Funk, soul, hip hop, rap, reggae, r'n'b ›

Fela Kuti ja Tony Allen on jotakuinkin tuttuja ja seuraavia tutustusmisprojektin osallisia. Hankintaan lähtee ainakin Kutin Gentleman, Confusion, Suffering and Shmiling ja Zombie, sekä Allenilta ainakin HomeCooking. Eli mulle toi afro-beat on aika uus juttu ja kolahti tosi kovaa kun näin Tony Allenin soittopätkän telkussa - Allenhan soitti Kutin bändissä.
 
Iskekääs muita kovia nimiä pöytään "similiar artists"-hengessä ja semmosia klassisia levytyksiä, myös kokoelmia..
 
Nim. "**ttu mää perustan taas uuden bändin"

Sound Way-levy-yhtiöllä on hienoja kokoelmia aiheesta, tosin ehkä sisällöltään laajempia kuin pelkkää afrobiittiä. Mutta suositeltavia joka tapauksessa.

Antibalas on aika jees:
 
http://www.myspace.com/antibalas

Vedetäänpä vähän kotiin päin: kesällä Ilosaarirockiin saapuva Fela Kutin poika Femi Kuti:
 
http://www.myspace.com/femikuti

jos kotimainen kiinnostaa, niin häpeällinen mainostus:
 
www.myspace.com/rhythmfunkmasters

No Femi Kuti mainittiinkin jo aikaisemmin Suosittelen tutustumaan hänen levyistään ensiksi African Shrineen ja Shoki Shokiin.
 
Muita tutustumisen arvoisia ovat:
 
Anibalas Afrobeat Orchestra - Who Is This American?
William Onyeabor - Atomic Bomb
Karl Hector & the Malcouns - Sahara Swing
Orlando Julius - Super Afro Soul
 
Fela Kutihan on kiistaton afrobeatin kuningas, joten suosittelen, että hankit hänen 70-luvun tuotantonsa, jos haluat parasta afrobeatia.

Meiltähän löytyy kotimaastakin ihan pätevää Afro-Beatia. Jimi Tenor & Kabu Kabu nimittään.
 
http://www.jimitenor.com/joystone.html

Kiitos näistä! Odottelen Felaa ja Allenia postista...

Täältähän puuttuu !
 
Daktaris!
ja suomessa vaikuttava:
Aiyekooto and his Afrobeat International
 
suosittelen tsekkaa, varsinki ne keikat!

Mulatu Astatke & Heliocentrics, levy tulloo varmaan enne kesää.

Felan levyistä voin suositella varmasti jokaikistä mutta viime aikoina on kuulunut J.J.D. (Johnny Just Drop) ja Yellow Fever.

Felaa ja Femiä minäkin tarjoaisin. Olen ymmärtänyt, että afrobeat olisi Felan kehittelemä juttu nigerialaisesta highlife-musiikista ja jazzista ja en edes tiedä muita afrobeat-artisteja kuin Felan sukukunta.
 
Aiemmista Femi Kutin levyistä minulla on Shoki Shoki, Fight To Win ja Live At The Shrine. Kaikki ihan mahtavia levyjä, ei ainuttakaan huonoa kappaletta.
Nyt olen muutaman kerran kuunnellut Femin uusinta Day Day ja minä en saa siihen oikein mitään otetta. Kipaleet ovat lyhkäisiä, ideanpoikaisen oloisia, ei kauhean energisen tuntuista, vähän tekotaiteelista, sekä kuoro- että torvisovitukset eivät iske.
 
Yritin nettiarvosteluista kaivaa vihjettä tuohon toimimattomuuteen kohdallani, mutta suurin osa arvioista keskittyi vain kertomaan kuinka Femi nyt pääsee isänsä varjosta, on poliittisesti kärjekäs ja huomenna pelastaa maailman, blaa, blaa. Ei sanaakaan musiikista, vaikka kieltämättä tuota musiikkia on aika vaikea analysoida, jos sattuu olemaan valkoinen rokkikriitikko.
 
Meinaan vaan, että onko kukaan raadin jäsenistä sattunut hankkimaan kyseistä levyä?

uusikaveri: Meinaan vaan, että onko kukaan raadin jäsenistä sattunut hankkimaan kyseistä levyä?
 
Kirjastosta nappasin mukaan, mutta paha tuosta on sanoa mitään fiksua. Afrobeat tuntuu olevan levyllä vähän pienemmässä roolissa, mutta toisaalta Demo Crazy pistää kyllä kroppaan liikettä väkisin. Hieno biisi, mutta levy ei ehkä kokonaisuutena ole kovinkaan vahva. Harmi sinänsä.

Nostellaan vähän... onko tullut uusia kuunneltavia artisteja viime vuosina? Etenkin kiinnostais tämmönen ei-niin-perinteinen afrobeat fuusio, jossa modernimpaa menoa sotkettuna.
 
Itelle uponnut aika hyvin Antibalas ja Souljazz Orchestra, kannattaa tuo viimesin tsekata, aika hyvää...
 
Jonku verran myös Jimi Tenorin ab-kamaan tullut tutustuttua, aikas kovaa varsinkin Suomalaiseksi. Fela Kuti myös viime aikoina spotifyssä pyörinyt.
 
Näin sivukommenttina, afrobeat on meikästä ehdotonta kesämusiikkia! Jotenkin meininki sopii täydellisesti hellepäivien rentoon hengailuun.

