Puhaltimet ›

Ehdin vihdoin treenikämpälle jolloin saatoin puhaltaa keuhkojen pohjasta tarvitsematta miettiä naapureita. Kokeilin eri suukappaleita ja lehtiä, helpoin yhdistelmä oli odotetusti Yamahan kapula+ Rico 2 lehti, tosin 2,5 ei hirveästi mielestäni poikennut. Oma suukappale oli hankalampi, vaatii enemmän ilmaa ja vaikea saada korkeita ääniä soimaan kunnolla. Välillä menee 2 oktaavia duuriskaalaa ihan kivasti, mutta välillä tahtoo soida "väärä" oktaavi, ongelma johtunee ansatsista, jollain turpavärkin asennolla alaoktaavi toimii hyvin mutta yläoktaavi tuottaa tuskaa, sitten kun asettelee huulet uudelleen niin onkin toisinpäin. Harjoittelulla se varmaan siitä lähtee, usein kyllä menee molemmat oktaavit samalla ansatsillakin.
 
Vaikeimmat tuntuvat olevan nimenomaan korkeat äänet, D6 (oktaavinappi+1 "lusikka") oli korkein minkä sain kuulumaan ja sekin oli hankalaa,piti suorastaan "pinnistää" muuten tahtoi tulla oktaavia alempaa. Matalat sain sen sijaan jo melko mukavasti syttymään. Kaikkein matalin ääni (kaikki läpät kiinni, otetaulukon mukaan Bb3, löytyykö vielä matalampia, kun otetaulukossa puhutaan jostain low A keystä jolla saadaan A3 vai onko kyseessä vain tiettyjen fonien ominaisuus?) on aika hauska soittaa kun torvi resonoi niin että läpät tärisevät sormia vasten ja treenikämpällä rummut ja kotona lasiset kaapinovet alkavat soida mukana. Ilmeisesti siis ei vuoda ainakaan pahasti, eikö vuodon pitäisi haitata vuotavasta läpästä alaspäin olevia ääniä?
 
Harjoitteluahan tämä vaatii, "mustat koskettimet" joutuu katsomaan taulukosta, mutta kaipa niihinkin joku logiikka löytyy kun tarpeeksi treenailee.
 
Mikä idea siinä muuten on että taulukossa voi olla samalle nuotille jopa 4 erilaista sormitusta? Erilainen äänenväri vai käytetäänkö sitä sormitusta johon tarvitsee siirtää edellisestä otteesta vähiten sormia?

Välillä menee 2 oktaavia duuriskaalaa ihan kivasti, mutta välillä tahtoo soida "väärä" oktaavi, ongelma johtunee ansatsista, jollain turpavärkin asennolla alaoktaavi toimii hyvin mutta yläoktaavi tuottaa tuskaa, sitten kun asettelee huulet uudelleen niin onkin toisinpäin. Harjoittelulla se varmaan siitä lähtee, usein kyllä menee molemmat oktaavit samalla ansatsillakin.
 
Tuohon oli joku tapa harjoitella pelkän suukappaleen kanssa. Siinä oli tavoitteena saada ihan tietty sävel. Palaan tähän kun löydän sen tiedon.
 
EDIT: Näyttäisi olevan niin että altolla pitäisi saada A (880Hz), tenorilla G.
 
Vaikeimmat tuntuvat olevan nimenomaan korkeat äänet, D6 (oktaavinappi+1 "lusikka") oli korkein minkä sain kuulumaan ja sekin oli hankalaa,piti suorastaan "pinnistää" muuten tahtoi tulla oktaavia alempaa.
 
Minusta alkuun ei tarvitse tuonne lusikoille päästäkään. Tosin tuo oire tuntuu oudolta. Itselläni on ollut enemmänkin ongelmana saada sieltä vireeltään tasainen ääni (tosin altossa, tenori tuntuu siinä helpommalta).
 
