Etno, proge, latin ›

Tämä kuuluu taas sarjaan "mahdottomat kysymykset", mutta kysytään silti. Eli listatkaapas kymmenen parasta progelevyänne. Tässä oma top10 (jonka järjestys vaihtelee päivittäin):
 
1.King crimson - In the court of the crimson king
2.Pink floyd - The wall
3.Rush - 2112
4.Yes - Close to the edge
5.Pink floyd - Dark side of the moon
6.King crimson - Red
7.Tool - Lateralus
8.Van der graaf generator - Pawn hearts
9.Rush - Hemispheres
10.Wigwam - Nuclear nightclub

Tästäki vois saada aikaan ihan antoisan keskustelun jos tyypit laittais vähän kommentteja perään.

noin 20 hyvää voisi pystyä, ilman arvojärjestystä, mutta 10 on kyllä mahdoton.

ihan jees,mutta mitä se tool tekee siellä? heh

1. Yes - Close to the Edge
2. King Crimson - In the Court of the Crimson King
3. Van der graaf Generator - Pawn Hearts
4. Transatlantic - SMTPe
5. Transatlantic - Bridge Across Forever
6. The Flower Kings - Unfold the Future
7. Tool - Lateralus
8. King Crimson - Discipline
9. Camel - Moonmadness
10. Opeth - Damnation
 
Järjestys on mielivaltainen, ja koetin laittaa ainoastaan levyjä, jotka mielletään mahdollisimman progeksi. Tosin Tool ja Opeth ovat kauimpana, mutta minkäs teet kun en omista käytännössä muita niin lähellä progea olevia levyjä (jotka olisivat top-10:n ansaitsevia).

En tiedä mitä noista levyistä saa progeksi nimittää, ja vaikka tietäisinkin, olisi mahdoton tehdä mitään TOP-10 -listaa, jonka järjestys säilyisi yli kolme minuuttia (ehkä vähän liiottelen, mutta kuitenkin.)
 
Olenpa tylsä.

1. Dream Theater - Images And Words
2. Jethro Tull - Songs From The Wood
3. Liquid Tension Experiment - 1
4. Pink Floyd - Dark Side Of The Moon
5. Spock's Beard - The Kinderness Of Strangers
6. The Flower Kings - Retropolis
7. Transatlantic - Bridge Across Forever
8. Dream Theater - When Dream And Day Unite
9. Pink Floyd - Wish You Were Here
10. Rush - Hemispheres

Pink Floyd - The Wall LIVE
Ehdottomasti loistavat soundit, hyvä meininki,
Hienot kannet kun on se limited edition mikä on kirja.
Täydellinen ja hyvät biisit. Visvat lentää aina kakkos levyn alkuraitoja kuunnellessa.
 
Ayreon - Universal Migrator Part I
Kauneinta progea mitä tiedän, ei voi olla pitämättä.
Vangelis-tyyppiset synasoundit on mieleeni ja mies- ja naisäänet vuorottelevat siellä täällä. Suosittelen nukkumaanmenomusiikiksi tai chillailuun, hyvä trippi.
 
Opeth - Joka toinen levy
Raskasta ja välissä kaunista, etsin pitkään ja löysin sen mitä hain. Jos dödö toimii, toimii tämäkin kuin junan vessa.
 
Krapulasta johtuen en nyt keksi enempää enkä taida jaksaa ajatella.

Ayreon - Universal Migrator Part I
Kauneinta progea mitä tiedän, ei voi olla pitämättä.
Vangelis-tyyppiset synasoundit on mieleeni ja mies- ja naisäänet vuorottelevat siellä täällä. Suosittelen nukkumaanmenomusiikiksi tai chillailuun, hyvä trippi.
 
Kuuntelen tässä sellaista biisiä kuin Back On Planet. Tulee kitaroinnista jossain määrin Zakk Wylde mieleen. Ihan jännää, joskin syntsat vähän kiroaa tätä julkisivua.

Gentle Giant - In A glass house.
 
Mielenkiintoiset sovitukset hyviin biiseihin, monipuolinen soitinkavalkaadi, ja vankka tyylitaju. Siinä se. Minun henkilökohtaiseen musiikkimakuuni tämä on täydellinen. Tuo on vaikea laji, olla monipuolinen ja vaikkapa monimutkainenkin, sortumatta liikaan tilutukseen, tai huumorintajuttomuuteen.
 
Ja jotenkin tästä levystä tulee tunne, että se on enemmän, kuin osiensa summa. Jos muita pitää mainita niin saman orkesterin muut levyt, Jethro Tullin - Thick as a Brick, Genesiksen - Selling England by the pound... Jotenkin levykokonaisuudet on aina vedonneet minuun paljon enemmän kuin kokoelmat erillisiä hittejä.

Tietty jos proge ajatellaan laajakäsitteisesti, niin lista muuttuisi radikaalisti. Melkein jokainen Opethin levy olisi silloin top-10:ssä ja mm. maudlin of the Wellin Bath ja Leaving Your Body Map sekä Estradaspheren Buck Fever.
 
Mutta ehkä se kaikkein upein progelevy on In the Court of the Crimson King. Voimakas ja tunteita herättävä, paikoittain riipivä mutta herkkä ja ennen kaikkea kaunis.

Järjestystä en saisi aikaan, mutta kärkikympissä olisi ihan varmasti Wigwamin Being. Samoin myös Amon Düül II:n Tanz der Lemminge.

Ei järjestystä, mutta kymmenen parasta näin sekunnin miettimisellä:
 
King Crimson: Red
Wigwam: Being
National Health: Of Queues Of Cures
Magma: Live/Hhai
Gentle Giant: The Power And The Glory
Yes: The Yes Album
Pekka Pohjola: Jokamies
Todd Rundgren: A Wizard, A True Star
Area: Maledetti
Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway

Ja heti unohtui tietenkin Hammill ja VDGG...Erkele!:)

On ihmisillä mielenkiintoisia käsityksiä progesta...

Tool-Lateralus
Pekka Pohjola-Kätkävaaran Lohikäärme
Rush-Hemispheres
King Crimson-Red
YUP-Toppatakkeja ja Toledon Terästä
Yes-Fragile
Rush-Moving Pictures
King Crimson-Three of a Perfect Pair
.
.

ihan jees,mutta mitä se tool tekee siellä? heh
 
Lateralus on esim omasta listastani mielestäni melkeimpä se kaikkein progein levy, jos sitä nyt mitenkään voi "mitata".

No vaikkapa seuraavat proge(?)levyt ovat kovia:
 
King Crimson - In the Court of the Crimson King (huippu)
Pink Floyd - The Wall ja Dark Side of the Moon (klassikoita molemmat)
Dream Theater - Images and Words (oli se sitten progea tai ei)
Liquid Tension Experimentin molemmat (sama kuin DT:n kohdalla)
Toolin se yksi minkä nimi ei nyt tule mieleen
 
Ja joitain muita joita nyt ei tule mieleen.

Minulle ainakin DT ja LTE ovat niin progea kuin proge vain voi olla. Jos joku käskee mainita progebändin, niin sanon kyllä ensimmäisenä Dream Theaterin.

Minulle ainakin DT ja LTE ovat niin progea kuin proge vain voi olla. Jos joku käskee mainita progebändin, niin sanon kyllä ensimmäisenä Dream Theaterin.
 
Niin, eiköhän näistä asioista ole väitelty ihan tarpeeksi, minulle DT ei ole niinkään progea kuin esim. Tool, kun jollekin taas se ei ole ollenkaan progea... jospa joskus saamme kaiken kattavan progeraamatun käsiimme josta voimme tarkastaa :)