Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Puhaltimet »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Trumpettiasiaa sovittajille, poppareille ym.
1 2
El Condor
08.06.2005 09:32:49 (muokattu 07.09.2005 13:43:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Trumpetti, tuo soitinten kuningas! Seuraavassa trumpettiasiaa lähinnä kevyen musiikin näkövinkkelistä. Historiaa en jaksa tässä kirjoitella, muut saa selittää.
 
Trumpetin toimintaperiaate:
 
Huulia suukappaleessa päristelemällä saadaan ilma trumpetin sisällä värähtelemään, mistä syntyy ääni. Ilman venttiilejä (eli pelkkien huulten, ilman ja kielen avulla) torvesta saadaan soittajasta riippuen enemmän tai vähemmän luonnonsävelsarjan ääniä. Sävelkorkeuden hienosäätö tehdään venttiileillä, joita on yleensä kolme. Venttiilejä painelemalla ohjataan ilmaa erimittaisiin putkiin. Mitä enemmän venttiilejä on pohjassa, sitä enemmän putkea on auki ja sitä matalampi ääni. Trumpetin putkien pituudet ovat aina kompromissiratkaisuja, jolloin tietyt äänet ja sormitusyhdistelmät ovat hyvin hankalia saada vireeseen. Trumpetistit tykkäävät soittaa Bb-sävellajeissa (Bb, Eb..) jolloin voi käyttää paljon kohtuullisessa vireessä olevia vapaita ääniä ja hyvin soivia sormituksia. Ristisävellajit ovat hankalia, mutta niissä joudutaan kitaristien dominoimassa rokkigenressä yleensä menemään. Kitaran E:stä tulee trumpetin F# ja A:sta taas H. Mukavaa! Tosin alttofonisteilla on vielä hankalampaa.
 
Trumpettityyppejä:
 
Bb-vireinen trumpetti on ylivoimaisesti yleisimmin käytössä oleva trumpetti. Bb-vireisyydestä johtuen sen stemmat on syytä kirjoittaa sävelaskelta soivaa tasoa korkeammalle. Hyvä trumpetisti tosin osaa transponoida C-vireisistäkin lapuista (klasaritrumpetistit monesta muustakin), mutta v*tutuksen määrä on suurempi. Bb-trumpetin soiva ääniala alkaa pienestä e:stä (trumpetin f#) ja jatkuu kauas, kauas ylöspäin. Hyvän puhallinorkesteriliidarin käyttöääniala jatkuu tuonne soivan 2-viivaisen Bb:n ja kolmeviivaisen C:n tietämille. Hyvä bigbandliidi (Suomen oloissa) paukuttaa tuonne 3-viivaisen f:n paikkeille ja kansainvälisen luokan liidimiehet tuonne 3-viivaisen Bb:n paikkeille. Siitäkin ylöspäin jotkut urheilevat, mutta siihen ei ole oikeasti mitään muuta tarvetta kuin egon pönkitys ja turakaisten hämmästyttäminen. Normaalioloissa ei hirveästi kannata kirjoittaa kamaa tuon 2-viivaisen Bb:n yläpuolelle, jos ei ole varma soittajasta. Ja mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän tarvitaan paussia väliin.
 
Flyygelitorvi lienee seuraavaksi yleisin trumpettiperheen jäsen. Ääniala on periaatteessa sama kuin trumpetilla, mutta käytännössä flygarille ei kannata kirjoittaa paljoakaan viivaston päälle. Flygarin ääni on pehmeä, ja se onkin parhaimmillaan lyyrisissä ala- ja keskirekisterin jutuissa. Flygaria voi käyttää mm. käyrätorven korvikkeena, ja esim. lattarijutuissa se toimii hyvin vaikkapa huilun kanssa.
 
