Puhaltimet ›

Huonosti soivia lehtiähän voi sitten kotikonstein parannella. Esim. Stubbinsin Klarinettikoulussa on hyvät ohjeet. Pääperiaate käy ilmi tästä videosta: http://www.youtube.com/watch?v=cUceTpnywwc&feature=related

Sax-pappa: Huonosti soivia lehtiähän voi sitten kotikonstein parannella. Esim. Stubbinsin Klarinettikoulussa on hyvät ohjeet. Pääperiaate käy ilmi tästä videosta: http://www.youtube.com/watch?v=cUceTpnywwc&feature=related
 
Kuule, kaikkeen tällaiseen viittasin tuossa pari viestiä taaksepäin kun kirjoitin siitä että jotkut haluavat soittaa ja jotkut harrastella lehtien kanssa.
 
Ja tänään puutuin asiaan vain kun Armando tuli väittämään että huonoja lehtiä ei ole. Tuo linkkaamasi videokin toteaa heti alussa että kaikki lehdet samasta laatikosta eivät soi yhtä hyvin.

Klezberg: Kuule, kaikkeen tällaiseen viittasin tuossa pari viestiä taaksepäin kun kirjoitin siitä että jotkut haluavat soittaa ja jotkut harrastella lehtien kanssa.
 
Ja tänään puutuin asiaan vain kun Armando tuli väittämään että huonoja lehtiä ei ole. Tuo linkkaamasi videokin toteaa heti alussa että kaikki lehdet samasta laatikosta eivät soi yhtä hyvin.
 
Noh, jotkut haluavat heittää huonosti soivat lehdet pois, jotkut sitten viilaavat ne soivaan kuntoon. Kaikistahan ei tietysti hyvin soivia tulekaan. Jokainen tyylillään.
Jonkinlainen lehtien kanssa harrastelu väistämättä kuuluu osaksi soittamista. Onneksi ei kuitenkaan siinä mitassa kuin oboensoittajien puuhat rööriensä kanssa.

Sax-pappa: Noh, jotkut haluavat heittää huonosti soivat lehdet pois, jotkut sitten viilaavat ne soivaan kuntoon. Kaikistahan ei tietysti hyvin soivia tulekaan. Jokainen tyylillään.
Jonkinlainen lehtien kanssa harrastelu väistämättä kuuluu osaksi soittamista. Onneksi ei kuitenkaan siinä mitassa kuin oboensoittajien puuhat rööriensä kanssa.
 
Kyllä minäkin ihan tarpeeksi lehtien kanssa puuhasin, mutta hiomishommiin en lähtenyt. Enemmänkin yritin pitää ne hyvin soivat pitkään hengissä ja muuta sellaista.
 
Mutta siis en ollut yksin sen näkemyksen kanssa että laatikoissa on huonompiakin lehtiä.

Klezberg: Kyllä minäkin ihan tarpeeksi lehtien kanssa puuhasin, mutta hiomishommiin en lähtenyt. Enemmänkin yritin pitää ne hyvin soivat pitkään hengissä ja muuta sellaista.
 
Mutta siis en ollut yksin sen näkemyksen kanssa että laatikoissa on huonompiakin lehtiä.
 
Eihän toki siitä voi erimieltä olla. Jokainen soittajahan sen tietää.

Sax-pappa: Eihän toki siitä voi erimieltä olla. Jokainen soittajahan sen tietää.
 
Niinhän minäkin luulin.
 
Armandolla ja minulla taitaa olla taipumusta tämmöiseen kinasteluun, ja sinä eksyit nyt siihen mukaan.

Mun pitäisi ehkä lopettaa tänne kirjoittelu, kun on fonin ja klaran soittaminenkin jäänyt hyvin vähiin. Tuntuu vain, että omien kokemusten pohjalta on jotain sanottavaa aloittelijoille. Ja olen semmoinen että kun johonkin ryhdyn niin oman kokemuksen lisäksi yritän perehtyä laajasti asiaa koskeviin tietoihin kirjoista ja netistä.
 
Minähän en ole tyypillinen puhaltaja joka on nuorena aloittanut. Fonin ja sitten klaran aloitin vähän alle viisikymppisenä. Muista soittimista oli kyllä kokemusta nuoruudesta asti. Klaraa harjoittelin ja soitin tosissani kolme vuotta, sitten tuli muuta ja se vähän jäi.