Matalat sain sen sijaan jo melko mukavasti syttymään. Kaikkein matalin ääni (kaikki läpät kiinni, otetaulukon mukaan Bb3, löytyykö vielä matalampia, kun otetaulukossa puhutaan jostain low A keystä jolla saadaan A3 vai onko kyseessä vain tiettyjen fonien ominaisuus?) on aika hauska soittaa kun torvi resonoi niin että läpät tärisevät sormia vasten ja treenikämpällä rummut ja kotona lasiset kaapinovet alkavat soida mukana.
 
Ala-A -läppä vain baritonissa (tosin bassofoneista en osaa sanoa).
 
Harjoitteluahan tämä vaatii, "mustat koskettimet" joutuu katsomaan taulukosta, mutta kaipa niihinkin joku logiikka löytyy kun tarpeeksi treenailee.
 
En tiedä onko siinä varsinaista logiikkaa. Mutta jos tutkit koneistoa, niin huomaat että siinä on reikä ja läppä puolisävelaskeleen välein, ja sitten koneisto jolla avataan aina oikeaan kohtaan asti läppiä. Hauskaa on, että kun nokkahuilussa on reiät vain diatoniselle asteikolle, ja fis otetaan ristisormituksella (eli sormitetaan g, jätetään yksi reikä auki ja painetaan sen alapuolelta e vielä kiinni) niin fonissa sormitetaan samoin, mutta koneisto aukookin sen perusteella reikiä ihan suoraan halutun sävelen mukaan.
 
Mikä idea siinä muuten on että taulukossa voi olla samalle nuotille jopa 4 erilaista sormitusta? Erilainen äänenväri vai käytetäänkö sitä sormitusta johon tarvitsee siirtää edellisestä otteesta vähiten sormia?
 
Lähinnä tuota jälkimmäistä. Kannattaa hankkia sellainen otetaulukko jossa nuo on selitetty. Ylempänä varsinkin voi olla myös vireessä eroja.
 
Alkuun pitäisi riittää enimmäkseen yksi ote per sävel, siellä Bb:n ja C:n nurkilla kaksi.

Vaikeimmat tuntuvat olevan nimenomaan korkeat äänet, D6 (oktaavinappi+1 "lusikka") oli korkein minkä sain kuulumaan ja sekin oli hankalaa,piti suorastaan "pinnistää" muuten tahtoi tulla oktaavia alempaa.
 
Tästä vielä. Fonissa on kaksi rekisterireikää, eli kun painat rekisteripainiketta aukeaa alempi, paitsi kun sormitat a:n tai siitä ylöspäin. Ylempi rekisterireikä on kaulan päällä. Katso että se aukeaa varmasti. Kaulan asento täytyy olla niin, että rekisterireikää aukova vipu on lenkin keskellä, muuten se ei välttämättä toimi oikein. Reikä voi olla tukossakin.

Tästä vielä. Fonissa on kaksi rekisterireikää, eli kun painat rekisteripainiketta aukeaa alempi, paitsi kun sormitat a:n tai siitä ylöspäin. Ylempi rekisterireikä on kaulan päällä. Katso että se aukeaa varmasti. Kaulan asento täytyy olla niin, että rekisterireikää aukova vipu on lenkin keskellä, muuten se ei välttämättä toimi oikein. Reikä voi olla tukossakin.
 
Joo, tuota mekanismia olen tässä ihaillut, siinä on kyllä suunnittelijalla kulunut aikaa ja kahveeta. Kyllä se kaulan oktaaviläppä pelaa hyvin, nousee reilusti irti. Reikäkin tuntui olevan auki, joten eiköhän tuo korkeiden äänten hankaluus johtune lähinnä puhallustekniikasta. Tehollista harjoittelua on takana vasta ehkä pari tuntia yhteensä kun kotona ei tosiaan naapureiden takia kovin kauaa viitsi skaaloja sahata. Pelkästä suukappaleesta ja kaulasta lähtee puhalluksesta riippuen ainakin kaksi eri säveltä, joista vain toinen ilmeisesti on se oikea jonka tuottavaan tekniikkaan aina pitäisi pyrkiä? Jostain olen myös lukenut että joku tietty sävel pitäisi tulla mutten muista mikä.
 
