Etno, proge, latin ›

Jos katsoo esim. Jyväskylää niin saisi Helsinki ottaa Jyväskylän jazz kulttuurista mallia:
 
http://www.jazz-bar.com/historia.asp
 
Yksi jazzbar tekee siellä todella hienoa duunia nuorien lupauksien ponnahduslaudaksi. Mutta miten on Helsingissä ? Kaupunki vain järjestää rahastuskonsertteja juhlaviikoilla ja kerää turakaisilta rahat pois. Nuorten jazzlupauksien soittaminen jää niihin kissanristiäiskonsertteihin mitkä ovat helsingin pop & jazz konservatoriossa missä ainoat kuuntelijat ovat soitto-oppilaiden vanhemmat ja tutut. Sitten kun oma Ville ja meidän Hanna on soittanut niin vanhemmat lähtevät vetämään.. Erittäin kohteliasta konsertti käyttäytymistä mutta tämä on täyttä faktaa. Paitsi nykyään pop jazz konservatorion konserteissa ollaan kehotettu yleisöä olemaan poistumatta konsertin aikana.
 
Itsekin nuorempana soitin aina näissä pop jazz konservatorion konserteissa ja sanon vaan että ainoa konsertti missä sai soittaa täydelle yleisölle oman jazz-yhtyeensä kanssa oli joulukonsertti missä kaikki olivat vielä maksaneet sisään. Mutta kaikki muut talon omat pienet matinea painotteiset konsertit ovat edelleen näitä valitettavia sukulaiskonsertteja joissa fiiliksen saaminen on aivan omilla harteilla kun yleisössä kukaan ei jaksa keskittyä.
 
Melkeimpä tässä täytyy itse jo muuttaa Jyväskylään :) Ihan että olisi ovet auki jazz-baariin soittamaan. Teeppä se temppu Helsingissä niin oot aika kova jätkä kun saat heti keikkaa nimettömänä. Kun stadissa harvemmin kukaan paikka suostuu ottamaan lavalle nimetöntä jazz-artistiakaan. Aina täytyy olla nimeä ja mainetta tai joku jazz-liitto tukena. Muuten ei keikkoja anneta. Onhan meillä helsingissä nää Jazz Espat mutta ne ovat vain nimiartisteille.. Jos lähetät demon sinne Jazz liitolle niin hyvä jos tulee puhelin soitto että "tuota tämä teidän bändinne ei nyt päässyt meidän jazz espalle soittamaan", kun karu vastaus olisi että teidän yhtyeellänne ei ole ollenkaan nimeä niin emme voi antaa sellaiselle keikkaa.
 
Open stagetkin ovat stadissa sitä että tuntemattomia muusikoita ei päästetä jazzailemaan, vaan ainoastaan sibiksen inside piireillä vedetään :)
 
No ei tää thread mikään katkera vuodatus ole vain pelkkä mielipide, joka voi taas tulla joidenkin korviin liian nirsoiluna. Vai arvasinko väärin ? :)

Niin, onhan se kumma etta Jyvaskylan kokoisessa maaseutukaupungissa pysyy likimain markkinataloudellisin keinoin pystyssa jazz-klubi.
 
Helsingissa ei sellaista ole saatu kunnolla pysymaan pystyssa, vaikka rahaa ollaan saatu ihan muodollisesti UMO:llekin yhteiskunnan saavista.
 
Toteaisin, etta raha ei ratkaise vaan se joku muu.
Se joku muu on Helsingissa mielestani aika huono.
Mista se joku muu johtuu?
Heikosta sosiaalisesta tilauksesta vaittaisin.
Se taas johtunee yksittaisista ihmisista, ja heidan asenteistaan. Eli se "HUONO" on siis ihmisten meininki ja sosiaalinen vastuuttomuus jazz-asialle. Oma napa nakyy olevan kaikille tarkeampi.
 
Asia on helposti korjattu:
 
Muuta pois Helsingista. Mina tein niin, ja olen ollut tyytyvainen.