Klezberg: Niinhän minäkin luulin.
 
Armandolla ja minulla taitaa olla taipumusta tämmöiseen kinasteluun, ja sinä eksyit nyt siihen mukaan.
 
Eihän fonin lehdet maksa kuin keskim. pari euroa kipale. Huonot huit hiivattiin ja hyvät käyttöön! Ostin 2 pakettia Gonzaleksen sopraanoriidedä tarjouksessa Soitin Laineelta kympillä/10box ja parhaita lehtiä mitä olen koskaan käyttänyt. Ammattilaiset kehuneet maasta taivaisiin.
- Nyt kun sopraanossa on Vandorenin 5 S27 Optimum -suukappale ja Gonzalezin 3,5, niin ääni on kuin klarinetissa tai "oboessa". Ihan mukavaa puhallella....

Armando Bugari: Eihän fonin lehdet maksa kuin keskim. pari euroa kipale. Huonot huit hiivattiin ja hyvät käyttöön!
 
Eihän tässä ole kai kukaan hinnasta valittanutkaan. Vaan että jos peli ei soi niin saattaa vaan olla kyseessä huono lehti. Sinä tulit sanomaan ettei semmoisia myydä, tässä lainaus:
 
Suukappaleen kun ottaa suihin ja vähän syljeskelee sen verran, että lehti suoristuu, niin kyllä se alkaa väpättää. Jossain alan harrastajasivustolla kehotetaan huljuttelemaan lehteä vedessä ties kuinka pitkiä aikoja ennen aktia...
- Lehdethän on oikeesti ihan halpoja ja eipä niissä varmaan mitään laatueroja ole merkkikohtaisesti. Ei esimerkiksi Soitin Laine myy mitään roskaa.
 
Tämän seuraavan allekirjoitan:
 
Huonot huit hiivattiin ja hyvät käyttöön!
 
Juuri noin minä pruukasin tehdä. Mutta täällä on liikkunut aloittelijoita jotka ovat tyyliin ostaneet yhden lehden. Silloin on täysin mahdollista että ongelma on huono lehti. Siihen ei välttämättä sylki auta.
 
Mutta tästä lähtien jätän tämän neuvomisen sinulle Armando. Sinähän sen osaat ja olet tätä nykyä, toisin kuin minä, aktiivinen puhaltaja. Ja osaat esittää asiat niin selkeästi aloittelijan kannalta. Otin tämän alueen pois näkyvistä niin ei tule kiusausta tulla sotkemaan.

Olen tässä jo jonkin aikaa harkinnut saksofonin soiton aloittamista ja ajattelin, että tänä syksynä nyt sen aloittaisin.
 
Olen 23v enkä ole aiemmin soittanut mitään soitinta. Isäni on soittanut bändeissä ikänsä bassoa, koskettimia ja kitaraa ja kyllä mullekin yritettiin kovasti nuorempana tarjota opetusta mutta minä hölmö en silloin sitä vastaanottanut.
No nyt kuitenkin, joka tapauksessa, haluisin kovasti oppia soittamaan saksofonia eli motivaatio on nyt kyllä kohdallaan. Porukat asuu eri paikkakunnalla, joten isästäkään ei ole nyt sitten opettajaksi.
 
Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Onko järkevämpää jättää vielä foni kauppaan ja alkaa opiskella ensin nuotteja ja muuta musiikin teoriaa vai miten tämä koko elämän jatkuva projekti kannattaisi oikein polkaista käyntiin? Kotona on tällä hetkellä piano, jota voin käyttää opettelun tukemiseen tarvittaessa. Olisiko kenties parempi vaihtoehto ottaa heti saksofonitunteja yksityisesti ja sitä kautta lähteä rakentamaan oppimista?
 
Tavoittena tulevaisuudessa olisi pystyä soittamaan radiossa soitettavien suosittujen biisien rinnalla esimerkiksi tähän tyyliin:
http://www.youtube.com/watch?v=qJmBv4Yh_SI
 
Kiitos neuvoistanne! jo etukäteen!

Etsi opettaja joka neuvoo alkuun perusjuttuja. Alussa menee aikaa ihan äänenmuodostuksen opettelemiseen, siinä samalla sivussa sitten biisejä ja teoriaa.
Mieti millä fonilla haluat aloittaa, alkuun altto tai tenori.
Kuuntele paljon erilaista musiikkia jossa saksofoni mukana.
Teorian opiskelusta on tietysti hyötyä, mutta kyllä suosittelen heti ostamaan/vuokraamaan soittimen, niin pääsee kunnolla alkuun.