Onko se "ylimääräinen" läppä siellä F-läppää "vastapäätä" (nappi D jaE-läppien välissä) vain vaihtoehto tuolle ristisormitukselle Fis:n ottamiseksi? Pitääpä yrittää löytää vaikka kirjastosta joku opus mistä löytyisi kaikkien nappien tarkoitukset. Vaikka loogisestihan nuo enimmäkseen (ei tosin aina) taitavat mennä niin että puolisävelaskelen nostamiseksi pitää aina saada seuraava ylempi läppä auki.
 
Mutta mielenkiintoinen kapine kyllä, eiköhän tuon kanssa taas saa aikaa kulumaan ennenkuin kehtaa toistenkin kuullen soitella (viululla olen juuri ja juuri sen tason saavuttanut n. kahdessa vuodessa)

Pelkästä suukappaleesta ja kaulasta lähtee puhalluksesta riippuen ainakin kaksi eri säveltä, joista vain toinen ilmeisesti on se oikea jonka tuottavaan tekniikkaan aina pitäisi pyrkiä? Jostain olen myös lukenut että joku tietty sävel pitäisi tulla mutten muista mikä.
 
Tuo G piti siis tulla pelkällä suukappaleella. Klarinetissa on toisin, siinä harjoitellaan päärynä kiinni suukappaleessa.
 
Onko se "ylimääräinen" läppä siellä F-läppää "vastapäätä" (nappi D jaE-läppien välissä) vain vaihtoehto tuolle ristisormitukselle Fis:n ottamiseksi?
 
Joo, noita vaihtoehtoja on trillejä ja erityisiä sävelkulkuja varten. Jos pitää mennä f:stä fissiin, tuo painike on omiaan, mutta jos menet e:stä fissiin, niin ristisormitus toimii oikein hyvin.
 
Pitääpä yrittää löytää vaikka kirjastosta joku opus mistä löytyisi kaikkien nappien tarkoitukset.
 
Eiköhän tässä ole riittävästi tietoa http://www.wfg.woodwind.org/sax/

Eiköhän tässä ole riittävästi tietoa http://www.wfg.woodwind.org/sax/
 
Joo, näkyypä olevan. Tuolta itseasiassa löysin nuo otetaulukot googlaamalla saxophone fingering, mutta en huomannut että siellä on paljon muutakin.
 
Edit Tuo suukappaleella puhallettava G lienee transponoitu? Eli kun laitoin viritysmittarin Bb-tilaan niin sain G:n ulos, tosin aika hankalasti. Yllättävän montaa eri säveltä lähtee suukappaleesta eri tavoilla puhaltaen.

Edit Tuo suukappaleella puhallettava G lienee transponoitu? Eli kun laitoin viritysmittarin Bb-tilaan niin sain G:n ulos, tosin aika hankalasti. Yllättävän montaa eri säveltä lähtee suukappaleesta eri tavoilla puhaltaen.
 
Kyllä se minusta piti olla soivan vireen G, koska alton suukappaleesta piti saada 880 Hz A ja tenorilla sitten kokosävelaskeleen alempaa. Pitää kokeilla itsekin mutta naapurien takia vasta huomenna.
 
EDIT: Siis onko niin ettet pääse tarpeeksi ylös. Vai miten siinä käy. Voisi selittää miksi sinulla tahtoo alempi oktaavi soida väkisin. Muistelen että minullakin oli vaikeuksia saada pelkällä suukappaleella tarpeeksi korkea ääni ennen kuin kävin opettajalla.
 
EDIT2: Nyt sain kokeiltua. Tenorin suukappaleella lähtee puristuksesta riippuen F5 - A5, soivan vireen mukaan, joten se G on siinä keskellä. Ihmettelen jos saat monia muita säveliä, ellei sitten ole kyse korkeista vingahduksista joissa lehti alkaa värähdellä yksinään -niistä ei ole mitään hyötyä.
 