Pikkolotrumpetti on Bb-trumpettia oktaavia korkeampi. Yleensä mukana on lisäputki, jolla vire saadaan laskettua tarvittaessa puoli sävelaskelta A:han, mikä sopii ristisävellajeihin paremmin. Yleinen harhaluulo on, että pikkolotorvella ääniala automaattisesti nousisi oktaavin. Näin ei ole, vaan yleensä soittaja ei pääse pikkolotorvella juurikaan korkeammalle kuin isolla torvella. Pikkolotrumpetin etu on siinä, että sen luonnonsävelsarja alkaa korkeammalta, jolloin äänten osumatarkkuus ylärekisterissä on parempi. Myös soundi on erilainen. Pikkolo sopii hyvin barokkityylisiin juttuihin: Beatlesin Penny Lane on varmaan poppispuolelta tunnetuin esimerkki.
 
Kornetilla on sama ääniala kuin trumpetilla, mutta soundi on pehmeämpi ja notkeampi. Kornettia käytetään lähinnä puhallinorkestereissa, seitsikoissa ja ehkä dixiebändeissä.
 
Muunvireisiä trumpetteja on aika liuta. C-, D-, Eb- ja F-vireisiä torvia käytetään lähinnä sinfoniaorkestereissa, samoin normaalitorvea oktaavia matalampaa bassotrumpettia. Eb-kornettia käytetään lähinnä torviseitsikoissa.
 
Sordiinot ovat torven kelloon laitettavia lisälaitteita, joilla ääntä voidaan muuttaa ja vaimentaa. Näitä ovat esim.
 
Straight mute l. piikki: terävä, metallinen soundi
Cup mute l. kuppi: pyöreä, vaimea soundi. Esim. Glenn Millerillä yleinen.
Harmon mute l. harmooni: "pöhisevä" Miles Davis-soundi. Sordiinossa olevan lisäosan ("stem") avulla saadaan wauwau-tyyppisiä efektejä
Plunger l. plungeri: Imukuppi, josta varsi pois. Saadaan wauwau-efektejä ja kaikenlaisia viidakkoääniä. Vanhat Ellingtonin bändin levytykset ovat näitä pullollaan.
 
Kannattaa huomioida, että äänenvärin lisäksi sordiinot usein muuttavat virettä jompaankumpaan suuntaan.
 
Mitä trumpetisteille kannattaa kirjoittaa:
 
- sooloja ja obligatoja keskirekisterissä
- riffejä ylä- ja keskirekisterissä
- trumpettisektio kuulostaa hyvältä melko tiukassa asettelussa tai sitten unis/oktaavijutuissa
- paljon pausseja
 
Mitä taas ei niinkään:
 
- fonityylisiä legatoarpeggioita yms.
- juttuja kovin matalalta, esim. viivaston alta
- kovin hajanainen asettelu trumppasektiossa voi kuulostaa löysältä
- pitkiä, staattisia toistuvia kuvioita ilman paussia
 
Tämmöstä ens alkuun. Lisäilen asioita sitä mukaa kun juttuja tulee mieleen ja toki muutkin voi niin tehdä.
 
EDIT: Rekisteriasioista vielä. Jos kirjoitat kamaa jollekin tietylle trumpetistille, niin KYSY ihmeessä, mikä on hänen käyttöäänialansa korkein ääni. Tämän jälkeen vähennä vastauksesta n. 2 sävelaskelta ja kirjoita sen mukaan. Trumpetistit tapaavat olla aika optimistisia oman rekisterinsä suhteen...
 
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
Hieroglyfi
08.06.2005 10:31:34 (muokattu 08.06.2005 14:56:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitä taas ei niinkään:
 
- fonityylisiä legatoarpeggioita yms.
- juttuja kovin matalalta, esim. viivaston alta
- kovin hajanainen asettelu trumppasektiossa voi kuulostaa löysältä
- pitkiä, staattisia toistuvia kuvioita ilman paussia

- suuret intervallihypyt (eteenkin legatossa)
 
Koskaan ei ole tarpeeksi viisas oppiakseen jotain uutta
steelysam
08.06.2005 10:32:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ehdotan tätä FAQ:si.
 