No ei tää thread mikään katkera vuodatus ole vain pelkkä mielipide, joka voi taas tulla joidenkin korviin liian nirsoiluna. Vai arvasinko väärin ? :)

Emmä tiedä nirsoilusta, enkä oikeastaan jatsistakaan mitään. Mutta mun mielestä sun pitäis ottaa vähän positiivisempi asenne. Ei valittamisella yleensä pitkälle pötkitä. Mitäs jos vaikka ryhtyisit perustamaan sellaista klubia sitten. Se olis rakentavaa puuhastelua ja siitä vois olla jotain hyötyäkin.

Emmä tiedä nirsoilusta, enkä oikeastaan jatsistakaan mitään. Mutta mun mielestä sun pitäis ottaa vähän positiivisempi asenne. Ei valittamisella yleensä pitkälle pötkitä. Mitäs jos vaikka ryhtyisit perustamaan sellaista klubia sitten. Se olis rakentavaa puuhastelua ja siitä vois olla jotain hyötyäkin.
Niin...Stadissa varmaan jazz-klubi toimis jos jengi soittais ilmaiseksi ja liikepaikan vuokra olis tarpeeksi pieni. Notefixin idea on mainio ja on noita yrityksiä muutama Helsingissä nähty mutta limulinjalla oleskelevien Akatemialaisten tuotoilla ei taida oikein onnistua. Sture Jazz Club on muuten toiminut vuosia...

Muissa Euroopan kaupungeissa on ihan tavallista ja mahdollista, että menee bändin kanssa kysymään jonkun klubin omistajalta tms. että voidaanko tulla joku ilta soittamaan keikka. Samanlainen ei tulisi kuuloonkaan Helsingissä. Ja turha on vedota kuulijakunnan pienuuteen, jos se kerran Jyväs"kylässäkin" toimii. Paljon on asenteista kiinni. Toki bändin osaamistason täytyy olla korkealla, mutta jos esim. Espalta "hylkäämispäätös" perustuu (demon kuuntelemisen jälkeenkin) siihen, että bändillä ei ole ns. nimeä tai nimekkäitä soittajia, ollaan väärillä jäljillä.
 
Mutta järjestäisi joku edes jameja! Tai niin kuin joku totesikin, pitäisi vaan ottaa härkää sarvista ja alkaa puuhaamaan vaikka joka viikkoista klubi-iltaa johonkin.
 
Toisaalta, kyllä sitä kunnon keikoillekin soittamaankin pääsee, kunhan on vaan perkeleen hyvä ja tuntee Sibiksen tyyppejä... No niin just.

Me ollaan cobilaisten kanssa järjestetty kaheleita jami-iltoja. Sinne vaan tervetuloa! Vois ottaa seuraavaan vaikka basistin ja rumpsuttajan mukaan.. Ne voi poikia.

Me ollaan cobilaisten kanssa järjestetty kaheleita jami-iltoja.

Yeah...pääasia että tekee ja saa aikaan! Vähälläkin saa aikaan hyvää meininkiä!

Jos katsoo esim. Jyväskylää niin saisi Helsinki ottaa Jyväskylän jazz kulttuurista mallia:
 
http://www.jazz-bar.com/historia.asp
 
Yksi jazzbar tekee siellä todella hienoa duunia nuorien lupauksien ponnahduslaudaksi. Mutta miten on Helsingissä ?
 
A-Jazz on oikeassa, että Stadi sais ottaa mallia tuosta Jykylän hommasta. Toisaalta niin sais kyllä ottaa oikeastaan melkein joka kaupunki Suomessa. Jamikultturi on nimenomaan se juttu että kehittyy ja pääsee alkuun esiintyjänä. Luulen et toi Sibisjuttu, mihin vihjattiin on kyllä ehkä nykyään liioiteltua-->ennen oli juuri se meininki mistä sanottiin (esim jotkut Aladdin-jamit) Ei-sikatemialaiset ei uskaltanu nousta stagelle ollenkaan.
 
Nykyään toi jazzpoliisikulttuuri on ainakin hivenen vähenemään päin- toivottavasti. Se ei kehitä ketään mihinkään-mitenkään.
Mä harrastan esim ulkomailla sitä-että ku on jamit pydessä; oon heti käsi pystyssä lavan vieressä: "Aim from Finland, kän ai plei?"

Muissa Euroopan kaupungeissa on ihan tavallista ja mahdollista, että menee bändin kanssa kysymään jonkun klubin omistajalta tms. että voidaanko tulla joku ilta soittamaan keikka. .
 
