Funk, soul, hip hop, rap, reggae, r'n'b ›

Vähän häpeän tunnustaa, etten ole saanut otetta tuosta Metersistä, vaikka Labelle on ikisuosikkejani ja heidän levyillään soittavat Porter Jr. ja Leo Nocentelli ja rytmi on hienosti kaatumaisillaan taakse. Mielestäni Metersien vaivana olivat vaatimattomat vokaalit ja vaatimattomat kappaleet.
 
Meters on musta semmonen yhden tempun bändi: biisit ja vokaalit on vaatimattomia, mutta se ei haittaa. Hommaan ei tarvita muuta, ei mitään muuta, kuin liikkuva, elävä, väljä New Orleans -groove.
 
AWB
http://www.youtube.com/watch?v=-TSmRvo8QaY

The Meters
http://www.youtube.com/watch?v=Y-K2Xo6tCYA
 
Ei juma, nää molemmat on musta yksiä parhaista biiseistä universumissa!

Tää kyllä pesee musta AWB:n aika selvästi:
Maceo & All The Kings Men - MACEO
http://www.youtube.com/watch?v=xcM_au2FPtM
 
Tiukempaa kuin Meters (josta diggaan), mut silti orgaanista.
Koko "Doing Their Own Thing" -levy aika perkeleellisen kovaa kamaa. Oisko joku yks slovari, mikä kans oikeestaan kuuluu asiaan. Uusintajulkaistu ainakin vinyylinä. Ja pikaisen tarkastuksen jälkeen myös cd löytyy.
 
Tää on levyn kovin biisi (nyt mennään tosi lo-fi hengessä):
http://www.youtube.com/watch?v=95JSLD6sTa4
 
Onhan toi Kool & The Gang parhaimmillaan myös aika kovaa kamaa:
http://www.youtube.com/watch?v=itzy_oKniZc
 
edit. Piti taas levyn kuunneltuani vähän tarkentaa luonnehdintaa. Ja toinenkin slovari, hidas blues, löytyi.

Ahh...The Name Is Bootsy, Baby oli levy, josta pidin jo ennen levyn kuulemista luettuani sen arvostelun Black Music-lehdestä ja kyllä se edelleen on ykköslevyni funkin saralla. Vilkaisin tuossa levyhyllyä, jossa on muutama Ahh... muoveissa ja hintalapussa 2.50mk (Valintatalon laareista aikoinaan).
 
Olen aina pitänyt George Clintonia enemmänkin sellaisena koordinaattorina (ja rahastajana) kuin varsinaisena musiikillisena vaikuttajana. Yleensä tosi hyvissä P-Funk-kipaleissa yhtenä tekijänä on järjestään ollut B. Collins.
 
Noista kirjoista sen verran, että AdLibris on edullinen verkkokauppa, josta löytyy esim. Rickey Vincentin 'Funk' 15€ tai tuo Thompsonin kirja 19€. Myös play.comista on tullut kirjoja tilattua. Thompson näyttää kirjoittaneen myös Pippureiden elämänkerran. Se selittääkin jotkin ihmeelliset arviot, mutta kaikkien meidän on elettävä.
Ahh.. sai tietysti 10 ja pääsi esential-listalle (24kpl)
 
Mielenkinntoista yleensäkin miten tietyn artistin musiikilliset värähtelytasot osuvat jonkun kuulijan 'resonanssipiiriin' ja samat värähtelyt menevät toiselta ohitse eikä siinä selittämiset auta. Kokeiltu on.
 
Minä kohkaan tuosta Bootsystä, jonka 'Play With Bootsy' muutaman vuoden takaa on toisaalta huonoin, kaikista surkein CD, mitä minulla on.
Miljoonat fanittavat Coldplaytä, joka taas on hengettömintä liirumlaarumia maan päällä. Tiedän erään testihenkilön nukahtaneen jo parin kappaleen jälkeen.

Alkaa tuntua siltä että haluat ton funkin ja grooven sun nimimerkin lämpöisenä. Heitetääs tämmönen Pepsi challenge tähän väliin. Kumpi groovaa?
 