Trumpettisyntikat rulez, ok.
Martso
08.06.2005 23:18:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paussien kirjoittamista ei pidä vähätellä. Aika usein tulee vastaan sovituksia, joissa soi koko ajan (periaatteella: nyt kun se torvi täällä on...). Kyllä niitä muutaman jaksaa soittaa, mutta sitte iskee paha hapotus.
 
Tanssimusassa on hyvät tunnelmat!!
steelysam
08.06.2005 23:25:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paussien kirjoittamista ei pidä vähätellä. Aika usein tulee vastaan sovituksia, joissa soi koko ajan (periaatteella: nyt kun se torvi täällä on...). Kyllä niitä muutaman jaksaa soittaa, mutta sitte iskee paha hapotus.
 
Se on paskan sovittajan merkki, jos ei osaa laittaa taukoja....
 
Trumpettisyntikat rulez, ok.
Martso
08.06.2005 23:41:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se on paskan sovittajan merkki, jos ei osaa laittaa taukoja....
 
Näin on. Ne ei vaan monesti tiedä, että ovat paskoja ja sitte kun yrittää sen heille kertoa, ni... :)
 
Tanssimusassa on hyvät tunnelmat!!
funkylord
09.06.2005 00:23:51
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tosin alttofonisteilla on vielä hankalampaa.
 
Joku muistaa meitäkin :)
 
On se vaan niin mahtavaa lukea trumpeteista. Just tänään kuuntelin kun isoveikka soitteli orkesteri harkoissa second lifen sooloa flygarilla... kermaa....
 
Lussaa. ja fägin arvoinen todella on tämä.
 
Elämä maistuu, kun noudattaa kahta sääntöä:
1. Älä ota paineita pienistä asioista
2. Kaikki asiat ovat pieniä asioita
El Condor
09.06.2005 08:59:24 (muokattu 29.09.2005 15:34:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

On se vaan niin mahtavaa lukea trumpeteista. Just tänään kuuntelin kun isoveikka soitteli orkesteri harkoissa second lifen sooloa flygarilla... kermaa....
 
Trumpetista lukeminen onkin mahtavaa, ja niin on myös siitä kirjoittaminen. Tuosta Second Lifesta tuli mieleen vielä flyygelitorveen liittyvää asiaa. Eli:
 
Vaikka flygari ja trumpetti ovatkin ikäänkuin sisarussoittimia, ei niitä yleensä ole syytä laittamaan yhtäaikaa samoja juttuja. Äänenvärit ovat sen verran erilaisia ja virepoliittisesti noissa torvissa on vähän eri ongelmat, että unisjutut kuulostavat helposti sameilta ja epävireisiltä. Flygari sopii paremmin soolopätkiin, obligatoihin ja alaoktaavituplauksiin. Unistuplauksetkin menevät vielä joskus (jos on hyvät soittajat), mutta sointusatsiin ei ainakaan kannata kirjoittaa trumppia ja flygareita sekaisin.
 
Joskus kuulee flygarilla soitettavan juuttaan matalalle (Esim. Greg Adams Tower of Powerin levyillä). Tämä selittyy sillä, että joissain flygareissa on neljäs venttiili, jolla saa muistaakseni kvartin lisää rekisteriä alapäähän. Yleisiä nämä eivät ole, mutta jos sellainen on käytettävissä, niin ihan hauska efekti.
 
EDIT: Tähän on muuten korjattava, että TOP:n Greg Adams näköjään saa nuo matalat äänet toimimaan ilman neljättä venttiiliäkin. Kattelin tässä juuri TOP:n live-DVD:tä, kun tämän huomasin. Mutta on siis kuitenkin olemassa neliventtiilisiä flygareita, ja niillä pääsee helpommin matalalle. Lisäksi toiset äänet saa paremmin vireeseen. EDIT loppuu.
 
