Tässä on nyt käynyt niin, että on tullut ihastuttua mm. Diamanda Galáksen ja Sainkho Namtchylakin musiikkiin kovasti. Ensimmäinen on pelottavan näköinen avant-garden kuningatar, ja toinen Tuvasta kotoisin oleva nainen, joka yhdistelee perinteistä tuvalaista kurkkulaulua muuhun vapaaimprovisaatioon (on tehnyt yhteistyötä monien jatsareiden, kuten Evan Parkerin ja Peter Kowaldin kanssa). Yhteistä näillä artisteilla on hurja ääniala, Galáksella neljä oktaavia ja Namtchylakilla seitsemän kertoo AMG kun nyt lunttaan, ja että he tykkäävät mennä sen äänensä kanssa hyvinkin äärirajoille.
Vastaavanlaisia artisteja olisi siis haussa. Lähinnä modernin musiikin parissa puuhastelevia loistavia äänenkäyttäjiä, mutta mikseipä myös perinteikkäämmän meiningin (kuten Tuvan rupluttajat) tallenteita. Mitä sekopäisempää ja normaalia länsimaista korvaa shokeeraavampaa tavaraa, sen parempi. |
Meredith Monk. Nainen, jonka Galás mainitsee yhdeksi esikuvakseen - kuvittele Galásin jazzahtavampia/normaalimpia kipaleita á la levyt "The Singer" ja "Malediction and Prayer". Jättebra. Ja jos joku on Galásin esikuva, ei hän mitenkään voi olla huono. You can always count on a murderer for a fancy prose style. - V. Nabokov |
herb
sbuge