Molemmat. Tuossa kappaleessa toi Zigaboon komppi on sen verran hyvä, että Metersille vois antaa niukan voiton.

Molemmat. Tuossa kappaleessa toi Zigaboon komppi on sen verran hyvä, että Metersille vois antaa niukan voiton.
 
Paskaa tämmönen kilpailuttaminen. Eikö riitä, että molemmat ovat hyviä?

Ahh...The Name Is Bootsy, Baby oli levy, josta pidin jo ennen levyn kuulemista luettuani sen arvostelun Black Music-lehdestä ja kyllä se edelleen on ykköslevyni funkin saralla. Vilkaisin tuossa levyhyllyä, jossa on muutama Ahh... muoveissa ja hintalapussa 2.50mk (Valintatalon laareista aikoinaan).
 
"Rubber Duckie" on ihan ehdoton biisi. Siinä tulee 0:45 ekan kerran tommonen erittäin groovaava kohta. Samoin tietysti ne kaks muuta A-puolelta, vaikka "Pinocchio Theoryssä" sais kyllä tulla kertsi ("somebody has been sleepin' with my funk") toiseenkin kertaan. Vaikka B-puolikin on hyvää kamaa, niin vielä parempaa ois, jos sielläkin ois omaperäistä funkia slovarien sijaan. Bootsyn ekalla levyllä on tietysti se kaikkien aikojen slovari-biisi (ei tarvinne sanoa nimeä). Ja "Psychoticbumpschoolissa" on ihan ehdoton meininki, kun kersat on saatu studioon huutamaan.
 
Olen aina pitänyt George Clintonia enemmänkin sellaisena koordinaattorina (ja rahastajana) kuin varsinaisena musiikillisena vaikuttajana. Yleensä tosi hyvissä P-Funk-kipaleissa yhtenä tekijänä on järjestään ollut B. Collins.
 
Clinton on tehny harvoja biisejä yksin, mutta esim "Good Old Music" - yksi parhaista biiseistä - on sen itse tekemä. Samoin "Not Just (Knee Deep)". Enkä ihmettelisi vaikka sillä olisi tärkein asema noissa kimpassa tehdyissäkin biiseissä (sehän on merkitty yleensä järjestyksessä ensimmäiseksi). Useimmat hyvät biisit on ilmeisesti tehty Eddie Hazelin (aka G. Cook) kanssa. Samoin Clinton on tuottanut levyt ja siinä "Uncle Jam Wants You" levyn paikkeilla jälki alkaa kyllä olla ihan tajuttoman hienoa. Ilman Georgea tehty "Connections & Disconnections" levy on yleensä pidetty surkeana. Bootsy väittää muuten, että olisi ollut mukana tekemässä J. Brownin "Sex Machineakin" vaikkei saanut kreditsejä siihen.
 
Ahh.. sai tietysti 10 ja pääsi esential-listalle (24kpl)
 
Toi lista ois kiva nähdä
 
Minä kohkaan tuosta Bootsystä, jonka 'Play With Bootsy' muutaman vuoden takaa on toisaalta huonoin, kaikista surkein CD, mitä minulla on
 
Bootsyltä olen kuullut lisäksi kolmannen levyn. Se on hyvä muuten, paitsi että kaks vikaa biisiä on aika huonoja. "Very Yesistä" tein wavestudiolla editoinnin, jossa kertsi tuli kahteen kertaan, kun harmitti niin kovasti, ettei se tullut kuin kerran siinä. Myöhemmistä Bootsyn levyistä en tiiä mitään.
 
Tilasin muuten Fuzzy Haskinsin soololevyt (2 kpl) kirjastosta. En ole kuullu niitä, mut jossain luki, et ois hyvää.

Tilasin muuten Fuzzy Haskinsin soololevyt (2 kpl) kirjastosta. En ole kuullu niitä, mut jossain luki, et ois hyvää.
 
Mulla on tuo A Whole Nother Radio Active Thang, jossa kummatkin lätyt koottuna, kun pidin Westbound-kokoelmalla olleesta "Cookie Jar"-bisiistä (eri versio, tosin), mutta eipä ole Haskinsiä juuri kuunneltua...
 