Englanninmaalla vaikuttaa semmonen tuoreempi kokoonpano kuin London Afrobeat Collective. Suosittelen tutustumaan. https://www.youtube.com/watch?v=pJ_n1VMcO_0
 
E: Blitz the Ambassadorin tuotannossa on kanssa melko selkeitä afrobeat-vaikutteita. https://www.youtube.com/watch?v=RG4c2Xh5FuE

Terry Pantheras: Fela Kuti ja Tony Allen on jotakuinkin tuttuja ja seuraavia tutustusmisprojektin osallisia. Hankintaan lähtee ainakin Kutin Gentleman, Confusion, Suffering and Shmiling ja Zombie, sekä Allenilta ainakin HomeCooking. Eli mulle toi afro-beat on aika uus juttu ja kolahti tosi kovaa kun näin Tony Allenin soittopätkän telkussa - Allenhan soitti Kutin bändissä.
 
Iskekääs muita kovia nimiä pöytään "similiar artists"-hengessä ja semmosia klassisia levytyksiä, myös kokoelmia..
 
Nim. "**ttu mää perustan taas uuden bändin"
 
Jos sallitaan poiketa hieman perinteisestä nigerialaisesta afro-beatista, josta ketju kait lähti (Fela Kuti, Tony Allen, Labi Siffre ym.ym.) ja laajennetaan näkökulmaa hiukan naapurin (Ghana) puolelle, niin VOT! johan löytyy highlifen, jazzin, rockin, bluesin ja soulin sekametelisoppa, jota kannattaa käydä hämmentämässä 60-luvun lopun ja 70-luvun alun UK:n musakuvioissa.
 
Tässä muutamia 70-luvun hiomattomia timantteja, joista muutamat nousivat aikoinaan maailman ykköskaartiin:
Osibisa (kaikkien afrobändien isä ja äiti)
Assagai
Jabula
Ginger Baker & Air Force
Remi Kabaka & Steve Winwood
Busi Mholong
Letta Mbula
Hugh Masekela The Union of South Africa
Perinteisempääkin löytyy (mutta biitti onkin paremmin jo piiloitettua).
Ja jos bändit kuten vaikka Makhuba ja Zamdela kolahtavat (levyjä voi olla nykyään aika vaikea hankkia) on taivas enää rajana!
Tässä vielä Osibisaa livenä, ihan tuolta 70-luvun alusta (Osibisa aloittaa ajassa 18.20):
https://www.youtube.com/watch?v=CXs_x6tzXwA
Be Happy! Be Habby!

jthereal: Täältähän puuttuu !
 
Daktaris!
ja suomessa vaikuttava:
Aiyekooto and his Afrobeat International
 
suosittelen tsekkaa, varsinki ne keikat!
 
Aiyekooto etc. on muuten todella kova bändi livenä ja levyllä ja Ayie itse on tosi symppis tyyppi. Suosittelen tsekkaamaan.

Pikku nosto sallittaneen kevään valon voittaessa talven tummuuden eli enää ei dödis tai indie oikein nappaa vaan mieli halajaa väriä ja rytmiä eli mikäs siihen sen parempaa kuin afrobeat.
 
Tuubista yritin tiirailla, että mitä mahtaa kuulua Femille ja Seunille. Äkkiseltään vaikuttaa, että Femi olisi mennyt deekkikselle, painoa ja turvotusta tullut (myös tytöille), ääni on pelkkä henkäys eli energiat kadoksissa.
Seun on pysytellyt melko uskollisena vanha sabluunalle, jonkin verran näyttää bändin jäsenetkin vaihtuneen. Ehkä aavistuksen väsynyttä meininkiä.
 
Parhaaksi kesänodotteluvedoksi löytyi tämä hienosti kuvattu Seun Kutin konserttipätkä Luganosta vuodelta 2007. Shekere- ja wood block-hemmot hyvin esillä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=kkDicH6Ew8A

Ibibio Sound Machinen levyt (löytyy jotain esim YouTubesta) on olleet melko jees. Löysin artistin katselemalla flow-festareiden esiintymislistaa parin vuoden takaa.

Ketjun innoittamana lähdin tutkailemaan vinkattuja klippejä, mutta valitettavasti en ihan vakuuttunut, vaikka Gingerin Ilmavoimat kyllä hymähdyttää aina. Skotlannin armoitettu polyrytmikko mänttää tomeja olan takaa, mutta ympärille haalittu rokkiporukka ei vaan ymmärrä.
Kaveri ehdotti Mop Mopia, mutta se nyt meni jo liian taiteelliseksi. Joten vanhassa vara parempi ja tilasin Femi Kutin ensimmäisen (1995) jostain Amerikan takahikiältä. Hauska seurata levyn tuloa. Lähti ihan napakasti Ohiosta, mutta biletti pari viikkoa teillä tietymättömillä Miamissa, jonka jälkeen kyllä suunnisti nopeasti tänne peräkylille.
Levy on kyllä melko kovaa kamaa. Biisien pituudet paljolti kymmenen minuutin korvilla, tempo kova, torviarrit niin tiukat, vokaalit energiset. Laitetaan esimerkiksi tämmöisellä mukavalla matontamppauskompilla kulkeva menopala Plenty Nonsense, jota joku voisi pitää vaikka meikäläisen tunnarina.
 
https://www.youtube.com/watch?v=eFztDkqZtWY
 
Vähän tuli tsekkailtua veljesten viime aikojen levyjä. Femillä biisit vain lyhenevät, nyppivät vaikutteita sieltä sun täältä ja maailman/sielunntuska senkun lisääntyy. Aika löysää.
Seun Kuti taas on mennyt ihan hunningolle; aputuottajana hääräilee Robert Glasper, mikä on afrobeatille sama kuin duuri suomipopille. Ja itse Saa... eikun Santana vetää santanat ainakin yhdelle biisille. Sopii tosi hyvin afrobeatin päälle. Tai ei se Dewadipin vika ole. Kyllä hän maksua vastaan vetää santanat vaikka Matin ja Tepon biisiin.