Kylläpä vaan se täälläkin toimii eli ainakin itä-Helsingissä.

Oli oulussakin Jazzinn. Olin liian nuori todistamaan siellä mitään jazz-happeningia, vissiin siellä jotain oli. Paikan tilalle tuli sittemmin urheilubaari, jonka jlk perusjuottola, jolla ei ole nimeään lukuunottamatta mitään tekemistä Oulun Teekkaritoiminnan kanssa (asianomaiset tietävät mistä puhutaan). El Condor voisi valottaa paikan tilasta verrattuna parin vuoden taakse.
 
en tiedä oliko kyseisessä baarissa nuoremman polven muusikoiden bändejä. Sen sijaan eräässä toisessa nyttemmin kuopatussa jazz/muu häröily-paikassa pääsi kyllä soittamaan. Jameissa. Keikkaa sieltä et saa jos et ole kova oman kaupungin tuttu tai hesan/ulkomaanvieras. Joitain folk-iltoja siellä oli + muita muutaman bändin tapahtumia, mutta ei niistäkään liiemmin liksaa bändeille herunut. Muutaman keikan siellä soittaneena sain (keikkapalkkion) kaljana ja/tai ruokana, rahaa ei tippunut kertaakaan. Eräälle muutamatkin keikat kyseisessä paikassa soittaneelle bändille ehdotettiin palkanmaksua nachoina! en usko että oli vitsi.
 
Ei mene Oulun jazz-skenellä liian hyvin. Elojazz porskuttaa mutta sekin on hajoitettu ympäri kaupunkia, ihme poukkoilua koko touhu. Sieltä sai tosin kavereiden bändi jo keikkaa, muutenkin oma kaupunki on siellä onneksi ollut edustettuna. Toki on helsingin heeboja sekä ulkomaaneläviäkin now and then.
 
Perse. Jostain ne keikat ois revittävä. Täältä on kaikki (molemmat) jazzbaarit menny, lopettamassa on vissiin kaksi isoa tanssiravintolaa, joista toisessa oli myös rokkia/bluesia/jatsintynkää. jäljelle jää 45 special, mutta sinne ei kaikki genret mahdu. Ei huvittanu soittaa espresso- ja tiskikoneen pauhatessa juopottelevalle/syövälle yleisölle ilman palkkaa, mutta oonpa taas yhtä kokemusta rikkaampi! Kyseisen paikan omistaja taitaa viritellä jotain ohjelmatoimistohommaa, välttäkää tätä miestä!

Kieltämättä aina hienoa kun keikkareissut suuntautuvat Jyväskylään tai Ouluun (sunnuntaisin). Noihin paikkoihin on mukava suunnistaa iltaa viettämään ja vähän soittamaan. Helsingissä voisi toki jameja olla enemmän, mutta kuten edellä todettu, oma aktiivisuus on tärkeää. Liittyisin itse mielelläni AJ-kerhoon. "Hei, olen M.i.k.key olen jatsari". Tai jos voisi jossain soittaa anonyymisti jatsia ilman että poppiluvat lähtee... :)

"Hei, olen M.i.k.key olen jatsari". Tai jos voisi jossain soittaa anonyymisti jatsia ilman että poppiluvat lähtee... :)
 
Kuulin että sulta lähti poppiluvat just lauantai-iltana... Aijai.

Kuulin että sulta lähti poppiluvat just lauantai-iltana... Aijai.
 
? Ei multa lähtenyt! Rumpalille annoin uhkauksen että saattaa lähteä! Mä olin vaan väsynyt ja vetelin niitä näitä mutta luvat on ja pysyy

? Ei multa lähtenyt! Rumpalille annoin uhkauksen että saattaa lähteä! Mä olin vaan väsynyt ja vetelin niitä näitä mutta luvat on ja pysyy
 
Mä kuulin vähän muuta:)

Helsinkisä on kula vähä vaikee tilanne. Storyvilleen, Stuureen, Juttutupaan yms. on tullu joskus pommitettua asenteella, mutta eipä paljoo keikkaa herunu. Pitäs varmaa olla julkkis että sais ;)
 
Ravintola Turkoosiin voi vissiin ite järkätä keikan/jamit? Ainakin joskus oli näin. Kannattaa ottaa selvää.
 