Niille joilla huumoria piisaa, mun mielestä näissä on hauskaa funkkia maailmalta:
http://www.myspace.com/analogafrica
http://www.amazon.com/Nigeria-Speci … gerian/dp/B000WM8IAU/ref=pd_sim_m_5 (ja se samansortin diskolätty)
http://www.amazon.com/Baile-Funk-Me … music&qid=1216992871&sr=8-3
http://www.amazon.com/gp/product/B0 … =UTF8&qid=1216992871&sr=8-3
...ja joku muukin tuli mieleen, mutta jo unohtu...
 
Tässä yksi groove perinteisempi funk-vaihtoehto: http://www.amazon.com/Cold-Heat-Hea … -1974/dp/B0007A2G6Y/ref=pd_sim_m_20

Juutupetin tuon Funky Monksin enkä kyllä saanut siitä funkia millään. Mielestäni se ei "pompottanut" siten miten funkin pitäisi.
Aika raskasta, väkinäistä, angstista vääntöä, vokaalit eivät negroidille chantille pärjää tietenkään. Pidin Flean bassosoundista, vaikka ei se soitto kyllä funkya ollut.
 
Vähän myöhässä tulee kommentti tähän:
Voipi olla että sana funk merkitsee eri ihmisille paljolti eri asioita. Omasta mielestäni funk voi olla raskasta tai kevyttä, mustaa tai valkoista. Oleellisempaa on rytmin tiukkuus ja tietty asenteellisuus. Verrattuna esim Motown -musaan, onhan funk paljon rock-lähtoisempää , kun soul esim ponnistaa enemmän r&b pohjalta. Funkkiin kuuluu myös minusta vahva seksuaalisuuden korostus. Näiltä pohjilta sanoisin , että esim Chilipippureiden Funky Monks on funkkia.

Vähän tämä on haalean keskustelun lämmittämistä, mutta sen verran tuo edellinen kirjoitus koukuttaa.
 
Alunperin minulla oli pidempi ja parempi kirjoitelma, mutta hukkasin sen bittiavaruuteen tyhmyyttäni.
Laitan tuohon esimerkin kovasta rhythm 'n' blues-hemmosta Wynonie Harris. Mielestäni tässä on samaa reipasta meininkiä kuin funkissakin.
 
http://uk.youtube.com/watch?v=6XP5J8lN3gY
 
Sattumoisin löysin mieleisen Labelle-kipaleen, jossa rytmi on jännästi taaksepäin kallellaan.
 
http://uk.youtube.com/watch?v=3JoUADwUqy0&feature=related
 
Annoin kyllä 'Funky Monksillekin' mahdollisuuden, mutta noihin verrattuna se kuullostaa kuin luolamiehet olisivat eksyneet musiikkikauppaan.
Taitaa olla heille parasta (ja tuottoisampaa) pysytellä californication-lestissä.

Siinä teille ranskalaista funkkia:
http://www.youtube.com/watch?v=T4EURGGdDgA

Löytyipä Maceo Parkerilta klippi.
 
http://uk.youtube.com/watch?v=ABLwmYI09Lw

James Brown = Funk. Tälle tosiasialle ei voi mitään, vaikka kuinka makuasioita olisi :)
 
Mielestäni onkin hieman outoa ettei tässä ketjussa ole ollut tämän enempää ylistystä funkin kummisedälle.

The Crusaders ovat aika hyvin jääneet unholaan. Melko loistava bändi joka soittaa funk/jazz/soulia. Joillain levyillä on laulua ja joillain ei.
 
Rhapsody & Blues: http://uk.youtube.com/watch?v=YNQxKIvJz4s
Soul Shadows: http://uk.youtube.com/watch?v=TWqGzH9vKg8&feature=related
Molemmat Rhapsody & Blues levyltä.
 
Itellä on Southern Comfort, Free as the Wind, Rhapsody & Blues Images ja Street Life levyt. Images ehkä eniten funk.

^
oon yrittäny crusadersia, mut tähän mennessä pehmohko soundi on pelottanu pois. ehkä oon kokeillu vääriä levyjä

Löytyipä Maceo Parkerilta klippi.
 
http://uk.youtube.com/watch?v=ABLwmYI09Lw
 
Aika tiukka basisti!
Maceofunk on miun makuun vähän tylsähköä. Tääkin biisi groovailis 2x kovemmin jos ois jonkun verran reippaampi tempo. Varsinkin toi blosaririffi on aika kökkö tolla tempolla.
Mut joo, ei siinä mitään, kova sälli silti.
 
Tämä oli aika tiukkaa shittii livenä:
http://uk.youtube.com/watch?v=R8eyJzMiDTA

Aika tiukka basisti!
Maceofunk on miun makuun vähän tylsähköä. Tääkin biisi groovailis 2x kovemmin jos ois jonkun verran reippaampi tempo. Varsinkin toi blosaririffi on aika kökkö tolla tempolla.
Mut joo, ei siinä mitään, kova sälli silti.
 
Tämä oli aika tiukkaa shittii livenä:
http://uk.youtube.com/watch?v=R8eyJzMiDTA
 
Mä taas diggaan suuresti tommosesta vähän laid back -meiningistä. Muistaakseni Maceollakin kyllä on melko nopeita biisejä jollain levyllä.

Mother's Finest groovaa funkisti..välillä rokisti!

http://www.youtube.com/watch?v=_2BRAnPkMNA&feature=related

Postista kolahti The O'Jaysin Ship Ahoy ja kuulostaa näin alkuun varsin mainiolta. Ihme ettei ole tullut aiemmin tutustuttua, tässä kun tuntuu olevan kaikki sopivat elementit soulista ja funkista. Kaikki varmaan tietää Diilin tunnaribiisin For the love of the money: "money money money money moooooney, mooooney!"... Siinä on jotain mielettömän hienoa ja smoothia metropolitunnelmaa.

Siinä teille ranskalaista funkkia:
http://www.youtube.com/watch?v=T4EURGGdDgA
 
Ooh
 
Kuvittelin jotenkin, että ranskalaisen funkin kuunteleminen olisi vain yksi tapa taas erottua muusikoiden.netin massasta (jota ei taida löytyä?) mutta helvetin hyvä groove löytyy soittajilta!
 
Niin, ja tosiaan en ole kirjoitellut muusikoiden.nettiin oikeastaan koskaan. Nyt voisi pari sanaa funkista sanoa.
 
Jamiroquai on pirun hyvää funkkia, mukavan groovaavat bassokuviot, laulu toimii kuin tauti (ainoa vaara on laulajan ääneen kyllästyminen), kosketinsoittimet ja rummut toimivat myös hyvin. Torvisoittimia kaipaisi ehkä enemmän, ilmankin pärjätään.
 
Bootsy Collinsin musiikki on myös mahtavaa (Parliament, funkadelic, Bootsy Collins). No, perusteluja en jaksa sanoa, hyvää musaa!
 
Tower of power, huh huh kun on hyviä soittajia. Levyltä koitat jotain bassokuviota opetella, ensimmäiset 20 sekuntia onnistuu vielä mutta sitten vedetään niin käsittämätöntä settiä ettei tule onnistumaan pariin vuoteen. Torvisektiot toimivat edukseen.
 
Funkin löysin puolisen vuotta sitten, joten paljoa en ole ehtinyt kuuntelemaan. The metersiä pitäisi ostaa ainakin, ja muita funk-bändejä koitan silloin tällöin youtubesta etsiä.

Tiedä sitten vieläkö joku seurailee tätä ketjua, mutta satuin löytämään pari klippiä asia tiimoilta.
 
Ensin Kuumien Kili Pippanoiden räpistys 'Cosmic Slopista'
 
http://www.youtube.com/watch?v=nwdYRjlBeI0
 
Sitten alkuperäisversio.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Z14hl67oZUE
 
Mielestäni tuossa Pippanoiden räpellyksessä ei ole kyllä funkista tietoakaan. Kuunnelkaapa vaikka noita rumpukomppeja.