Etno, proge, latin ›

Lainasin kirjastosta ja yllätyin erittäin positiivisesti!!
Mieletön levy. En yleensä diggaile Hendrixiä mutta tämän levyn sovitukset ovat loistavia. Levytetty vuonna 1974. Mukana esim. David Sanborn ja Jahn Abercrombie.

taitaa se alkuperäinen olla "hieman" parempaa..

taitaa se alkuperäinen olla "hieman" parempaa..
 
Noh noh.
 
On noi oikeasti hyviä noi Evansin versioinnit, jokseenkin erilaisella lähestymistavalla vaan.
 
Kyseessä ei ole mikään "soitetaanpa hassuja jatsiversioita Jimin biiseistä"-levy vaan hienoa musiikkia, jossa on aikamoinen groove päällä. Paitti ne parit imelät fonisooloilut ottaa vähän korvaan...

On muuten tosiaan hyvä levy tuo. En ite omista albumia,mutta oon pari kertaa kuunnellut. Toi pitäis kyllä ostaa.
Evansin tuotannosta kannattaa tsekata ainakin aluksi Miles Davisin kanssa tehdyt +mm. soolo "Out of the Cool".

On muuten tosiaan hyvä levy tuo. En ite omista albumia,mutta oon pari kertaa kuunnellut. Toi pitäis kyllä ostaa.
Evansin tuotannosta kannattaa tsekata ainakin aluksi Miles Davisin kanssa tehdyt +mm. soolo "Out of the Cool".
 
Milesin kanssa tehdyt Quet Nights ja Cetches Of Spain on hienoja. Varsinkin jälkimmäiseen olen ihastunut ja juuri noiden Evansin orkestraatioiden vuoksi.
 
Out Of The Cool on kans aivan briljantti levy. Niin hienoa, ettei tiedä miten olis...
Myös tämän "kaverina" hyvin toimiva levy In To The Hot kantsii tsekata.

Milesin kanssa tehdyt Quet Nights ja Cetches Of Spain on hienoja. Varsinkin jälkimmäiseen olen ihastunut ja juuri noiden Evansin orkestraatioiden vuoksi.
 
Out Of The Cool on kans aivan briljantti levy. Niin hienoa, ettei tiedä miten olis...
Myös tämän "kaverina" hyvin toimiva levy In To The Hot kantsii tsekata.
 
Jep hyviä levyjä ovat. Nuo omistan itekkin kaikki.
Into the Hot on kyllä hyvä. Quiet Nights mahtava levy,
Scetches Of Spain ehkäpä mun suosikkilevy kaikista levyistä ollut viimeisen vuoden pitkälti Concierto De Aranjuezin takia.

Scetches Of Spain ehkäpä mun suosikkilevy kaikista levyistä ollut viimeisen vuoden pitkälti Concierto De Aranjuezin takia.
 
Oma suosikkini on Saeta (saattaa olla myös Solea, en ole varma, kun ei ole levy tässä lähettyvillä), jossa bändi ikäänkuin "jämähtää" toistamaan samaa parin tahdin pätkää. Hypnoottista.

Lainasin kirjastosta ja yllätyin erittäin positiivisesti!!
Mieletön levy. En yleensä diggaile Hendrixiä mutta tämän levyn sovitukset ovat loistavia. Levytetty vuonna 1974. Mukana esim. David Sanborn ja Jahn Abercrombie.
 
Oli tuossa syksymmällä minullakin Sellon kirjastosta ko. levy lainassa - ei oikein kolahtanut. Evanseja on kyllä jonkinverran itsellanikin (kiitos cd:t ja uusintajulkaisut) että sikäli genre ei ollut outo. Mielestäni triolla soitetut alkuperäisbiisit ovat niin hienostuneen pelkistettyjä, että isolle bändille pitäisi keksiä sovituksiin joku todellinen oma juttu - en sellaista tässä tapauksessa löytänyt ja musiikki jäi etäiseksi.

Tulipa tässä mieleen että tuolla Evansin sedällä taisi olla joku "juttu" Hendrixin musiikin suhteen. Useammalla 70-luvun levyllä on coveri jos toinenkin.
 
Kuitenkaan käsittääkseni tämä Plays music of Jimi Hendrix ei ole kokoelma näistä.

Tulipa tässä mieleen että tuolla Evansin sedällä taisi olla joku "juttu" Hendrixin musiikin suhteen. Useammalla 70-luvun levyllä on coveri jos toinenkin.
 
Kuitenkaan käsittääkseni tämä Plays music of Jimi Hendrix ei ole kokoelma näistä.
 
Minulle jäi käsitys, että ko. levy on omien sessioidensa tuotosta.
 