Trumpettien virallisen äänialan alapuolellakin (eli torven f#:n alapuolella) on ääniä, joita saadaan ansatsilla "vääntämällä". Nämä ovat niinsanottuja pedaaliääniä, ja niitä ei kannata käyttää sovituksissa. Pedaaliäänten soundi ja vire ovat useimmilla aika kamalia, ja niitä käytetään lähinnä huulten verryttelyyn. Jossain yltiömodernissa kamassa niitä saattaa nähdä efekteinä, eipä juuri muualla. Tosi kovat jätkät saavat sieltäkin irti relevanttia kamaa (esim. Sandoval), mutta siihen ei kannata luottaa.
 
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
faith
18.06.2005 19:26:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

. Hyvä trumpetisti tosin osaa transponoida C-vireisistäkin lapuista (klasaritrumpetistit monesta muustakin), mutta v*tutuksen määrä on suurempi.
Hyvä pointti.. Jostain F:ltä on "melko" ittumaista alkaa yhtäkkiä transsaan, varsinki eka kerta oli järkytys ku minen mikkään transsauksen ihmelapsi oo..
 
Please, try to understand.. I'm in love.
Päärynä
18.06.2005 23:45:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse ihan vasta-alkajana olen päättänyt antaa kenkää noille "oikeille" trumpettinuoteille ja olen opetellut soittamaan suoraan C-lapuista. Nuo "oikeat" nuotit on kait joskus pakko opetella, mutta toistaiseksi en rasita päätäni moisilla. Saxofonin kanssa nimittäin tuli lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia, kun oli opetellut soittamaan fonilapuista. Kun kaverit kehottivat jammailemaan jotain A:sta niin tällä hitaalla päällä oli aikamoinen miettiminen että mitäs tässä nyt pitäis soitella.
 
Tyhmästä päästäisestä kärsii koko kettupopulaatio.
Martso
19.06.2005 01:59:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse ihan vasta-alkajana olen päättänyt antaa kenkää noille "oikeille" trumpettinuoteille ja olen opetellut soittamaan suoraan C-lapuista. Nuo "oikeat" nuotit on kait joskus pakko opetella, mutta toistaiseksi en rasita päätäni moisilla. Saxofonin kanssa nimittäin tuli lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia, kun oli opetellut soittamaan fonilapuista. Kun kaverit kehottivat jammailemaan jotain A:sta niin tällä hitaalla päällä oli aikamoinen miettiminen että mitäs tässä nyt pitäis soitella.
 
Tuo on ihan "ok" idea, mutta yhä enemmässä määrin tulee vastaa n Bb:lle kirjoitettuja lappuja. Ja jos et niistä osaa soittaa, niin... kyllä tiiät itekki. Trumppa-laput haltuun ja esim. pari kertaa viikossa C-fake-bookia läpi transponointi harjoituksena ja menee ihan hyvin!
 
Tanssimusassa on hyvät tunnelmat!!
MC JayD
13.07.2005 07:54:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vetopasuunoillehan tätä ideaa toteutetaan ihan kouluissakin, vaikka soitin onkin selvästi Bb vireinen, käteen lyödään saman tien C vireiset nuotit, millä ei nyt niin suurta merkitystä olekaan, kun muutenkin pasuuna soittaa f-avaimesta, mutta kuitenkin...
 
Semmosta se sitte tahtoo olla, sano.
MC JayD
13.07.2005 08:19:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Varsinaiseen aiheeseen vielä...
 
Kun arrangeeraa harrastelijaorkesterille, joka uudistuu niin kuin mieskuoro (Rehupiiklesiä mukaellakseni...), juurikaan kaksiviivaisen g:n yläpuolelle ei kannata kirjoitella.
 
Yks huippuhan on mm. Kevätpolkka, joka alkaa kaksviivasesta g:stä. Tähdätään mahdollisimman korkialle ja viivastolla tavataan...
 
Semmosta se sitte tahtoo olla, sano.
El Condor
13.07.2005 09:56:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Varsinaiseen aiheeseen vielä...
 