EDIT3: Testailepa myös lehdykän sijannin vaikutusta pelkän suukappaleen kanssa. Lehdykän pitää toki olla täsmälleen suorassa ja keskellä, mutta siirtelemällä sitä suukappaleen suuntaisesti etsi se kohta jossa se soi varmasti ja saat tuon G:n. Millin murto-osilla on merkitystä. Tällä tuntuu olevan myös vaikutusta siihen miten puhtaina alimmat äänet saa.

mitmit, mun pelkkä suukappale lähinnä vinkuu..

mitmit, mun pelkkä suukappale lähinnä vinkuu..
 
Sitten kannattaa käyttää varttitunti harjoitteluun suukappaleen kanssa, ja siihen lehdykän paikan hakuun. Itse ainakin huomaan selvän vaikutuksen: jos pelkkä suukappale tahtoo vinkua, niin foniin laitettuna soitinkin soi huonommin, hankalammin.
 
EDIT: Siis hei, ei ihan pelkkä suukappale vaan lehdykkä tietysti myös...

Kyllä se minusta piti olla soivan vireen G, koska alton suukappaleesta piti saada 880 Hz A ja tenorilla sitten kokosävelaskeleen alempaa. Pitää kokeilla itsekin mutta naapurien takia vasta huomenna.

 
Miten tuo G pitäisi tulla? Eli jos pidän puristuksen mahdollisimman pienenä, niin muuttamalla kurkkua, saan tulemaan eri säveliä. Missä asennossa se pitäisi tulla... ihan rentonako? Toki sen G:n saa sieltä helposti kaivettua, mutta en jotenkin nyt hahmota mitä tällä ajetaan takaa.
 
Olen täysin samaa mieltä kuin Klez (jos sopii näin sanoa =). Pelkällä suukappaleella kannattaa opetella soittamaan. Itselläni se on parantanut äänen laatua huimasti!

Pelkän suukappaleen kanssa on myös hyvä harjoitella pitämään lihaksia rentona. Lisäksi kannattaa hakea sitä kulmaa missä suukappaleeseen kannattaa puhaltaa. Peili on myös hyvä apu.

Miten tuo G pitäisi tulla? Eli jos pidän puristuksen mahdollisimman pienenä, niin muuttamalla kurkkua, saan tulemaan eri säveliä. Missä asennossa se pitäisi tulla... ihan rentonako? Toki sen G:n saa sieltä helposti kaivettua, mutta en jotenkin nyt hahmota mitä tällä ajetaan takaa.
 
Mä saan sieltä F:n jos pidän ihan löysänä, ja kun alan siitä kiristää niin se nousee A:han asti.
 
EDIT: Mä luulen että kyse on siitä että jos ansatsi on pielessä niin ei välttämättä pääse lähellekään.

Mä luulen että kyse on siitä että jos ansatsi on pielessä niin ei välttämättä pääse lähellekään.
 
Tästä saattais olla kyse. Koitappa tuikata suukappaletta niin paljon suuhun että et käytännössä enää purista huulilla. Tuleeko mikä silloin?

Tästä saattais olla kyse. Koitappa tuikata suukappaletta niin paljon suuhun että et käytännössä enää purista huulilla. Tuleeko mikä silloin?
 
Eli tarkoitat sitä vinkumista kun huulet ei enää vaimenna värähtelyä. Mittari näyttää A7-Bb7, mutta ketä kiinnostaa?

Eli tarkoitat sitä vinkumista kun huulet ei enää vaimenna värähtelyä. Mittari näyttää A7-Bb7, mutta ketä kiinnostaa?
 
Hmm... ei mulla ala vinkumaan, vaan tulee samaan tyyliin mitä huulilla puristaenkin. Mulla toimii niinkin että otan sen suukappaleen paksuun osaan asti suuhun ja saan soimaan samaten kuin normaalisti.
 
EDIT: kurkulla sitten säädän mitä säveliä tulee.