70-lukuisista Evanseista en yhtäkkiä muista - tutumpia ovat 60-luvun äänitteet - pillilahjehousut, cocktailit ja valkoisen keskiluokan amerikan yökerhomeininki svengaavat semmoista "modernia" fiilistä. (Olin kyllä poikanen niiden levyjen tekoaikoihin). Jatsimaku on muutenkin minulla paljolti 60-luvun ja sitten taas nykymeininkien puitteissa - 70-luvun sähköhommia kuitenkaan unohtamatta. 80-luvulta ei ole jäänyt oikein mitään - vähistäkään sen ajan varsinaisista "jatsi"levyhankinnoista ei ole äkkimuistamalla jäänyt mitään erityistä kestosuosikkia (vaikka täytyy kyllä selata taas hyllyä, että puhunko läpiä päähäni kun en vain nyt yhtäkkiä muista).

70-luvulla Evansilla tais mennä aika "moterniksi" meininki. Ainut omasta hyllystäni löytyvä levy taitaa olla "There Comes A Time", joka on aika vaikeaa ja taiteellista kamaa. Tosin sinnekin mahtuu yksi Hendrixin biisi sekaan.

70-luvulla Evansilla tais mennä aika "moterniksi" meininki. Ainut omasta hyllystäni löytyvä levy taitaa olla "There Comes A Time", joka on aika vaikeaa ja taiteellista kamaa. Tosin sinnekin mahtuu yksi Hendrixin biisi sekaan.
 
Täytyypä tsekata kunhan ensin selviää joulun cd-dvd -ähkystä.

Täytyypä tsekata kunhan ensin selviää joulun cd-dvd -ähkystä.
 
Ei kyllä mitenkään suositeltava levy välttämättä ole, mutta yleissivistyksen merkeissä menee.

Vieläpä sen verran: Tykkään esim. Rickie Lee Jonesin versiosta (Pop Pop -levyllä) Up from the Skies -biisistä. Soittamassahan on tekijämiehiä (siis oikeasti soittajina eikä vain "nimiä"), mutta vetävät niin "kuivaa" kun vaan voi ja samalla hienoa svengiä, niin että huomaa soitossa ja sovituksessa olevan kaikki.
 
Henkan biisit ovat mielestäni monesti sellaista soiton ekonomian maksimointia - vähillä elkeillä otetaan koko tila ja ajatus haltuun. James Blood Ulmeria olen tykännyt samasta syystä kuunnella - paitsi, että Ulmer soittaa vielä "vähemmän". Itse olen joskus R.L.J:n versiosta innostuneena koittanut, että voiko tehdä alkuperäistä niukempia mutta kulkevia Henkkabiisiversioita - vaan ei ole minusta ollut siihen ;-). Evansin versioistakin odotin (ehkä väärällä tavalla) semmoisia kuiviin puristettuja bigband tulkintojan eivätkä ne olleet minulle tarpeeksi semmoisia.
 
Rickie Lee Jonesilla on ollut muutenkin taito (tai kuka niillä levyillä sen on tehnytkin) onnistua coveroinneissa esim. "It´s like this" albumi jaksaa kiinnostaa ja viihdyttää yhä vaan.

Evansin versioistakin odotin (ehkä väärällä tavalla) semmoisia kuiviin puristettuja bigband tulkintojan eivätkä ne olleet minulle tarpeeksi semmoisia.
 
Itse suhtauduin Evansin henkkalevyyn oikeastaan aika funklevynä. Sitä se kai onkin suurimmaksi osaksi.

Enpä ole tainnut kyseistä lättyä aivan läpi kuunnella, mutta niiden muutaman kuulemani biisin kohdalla on tullut mieleen, että tällaista musaa oltaisi voitu kuulla Milesin ja Hendrixin yhteiseltä levyltä, jos vain Henkka ei olisi mennyt kuolemaan. Mileshan diggaili muistaakseni Jimistä ainakin jossain määrin. Bitches Brewhän kuulostaa ainakin paikoitellen aika paljon Hendrixiltä... No, spekulointiahan tämä on.

Enpä ole tainnut kyseistä lättyä aivan läpi kuunnella, mutta niiden muutaman kuulemani biisin kohdalla on tullut mieleen, että tällaista musaa oltaisi voitu kuulla Milesin ja Hendrixin yhteiseltä levyltä, jos vain Henkka ei olisi mennyt kuolemaan. Mileshan diggaili muistaakseni Jimistä ainakin jossain määrin. Bitches Brewhän kuulostaa ainakin paikoitellen aika paljon Hendrixiltä... No, spekulointiahan tämä on.
 
Joo, Muistaakseni olen lukenut, että Miles suunnitteli yhteistyötä Hendrixin kanssa. Aiheesta oli joskus Guitar Playeristä juttua ja kuvituksena kuvitteellinen kansi äijien levyyn. "Wah Out!" tai jotain oli nimena...
 
Hendrixin kuolema jätti tekemättömäksi myös toisen mielenkiintoisen projektin, joka hänellä oli tarkoituksena tehdä ruotsalaisen hammond-rumpu-duo Hansson & Karlssonin kanssa. Ovat muuten Henkan levyttämän Tax Free-biisin säveltäjiä ja tuo aikamoiseksi rypistykseksi luokiteltava ruotsalaisten versio on kyllä parempi kuin ensiksi mainitun.
 
Suomessa Hansson & Karlssonia on coveroinut Nieminen & Litmanen.