Kun arrangeeraa harrastelijaorkesterille, joka uudistuu niin kuin mieskuoro (Rehupiiklesiä mukaellakseni...), juurikaan kaksiviivaisen g:n yläpuolelle ei kannata kirjoitella.

 
Totta kyllä tämäkin. Monista harrastelijabändeistä ei löydy sitä kolmiviivaisen C:n soittajaa. Jos on arraamassa jollekin tietylle bändille, kannattaakin ilman muuta ottaa huomioon käytettävissä oleva soittajamateriaali.
 
Puhallinorkesteriarreja ajatellen on syytä huomauttaa, että korkeita (viivaston päällä liikkuvia) unispaikkoja ei yleensä ole syytä kirjoittaa koko sektiolle. Juuri harrastajabändeissä on usein se tilanne, että ykköseltä taittuu, mutta muilta ei. Luonto ei alemman stemman soittajilla yleensä kuitenkaan anna periksi soittaa oktaavia alempaa, joten stemmaa yritetään soittaa kirjoitetulta korkeudelta vaikka väkisin. Tuloksena kauhea sirkkelisoundi. Eli ykköselle ylhäältä, ja muulle sektiolle suosiolla oktaavia alempaa.
 
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
isojussi
15.07.2005 00:02:48
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vetopasuunoillehan tätä ideaa toteutetaan ihan kouluissakin, vaikka soitin onkin selvästi Bb vireinen, käteen lyödään saman tien C vireiset nuotit, millä ei nyt niin suurta merkitystä olekaan, kun muutenkin pasuuna soittaa f-avaimesta, mutta kuitenkin...
 
Mmmm.
 
Tosin pasuunaa pitää sit kyllä osata soittaa g- ja c-avaimeltakin.
 
Conrad Herwig painotti, että olis tärkeetä pystyä soittaan myös Bb:n ja Eb:n lapuista.
 
Eb on ite asiassa suht simppeli - Bb:n oon kokenu kohtuullisen sviddumaisegs...
 
Muistakaa, millä soittimella Jerikon muurit murrettiin!
El Condor
15.07.2005 14:08:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisäilenpä tänne jotain trumpettiaiheisia linkkejä joutessani. Hyviä sivustoja ovat mm.
 
Kansainvälisen trumpettikillan sivut:
 
http://www.trumpetguild.org
 
Hyvä yleissivusto:
 
http://www.trumpetplayeronline.com/
 
Hyvä keskustelupalsta:

http://www.trumpetherald.com
 
Vingutusklippejä ja muuta mukavaa:
 
http://www.trumpetstuff.com
 
Suukappaleasiaa:
 
http://www.mouthpieceexpress.com
 
Arrausasiaa löytyy esim. näiltä sivuilta:
 
http://webpages.charter.net/dbristol4/tutorial/tutorial.htm
 
http://www.ossmann.com/mike/hornparts.html
 
http://onstagemag.com/ar/performance_arranging_brass_tactics/
 
Ja sokerina pohjalla kovaa ja korkealta -miesten oma saitti:

http://www.tasteebros.com/
 
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
MC JayD
27.07.2005 08:35:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ajattelin laittaa tähän vielä senkin, vaikka onkin hiukan off-topic, että hyviä sävellajeja puhalliorkarlle on hyvin rajoitetusti:
Tavallinen harrastelija nimittäin selviä niukin naukin kolmesta ylennys- tai alennusmerkistä.
Ja kun Bb-pilleihin verrattuna C-vireisille tulee 2 b:tä lisää ja Eb vireisille 1 #-lisää, niin siinähän sitä ollaan.
 
