Puhaltimet ›

ekikoo:
Kuka kertois, miten toimii tuo että puhallusvoimakkuudella tuotetaan seuraava oktaavi, jos esim. harjoittelen a-molliskaalaa. Lähden aasta puhaltaen normaalisti, sormitukset vissiin loppuu tuohon C5een, jolloin aloitan taas alhaalta missä suurin osa nappuloista on painettuna, puhaltaen vain terävämmin?
 
Mä en sinuna hätäilisi sen toisen oktaavin kanssa ihan heti. Jos haluat soittaa mollissa niin d-molli on oikein mainio aluksi. Toisen oktaavin d on vielä helppo soittaa kun sillä on oma sormitus (jossa yläpäässä on yksi reikä auki joka ikäänkuin toimii oktaaviläppänä).
 
Siitä deestä ylöspäin voi yrittää saada ääniä jatkamalla legatona ylöspäin. Näin saa vähän tuntumaa siihen miten sen oktaavin saa soimaan. Itsellänikin on vielä kesken, se on alkanut löytyä mutta vaikea sitä on selittää, tuskin tiedän itsekään. Ne vain aikaa myöten löytyvät kun soittimen hallintaan oppii. Kapeampi rako huulten välissä kenties, nopeampi ilmavirta, ilmavirran suuntaaminen, jotenkin ne vaikuttavat.
 
D-molli menee helpoiten kun peukalon pitää koko ajan sillä näppäimellä joka on lähempänä suukappaletta.
 
Edit: Tuossa sormituskaaviossa ei ole eroteltu niitä kahta peukalonäppäintä, kehnompi juttu. Etsi parempi.
 
Edi2: Löytyyhän se toinenkin peukalonappi noista kun klikkaa sitä Bb-nuottia.

Tossapa ois lisää http://www.ilearnmusic.com/index.ph … p;task=view&id=86&Itemid=50
 
Mutta miks esim. E-sävelestä ylöspäin pitää noiden mukaan olla tuo Eb-namiska pikkurillillä painettuna, kun mulla ainakin kuuluu äänet ilmankin, tai se ei tunnu vaikuttavan mitenkään. Liittyykö sitte niihin ylempiin oktaaveihin....

ekikoo: Tossapa ois lisää http://www.ilearnmusic.com/index.ph … p;task=view&id=86&Itemid=50
 
Mutta miks esim. E-sävelestä ylöspäin pitää noiden mukaan olla tuo Eb-namiska pikkurillillä painettuna, kun mulla ainakin kuuluu äänet ilmankin, tai se ei tunnu vaikuttavan mitenkään. Liittyykö sitte niihin ylempiin oktaaveihin....
 
Mun käsittääkseni se pikkurilli Eb-napilla lähinnä tukee sitä huilua siinä. Huilun piteleminen tukevasti paikoillaan samalla kun sormet vaihtuvat näppäimillä ei ole ihan simppeli juttu alkuun, ja tuo auttaa osaltaan. Ainakin mulla huilu pysyy paljon paremmin paikallaan g- c välillä kun pikkusormi painaa sitä eb:tä, muut oikean käden sormethan noissa ovat irti.
 
Voi sillä toki olla myös jokin vaikutus sävelten vireeseen, mutta tuskin se on tuossa syynä.
 
Se pitää sitten vain muistaa nostaa se eb-läppä kun soittaa d:n.

Mutta miks esim. E-sävelestä ylöspäin pitää noiden mukaan olla tuo Eb-namiska pikkurillillä painettuna, kun mulla ainakin kuuluu äänet ilmankin, tai se ei tunnu vaikuttavan mitenkään. Liittyykö sitte niihin ylempiin oktaaveihin....
 
Jep. Tuesta on kysymys. Ja koska pikkurilli on jotenkin hitaampi sormi kuin muut, on kätevää pitää se paikoillaan silloin kun sillä ei ole vaikutusta sävelkorkeuteen. Sitten kun 3. oktaavi alkaa olla ajankohtainen, on hyvä tietää että e-sävel soi paremmin ilman es-läppää, vaikka se otelappuihin onkin merkitty.

Ja sitte vielä että millasia litkuja voi käyttää puhdistukseen? Tyyliin jotain viinaa tai apteekin sotkuja, halvalla?

ekikoo: Ja sitte vielä että millasia litkuja voi käyttää puhdistukseen? Tyyliin jotain viinaa tai apteekin sotkuja, halvalla?
 
En kyllä rupeaisi millään nesteillä koskemaan huiluun ottamatta tarkkaan selvää ensin. Mulla on kaksi liinaa, toisella kuivataan sisäpuolela semmoisen tikun avulla, toisella pyyhitään päällipuolelta.