- Espan lavalle pääsee kesällä, jos jaksaa yrittää (Savoy-teatteri hoitaa)
- Art Goes Kapakka natsaa aina välillä
- Taiteden Yötä varten voi lähestyä kaupungin eri elimiä
- Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html
- Ohjelmatoimistot???
- Ja sitten tietenki Factory :)
 
Oisko kellään muuten muista paikoista tietoa? Ei oo jaksanu seurata viime aikoina. Yks hyvä kikka on seurata City-lehden, Metron tai muun vastaavan lehden menopalstaa ja tsekata missä tzääzbändit esiintyy. Sitte vaan luuri käteen ja ahistelemaan sopivaa juottolaa, että ottas esiintymään.
 
Oikeesti kyllä keikkoja saa aikaan, jos vähän viittii tehdä asialle jotain. Kadulle vaan, jos ei muuten irtoa. Rahalla ei oo mitään väliä kunhan saa ruokaa.

Oikeesti kyllä keikkoja saa aikaan, jos vähän viittii tehdä asialle jotain. Kadulle vaan, jos ei muuten irtoa. Rahalla ei oo mitään väliä kunhan saa ruokaa.
 
Eihän nimetöntä bändiä kukaan kotoa tule hakemaan, kyllä itse pitää tyrkyllä käydä.
 
Aina kun humppabändillä on ollut sen verran taukoa, että ehtisi/haluaisi jotain "kivaakin" tehdä, niin olen itseni jonnekin onnistunut tyrkyttämään.

Kyllä kai te kerralla uskotte, että ei kahta kertaa samaa tarvitse olla.

Melkeimpä tässä täytyy itse jo muuttaa Jyväskylään :) Ihan että olisi ovet auki jazz-baariin soittamaan.
 
Kyllähän täällä mahtavaa on, itse muutin kaupunkiin ehkä -94 tai -95, ja siitä lähtien on tullut JBaarissa käytyä. Hieno meininki jatkuu vuodesta toiseen. Mutta ei sinne baariinkaan kaikki pääse soittamaan, esim. Dave Lindholm käännytettiin joskus lavalta kun tarjoilija ei sattunu tuntemaan :)

Jyväskylän Jazzbaari on hieno tapa vaalia kulttuuria ja hyvin toteutettuna se on pysynyt pystyssä kaikki nämä vuodet. Jyväskylä on opiskelijakaupunki, josta pääkaupunkiin tulleet soittokaverit ovat väistämättä olleet pelimanneja ja positiivisia pettereitä, jotka tulevat ansaitsemaan soitolla elantonsa. Jazzbaari tarjoaa yhdessäoloa artistien ja yleisön välille, mitä kutsutaan musisoinniksi ja jammailuksi eli länsimaisen taidemusiikki-ihanteen ja -koulutuksen vierastamaksi vähempiarvoiseksi hälyksi.
 
Helsingin keskusta edustaa toista maata tilavuokriltaan. Kaupungin ilmapiiri ja asenne kulttuuriin ovat valitettavsti pintakiiltäviä: perinne ja jatkuvuus näyttävät huonolta liikevaihdossa eli raha ratkaisee. Juttutupa on pirtsakka poikkeus ydinkeskustan (lähes) baareissa, jossa kuulee poikkeuksetta hyvin duunattua tavaraa, missä artisti vie ja yleisö ottaa vastaan tai sitten ei. Toisaalta Espalla ja Juttiksella ei peritä pääsymaksua, joten siitä on tullut olettamus ettei jazzista kannata maksaa. Yllättäen sama "jazzyleisö" on valmista maksamaan Kirjurin konserteista 50 € päästäkseen kuulemaan Alicia Keysin kaltaista keskitasoista artistia (varustettuna 3 litran valkkaripatruunalla) tai samaa kotimaista bändiä, joka esiintyy Espalla ilmaiskonsertissa. He kutsuvat itseään "laatutietoisiksi".
 
Storyvillen yleisö on hyvää, koska sinne tulevat ihmiset (usein ulkomaalaiset) ovat valmiita maksamaan musiikista. He myös kommunikoivat bändin kanssa - välillä tosin liikaakin - mutta he ovat elossa (vaikkakin plekseissä).
 
Vaikuttaa siltä, että jazzkulttuuri on Suomessa kuollut (, jos se koskaan on ollutkaan vetreätä). Kävin esiintymässä uudella jazzfestarilla Hämeessä ja yleisön keski-ikä oli kutakuinkin 50 vuotta. Jazzyleisö tulee hakemaan nuoruutensa "lailakinnusjatsia", mutta he kuuntelevat myös uudempaa korvat höröllä. He pystyvät vielä kuuntelemaan pelkällä korvalla, koska he ovat oppineet kuuntelemaan musiikkia. Klassista musiikkia ja jazzia ollaan totuttu kuuntelemaan istualtaan liikkumatta, nookei jazzissa saa päätä nyökyttää, mutta muu yleisön edesottamus koetaan artistia häiritsevänä.
 
Mutta maailma muuttuu eskoseni: ei musavideoita tehdä pölyyntymään ja eivät ne pölyynnykkään, sillä nykyihminen haluaa osallistua musiikkiin ja eläytyä. Jazzkonserttien sivistynyt sisäänpäinkääntynyt hautajaistunnelma sopii hyvin länsimaiseen sapluunaan, mutta länsimainen nuoriso ei enää jaksa sitä ainaista sivistyksen ja koulutuksen kierrettä, vaan konserttiin mennään viihtymään. Valitettavasti yleisö on turhan usein myös viihteellä. Siitä voidaan syyttää itseämme ja maamme "selvänä jäykkää, mutta kännissä epeli" -alkoholikulttuuria.
 
Jazz on musiikkina marginaalissa pahemman kerran, vaikka rytmimusiikin koulutuksessa jazz on keskeisellä sijalla. Jazz on helppoa käsitteellistää ja opettaa, mitä se ei ole todellakaan rockissa. Useimmat jazzmuusikot eivät ole "alentuneet" tekemään musiikistaan elämyksellisempää ja viihdyttävämpää, mikä on johtamassa siihen, että hyvät soittajat tulevat syömään entisestään halvempaa näkkileipää. Mutta muusikot sen kuin porskuttavat norsunluutorneissaan esittäen huikaisevia sointukorvauksia. Tottakai kohta tulee apuraha apuun! Siinä on jazzin pahin ongelma: taidestatuksen myötä jazz on museoitunut sisäänpäin kääntyneeksi aivomusiikiksi - eli klassiseksi eliittihörhöilyksi yhteiskunnassamme. Eläköön fyysisyys, kommunikointi, yhteisöllisyys ja jaloilla äänestäminen, kunnes jazzmuusikot tajuavat olevansa yhteisön jäseniä! Siitä huolimatta jazzilla menee hyvin, mutta sen uhkana on regressio, mikä johtuu sen progressiosta ja samalla kuulijasta etääntymisestä. Jazz näyttää kuolevan ansaitusti ja museoituvan, mutta jazzin(kin) käyttämät elementit eivät katoa musiikista koskaan. Ohhoh, tai mennä otsikon ohi.
 
Eli tämän sekoiluni ja häröilyni motto on tämä: tilaaja tyytyväinen, yleisö tyytyväinen ja bändi tyytyväinen -> kaikki tyytyväisiä, mutta kyllä työstä täytyy korvaus saada, sillä vuorkaisäntä on armoton!

Oisko kellään muuten muista paikoista tietoa? Ei oo jaksanu seurata viime aikoina. Yks hyvä kikka on seurata City-lehden, Metron tai muun vastaavan lehden menopalstaa ja tsekata missä tzääzbändit esiintyy. Sitte vaan luuri käteen ja ahistelemaan sopivaa juottolaa, että ottas esiintymään.
 
Oikeesti kyllä keikkoja saa aikaan, jos vähän viittii tehdä asialle jotain. Kadulle vaan, jos ei muuten irtoa. Rahalla ei oo mitään väliä kunhan saa ruokaa.
 
Stella Star Clubille sai ainakin vielä tovi sitten suhtkoht helposti järkättyä erilaisia klubityyppisiä tapahtumia. Joltain palstalta jostain threadista olin tosin lukevinani että paikan tämänhetken ohjelmapoliittinen tilanne olisi hivenen epämääräinen.