Hyviä sävellajeja siis ovat
Soiva C-duuri / A-molli
- C-duuri in C
- D-duuri in Bb
- G-duuri in Eb
 
Soiva Eb-duuri / C-molli
- Eb in C
- F in Bb
- C in Eb
 
Soiva Bb-duuri / Gm
- Bb in C
- C in Bb
- F in Eb
 
Omasta kokemuksesta vielä, että mitä isompi torvi, sen vanhempi soittaja. Mitä vanhempi soittaja, sen rajoittuneempi kyky soittaa vaikeita sävellajeja ja sitä vaikeampi päästä korkealle yms.
 
Tänään on elämäni paras päivä, itse asiassa ainoa.
El Condor
27.07.2005 09:45:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ajattelin laittaa tähän vielä senkin, vaikka onkin hiukan off-topic, että hyviä sävellajeja puhalliorkarlle on hyvin rajoitetusti:
Tavallinen harrastelija nimittäin selviä niukin naukin kolmesta ylennys- tai alennusmerkistä.
Ja kun Bb-pilleihin verrattuna C-vireisille tulee 2 b:tä lisää ja Eb vireisille 1 #-lisää, niin siinähän sitä ollaan.

 
Ihan hyvä pointti. Jos tuota kolmea ristiä pidetään rajana (mikä useiden harrastajabändien kohdalla on realistista), niin edellä lueteltujen lisäksi käyttökelpoinen sävellaji on kyllä vielä ainakin:
 
F-duuri/D-molli (Bb-pillin G-duuri, Eb-pillin D-duuri)
 
Kitarasävellajit (D, A, E) ovat ongelmallisia Bb- ja Eb-vireisille soittimille koituvan suuren etumerkkimäärän takia. Ne ovat kuitenkin ongelmallisia myös siksi, että esim. vaskisoittimet on rakennettu siten, että noissa sävellajeissa vireongelmat ovat kaikkein suurimmat. Eli vaikka oikeat sormituksetkin löytyisivät, niin sen lisäksi on vielä taisteltava torvea vastaan. Hyvät soittajat kyllä pärjäävät tämän asian kanssa, mutta varmaan hekin mieluummin soittavat helpommista sävellajeista.
 
Omasta kokemuksesta vielä, että mitä isompi torvi, sen vanhempi soittaja. Mitä vanhempi soittaja, sen rajoittuneempi kyky soittaa vaikeita sävellajeja ja sitä vaikeampi päästä korkealle yms.
 
Tämä johtuu osittain fysiikan heikentymisestä iän myötä, mutta myös siitä, että vanhemmat soittajat (erityisesti ns. "kyläbändeissä") ovat usein enemmän tai vähemmän itseoppineita, eikä tekninen tai teoreettinen pohja ole välttämättä ollut alun alkaenkaan kovin vahva.
 
"Get to the point where you don't have to practice. This leaves a lot more time for eating or wasting time."
hifiguru
03.08.2005 13:06:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ensimmäistä kertaa tälle palstalle, joka näyttää hyvin ylläpidetyltä ja toimivalta, kirjoittavana voisin hieman lisäillä asiaa trumpetin historiaan.
Vaskipuhaltimet jakautuvat kahteen eri haaraan. Toinen haara perustuu naudan onttoon sääriluuhun, jonka molempiin päihin on tehty reikä. Toinen puolestaan kotiloon, johon tietyistä syistä riitti yksi reikä.
Siksi trumpetti ja pasuuna ovat sukulaissoittimia. Kornetti, flyygelitorvi ja tuuba ovatkin sukulaisia vain toisilleen!
Tämä joskus aiheuttaa hämmennystä, koska trumpetti, kornetti ja flyygelitorvi toimivat samalla konstilla!
Erot syntyvät lähinnä käytettävissä olevan putken sylinteri- ja kartio-osuuksien eroavuuksista.
Siksi usein käy, että jos trumpetisti soittaa flyygelitorvea, se kuulostaa vain kehnolta trumpetilta .
Siihen pitää suhtautua uutena soittimena ja uutena maailmana!
terv. tm
 
JPQ
30.03.2006 03:30:55
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miten usein taukoja pitäs olla jos tempo vaikka 120bpm ?
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti