club -lätyistä Fripp/Wallace/Collins/Boz -kokoonpanolta.

jazzmies: Mutta tuo itsekeskeinen virkkaaja Lizardilla
 
Andy McCulloch. Ei pääse kyllä oikeuksiinsa "Lizardilla", sen sijaan Greenslade -yhtyeessä miehen soitto toimi komeasti. Persoonallista ja komeat rumpusoundit ja yhteistyö basisti Tony Reevesin kanssa toimii hienosti.

Joo Bozin aika oli hyvällä tavalla maanläheisin ja ihan kelpo kokoonpano. Toi Summit-live on hyvä ja sitten mikäs se toinen olikaan joku tupla.. hyvä live sekin. Itse studioalbumikin on hyvä. Päihittää mun mielestä pari aiempaa selvästi, mutta se Wettonin Crimson....toinen stoori.