Höhö. Tässä on sunnuntaista asti puhalleltu, ja nauhoittelin vähän skaalaharjoitusta, ja nuottien laatu on kyllä aika karmaiseva ;)
 
http://ekikoo.viuhka.fi/6.1.11.mp3
 
Vähän melodiaa tapailin kanssa, on muuten todella nasta soitella luurit päässä mikkiin ja lyödä kaiut ja delayt mukaan..
 
edit: C4 on kyllä mulla jotenkin niin hankala vielä, meinaa aina tulla tuo ylempi oktaavi, stna!!

ekikoo:
edit: C4 on kyllä mulla jotenkin niin hankala vielä, meinaa aina tulla tuo ylempi oktaavi, stna!!
 
Sitä alimmaista ceetä meinaat? Se onkin vähän vaikea, sitä ei oppikirjoissakaan oteta ihan alkuun. Mutta jos soitin vähän vuotaa niin se vaikuttaa myös. Mulla ala-cee on vaikea tuolla Thomannin huilulla mutta melko helppo tuolla Azumilla.
 
Tuossa oppaassa mikä mulla on, aloitetaan alarekisterin h:sta, tullaan siitä alaspäin eehen asti ja ylöspäinkin koko toinen rekisteri, sitten alarekisterin d. Ceehen asti ei ensimmäisessä osassa edes mennä.

Kuvasin vähän miten mulla menee ylipuhaltaminen. Mallia tästä ei kannata ottaa, koska olen itsekin vasta opettelemassa, ja mikä pahinta, ilman opettajaa.
 
Ensiksi käytän pelkkää suukappaletta, jonka pään peitän kämmenellä. Puhallan perusäänen ja sitten korkeamman. Kun tuo putken pää on peitetty, perusääni on matalahko ja ylipuhallus menee sitten varsin korkealle (eli ei oktaavin päähän).
 
Lopussa soitan muutaman äänen hypäten ensimmäisen ja toisen oktaavin välillä. Siinä huulten asento ei muutu niin paljon, eli riippuu siitä kuinka korkealle ollaan menossa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=pSwa_5tjvzY

edit: C4 on kyllä mulla jotenkin niin hankala vielä, meinaa aina tulla tuo ylempi oktaavi, stna!!
 
Kokeilkaas sitä matalinta ääntä niin, että suu on mahdollisimman rento ja suussa on paljon tilaa. Ylemmissä oktaaveissa auttaa tuki. Siihen saa tuntumaa esimerkiks sihisemällä. Käytätte siis palleaa apuna. :D

Päiväkirjamaisesti oon mikki+cubase+luurit-säädöllä soitellessa nauhoittanut juttuja ja nimennyt päivän mukaan, voipi sitte joskus kuunnella että eisssss.
 
http://ekikoo.viuhka.fi/8.1-1.mp3
 
Jospa se C alkais sieltä tulemaan. Pian kun koulu alkaa, voi mennä kasvatustieteilijöiden soittohuoneisiin rauhassa päästelemään kun volyymissa pitää vähän tinkiä täällä kerrostalossa.

Noni sainpa minäkin hommattua huilun. 73€ maksoin orkesterikaverille. yfl-211 oikeen hyvä kuntoinenkin vielä. Ei noi huilistit oikee pidä arvossaan umpiläppiä...
No anyway iha ok ääntäkin saatu jo pihalle, pitää kattoo jos veis fonitunnille mukaan ja kyselis vähän vinkkiä proolta. Mukavaa vaihtelua fonillehan tää on =)

turs: Noni sainpa minäkin hommattua huilun. 73€ maksoin orkesterikaverille. yfl-211 oikeen hyvä kuntoinenkin vielä. Ei noi huilistit oikee pidä arvossaan umpiläppiä...
No anyway iha ok ääntäkin saatu jo pihalle, pitää kattoo jos veis fonitunnille mukaan ja kyselis vähän vinkkiä proolta. Mukavaa vaihtelua fonillehan tää on =)
 
ehkäpä vielä parin kuukauden sisään tällä tykittää jotai jazzskaboja ;)

Hommasin huilun viime kesänä, kun alkoi sen soitto kiinnostamaan sen suurempia soittimen soitosta tietämättäkään (mitä nyt joskus treenikämpältä löytämälläni huilulla puhalsin keuhkot pihalle ku olin tenorifonia treenailemassa). Ja mietin jonkin aikaa ostanko käytettynä merkkisen huilun vai uutena halpis huilun. Ei kuitenkaan sattunut kohdalle edullista käyettyä, ja rahatilanteesta johtuen tilata päsäytin Thomann-kaupan halvimman huilun eli Startone SFL-55, hintaa postikuluineen 100€.
 