Hmm... ei mulla ala vinkumaan, vaan tulee samaan tyyliin mitä huulilla puristaenkin. Mulla toimii niinkin että otan sen suukappaleen paksuun osaan asti suuhun ja saan soimaan samaten kuin normaalisti.
 
EDIT: kurkulla sitten säädän mitä säveliä tulee.
 
En mä ihan ymmärrä mitä sä teet. Varmaan ymmärsin väärin mitä pyysit kokeilemaan. laitoin suukappaleen niin syvälle ettei huulet enää dempannut. Todennäköisesti vaikka "et purista" niin demppaat lehdykkää huulilla, siihen riittänee aika löysä kosketus (mutta kuitenkin siltä osalta missä lehdykkä on irti).
 
EDIT: Mä en kyllä löydä sellaista asentoa jossa pääsisin kurkulla vaikuttamaan sävelkorkeuteen. Enkä taida viitsiä pitempään etsiäkään, en näe siinä mitään hyötyä. Ja naapurit kohta hermostuu.
 
Tuosta itse harjoituksesta, kts. esim. http://www.promusicacc.com/toneprodforbeginners.html

En mä ihan ymmärrä mitä sä teet. Varmaan ymmärsin väärin mitä pyysit kokeilemaan. laitoin suukappaleen niin syvälle ettei huulet enää dempannut. Todennäköisesti vaikka "et purista" niin demppaat lehdykkää huulilla, siihen riittänee aika löysä kosketus (mutta kuitenkin siltä osalta missä lehdykkä on irti).
 
Juu, vaikea selittää näin netin välityksellä... Tarkoitus oli että suukappale olisi niin paljon suussa ettei puristaminen vaikuta vireeseen, ainakaan merkittävästi, eli että oltaisiin mahdollisimman lähellä sitä virettä mikä tulee puhalluksesta. Mutta kuten mietittiinkin jo aikaisemmin, niin ei sillä varmaan väliä ole, koska kurkun asentoa säätämällä saa tulemaan eri ääniä.
 
EDIT: Hmm... ei kurkun asento vaikuta? Mel Martin muistaakseni jossain opasti tällaiseen harjoitteluun.

EDIT: Hmm... ei kurkun asento vaikuta? Mel Martin muistaakseni jossain opasti tällaiseen harjoitteluun.
 
Sellaisesta mä olen kuullut että fonin kanssa avataan rekisteriläppä mutta kurkkua avaamalla pidetään väkisin alarekisteri soimassa. Tai jotain vastaavaa, mutta en pelkän suukappaleen kanssa. Mitä säveliä sä saat sieltä?
 
Tarkoitus oli että suukappale olisi niin paljon suussa ettei puristaminen vaikuta vireeseen, ainakaan merkittävästi, eli että oltaisiin mahdollisimman lähellä sitä virettä mikä tulee puhalluksesta.
 
OK, nyt tajuan paremmin, haettiin tilannetta jossa huulet demppaa mutta ei enää saa vaikutettua vireeseen.

Sellaisesta mä olen kuullut että fonin kanssa avataan rekisteriläppä mutta kurkkua avaamalla pidetään väkisin alarekisteri soimassa. Tai jotain vastaavaa, mutta en pelkän suukappaleen kanssa. Mitä säveliä sä saat sieltä?

Tuo harjotus liittyi tähän samaan. Bb (soiva) taitaa olla alin mitä oon saanut ja suunnilleen oktaavi ylös siitä. Oktaavi pitäis olla jo tosi kova juttu, jos sen saa puhtaasti oikeilla lihaksilla. Itellä ei vielä mene, enkä oikeen tiedä mistä alkaen menee vääntämällä koko naamaa :) Niin saa menemään 10 säveltä, mikä taitaa olla jo mahdottomuus pelkällä kurkulla.

Pitää vielä lisätä ettei Mel Martin ole alkuperäinen tämän harjoituksen kehittäjä, mutta hän käytti tätä jossain tilanteessa...