Alkuunhan tuo oli hankala soittaa. Hyvä että äänen sai irti siitä ja päässä humisi sen mahdottoman hönkimisen jälistä. Mutta kyllä se siitä alkoi hahmottua ja joka päivä kun vähäsenkään kun on puhallellut niin kyllä on siitä kehittynyt. Jonkin verran koittanut Jethro Tullia ja Ian Andersonia puhallella mm. Bourée:ta ja God Rest Ye Merry Gentlemen:ia. Ja onnistunut yltämään sinne kolmanen asteen alimmille nuoteille (jonka vaatii ainaki tuo jälkimmäinen biisi) vaikkeivät mitään puhtaimpia soinniltaan olekkaan.
 
Sitä että onko soitin laadultaan ja soinniltaan sellainen mitä huilun kuuluisi olla en osaa sanoa, kun ei ole muista huiluista kokemusta. Mutta ainakin se on pysynyt kasassa, soi meikäläiseksi ihan tarpeeksi ja on suonut mukavia soitto hetkiä kohta puolisen vuotta. Omilla kokemuksillani voin suositella ensimmäiseksi soittimeksi jos ei ole varma haluaako kyseistä soitinta harrastaa sen enempiä eikä halua upottaa mahdottomia määriä rahaa kalliimpaan (josko sitten laadukkaampaan) soittimeen.

Sota-Matti: Hommasin huilun viime kesänä, kun alkoi sen soitto kiinnostamaan sen suurempia soittimen soitosta tietämättäkään (mitä nyt joskus treenikämpältä löytämälläni huilulla puhalsin keuhkot pihalle ku olin tenorifonia treenailemassa). Ja mietin jonkin aikaa ostanko käytettynä merkkisen huilun vai uutena halpis huilun. Ei kuitenkaan sattunut kohdalle edullista käyettyä, ja rahatilanteesta johtuen tilata päsäytin Thomann-kaupan halvimman huilun eli Startone SFL-55, hintaa postikuluineen 100€.
 
Alkuunhan tuo oli hankala soittaa. Hyvä että äänen sai irti siitä ja päässä humisi sen mahdottoman hönkimisen jälistä. Mutta kyllä se siitä alkoi hahmottua ja joka päivä kun vähäsenkään kun on puhallellut niin kyllä on siitä kehittynyt. Jonkin verran koittanut Jethro Tullia ja Ian Andersonia puhallella mm. Bourée:ta ja God Rest Ye Merry Gentlemen:ia. Ja onnistunut yltämään sinne kolmanen asteen alimmille nuoteille (jonka vaatii ainaki tuo jälkimmäinen biisi) vaikkeivät mitään puhtaimpia soinniltaan olekkaan.
 
Sitä että onko soitin laadultaan ja soinniltaan sellainen mitä huilun kuuluisi olla en osaa sanoa, kun ei ole muista huiluista kokemusta. Mutta ainakin se on pysynyt kasassa, soi meikäläiseksi ihan tarpeeksi ja on suonut mukavia soitto hetkiä kohta puolisen vuotta. Omilla kokemuksillani voin suositella ensimmäiseksi soittimeksi jos ei ole varma haluaako kyseistä soitinta harrastaa sen enempiä eikä halua upottaa mahdottomia määriä rahaa kalliimpaan (josko sitten laadukkaampaan) soittimeen.
 
mites noitten thomanin halvimpien poikkihuilujen hienovire?.pysyykö se vireessä vai onko se soittajasta kiinni?.

locoloco: mites noitten thomanin halvimpien poikkihuilujen hienovire?.pysyykö se vireessä vai onko se soittajasta kiinni?.
 
kuten tuossa jo mainitsin ettei ole hajuakaan onko soitin laadultaan ja soinniltaan sellainen mitä huilun kuuluisi olla. ja kun en ole oppituntejakaan ottanut niin ei sitäkään kautta ole sitten tietoja saanut.

Olis mahis saada halvalla käytetty mutta hyväkuntoinen Yamaha YFL-22N poikkihuilu... ilmeisimmin nikkeliä siis. Onko tuosta pelistä mihinkään ja onko esim. suukappale hopeoitu?
 
Ihan alottelijahommista on kyse (no, ehkä ketjukin sen paljasti...), eli onko tuo hyvä peli huiluharrastuksen aloittamiseen? Itse en tiedä huiluista mitään.

Hevikangsta: Olis mahis saada halvalla käytetty mutta hyväkuntoinen Yamaha YFL-22N poikkihuilu... ilmeisimmin nikkeliä siis. Onko tuosta pelistä mihinkään ja onko esim. suukappale hopeoitu?
 
Moi. Tosi kiva huilu soitella, itelläni on samanlainen, käytettynä ostettu ja oon sillä soitellut yli 10 vuotta (en missään musiikkikouluissa kylläkään, vaan esim. kadulla ja vieläkin kai siinä mielessä "aloittelijatasolla":)). Tekniikka on toiminut hyvin, jotain läppien tiivisteitä ym. on välillä pitänyt vaihtaa, mut ihmeellisen kestävä ja hyvä soitin on ollut, ei voi muuta sanoa. En kuitenkaan ostais missään nimessä!!! Mulla nikkeliallergia tullut just tuon huilun takia, ei vaan oo ollut rahaa ostaa parempaa ajoissa:( Laastarit ja kumihanskat kokeiltu. Nyt on pakko olla soittamatta niin kauan kunnes saa tarpeeksi säästettyä, kyllä harmittaa! Varsinkin, koska kun allergia kerran on puhjennut, se voi kuulemma tulla myös hopeoidusta pinnasta (toivottavasti tää ei kuitenkaan oo kauhean yleistä...). Suukappale ei oo hopeoitu siis -ainakaan mun pelissä, ei varmaan tuossa yllämainitussakaan, ellei erikseen siihen hankittu. Muuten, mallina yfl-221, ainakin oman kokemuksen perusteella "varma". En tosin oo päässyt mitään kallista huilua edes kokeilemaan eikä hirveesti tuota asiantuntemusta oo. Huutonetissä näyttäis olevan juurikin samanlainen mut hopeapäällysteellä ja hopeisella suukappaleella, 300e, ja voi noita kai vielä halvemmallakin löytää. Ei kyl kannata ostaa näkemättä ja kokeilematta ensin. Vaikka ei osais muuta kun puhaltaa pilliin niin ainakin voi kattoo ettei vuoda, että läpät muutenkin toimii, ja ettei oo kolhuja ym., parempi tietysti jos sais jonkun ennenkin soitelleen sitä vilkasee.

itsekin liityin huilusoitantakerhoon.Tein sen riskin että tilasin thomanilta about 160 euron huilun tietämättä mitään sen laadusta ja soinnista, ja marssin työväenopiston huilutunneille.Pyysin ekalla tunnilla huiluopettajaa testaamaan thomanin huilua ja ihan hyvältä se kuulostii ammattilaisen käsissä ja opettaja sanoi että ihan hyvä kuntoinen huilu ekaksi huiluksi:).

mieto: Moi. Tosi kiva huilu soitella, itelläni on samanlainen, käytettynä ostettu ja oon sillä soitellut yli 10 vuotta (en missään musiikkikouluissa kylläkään, vaan esim. kadulla ja vieläkin kai siinä mielessä "aloittelijatasolla":)). Tekniikka on toiminut hyvin, jotain läppien tiivisteitä ym. on välillä pitänyt vaihtaa, mut ihmeellisen kestävä ja hyvä soitin on ollut, ei voi muuta sanoa. En kuitenkaan ostais missään nimessä!!! Mulla nikkeliallergia tullut just tuon huilun takia, ei vaan oo ollut rahaa ostaa parempaa ajoissa:( Laastarit ja kumihanskat kokeiltu. Nyt on pakko olla soittamatta niin kauan kunnes saa tarpeeksi säästettyä, kyllä harmittaa! Varsinkin, koska kun allergia kerran on puhjennut, se voi kuulemma tulla myös hopeoidusta pinnasta (toivottavasti tää ei kuitenkaan oo kauhean yleistä...). Suukappale ei oo hopeoitu siis -ainakaan mun pelissä, ei varmaan tuossa yllämainitussakaan, ellei erikseen siihen hankittu. Muuten, mallina yfl-221, ainakin oman kokemuksen perusteella "varma". En tosin oo päässyt mitään kallista huilua edes kokeilemaan eikä hirveesti tuota asiantuntemusta oo. Huutonetissä näyttäis olevan juurikin samanlainen mut hopeapäällysteellä ja hopeisella suukappaleella, 300e, ja voi noita kai vielä halvemmallakin löytää. Ei kyl kannata ostaa näkemättä ja kokeilematta ensin. Vaikka ei osais muuta kun puhaltaa pilliin niin ainakin voi kattoo ettei vuoda, että läpät muutenkin toimii, ja ettei oo kolhuja ym., parempi tietysti jos sais jonkun ennenkin soitelleen sitä vilkasee.
 
juu itse maksoin kyseisestä pillistä 70e plus huolto 20e ja tomii kuin unelma ;)