....mutta kyllä suosittelen heti ostamaan/vuokraamaan soittimen, niin pääsee kunnolla alkuun.
 
Tuohon jatkoksi vähän huumorimielessä neuvo: Jos fyffeä löytyy, niin osta mahdollisimman kallis foni - näin sitoudut soittimeesi! Thomannin parin satasen pilleillä olet toisen luokan fonisti ennenkuin edes olet oppinut sillä soittamaan...:-)

Armando Bugari: Tuohon jatkoksi vähän huumorimielessä neuvo: Jos fyffeä löytyy, niin osta mahdollisimman kallis foni - näin sitoudut soittimeesi! Thomannin parin satasen pilleillä olet toisen luokan fonisti ennenkuin edes olet oppinut sillä soittamaan...:-)
 
Yamahan Yas-280 mallia olen harkinnut foniksi eli hinnankin puolesta tosiaan olisi sitten jo vähän motivaattoria siinä :) Mitä mieltä muuten tuosta fonista?

miskoli: Yamahan Yas-280 mallia olen harkinnut foniksi eli hinnankin puolesta tosiaan olisi sitten jo vähän motivaattoria siinä :) Mitä mieltä muuten tuosta fonista?
 
Hyvä altto aloittelijalle. Sitä alan opettajatkin suosittelee!

En jaksanut selailla kaikkia sivuja läpi joten heitän tämän nyt sumeilematta tänne.
 
Tiedän, että käsite soitinten "vaikeudesta" on häilyvä, mutta kuinka lähelle mahdottomuutta foni sijoittuu näin uusia virikkeitä etsivän kitaristin näkökulmasta? Puhaltimiin liittyvää kokemusta on joskus varhaislapsuudessa käydyt trumpettitunnit, jotka päättyivät kyyneliin.

monnimies: En jaksanut selailla kaikkia sivuja läpi joten heitän tämän nyt sumeilematta tänne.
 
Tiedän, että käsite soitinten "vaikeudesta" on häilyvä, mutta kuinka lähelle mahdottomuutta foni sijoittuu näin uusia virikkeitä etsivän kitaristin näkökulmasta? Puhaltimiin liittyvää kokemusta on joskus varhaislapsuudessa käydyt trumpettitunnit, jotka päättyivät kyyneliin.
 
Altto- tai tenorifoni eivät ole vaikeita päästä vähän alkuun. Äänen saa sopivalla suukappaleella ja lehdykällä helposti ja alkuun sormituksetkaan eivät ole nokkahuilua kummempia. Mutta hyvän soundin saaminen vaatii paljon työtä, ja sama koskee virettä varsinkin mitä korkeampiin ääniin mennään.
 
Ja soitin on aika äänekäs, että harjoittelu voi rasittaa perhettä ja naapureita.

"Uusi" puhaltaja ilmoittautuu/esittäytyy mukaan mnetin keskusteluihin.
No, ihan vieras soitin foni ei ole, kyseessä ennemminkin "soiton aloitus part-2".
20 vuotta sitten tuli hankittua eka tenori ja itse opiskeltua sen saloihin. Muutama keikkakin bändin kanssa soiteltiin n. 10 vuoden aikana.
Sitten homma alkoi hiipua, ei ollut soittotiloja eikä bänditoimintaa ja lopullisena niittinä fonikin tuli myytyä (ja kyllä jälkeenpäin on harmittanut).
 
Viime kuukausina polte soittamiseen kasvoi sitten sen verran, että tuli hankittua uusi torvi ja kyllähän siinä palautui nuoruusajat mieleen. Jonkin aikaahan tässä menee, että saa soiton sujumaan edes vanhalle tasolle, mutta hyviä vinkkejä olen palstalta lukenut. Silloin -93 ei ollut internettiä ja ainoana oppaana oli Ravenscroftin "Täydellinen saksofonisti".
Jos joku tietää Lahden seudulla hyvää opettajaa, niin voipi vinkata asiasta.

Vaimo haluaisi alkaa soittaa saksofonia ja mietin jos hommaisi pukin konttiin aloittelijan fonin. Hän on aiemmin soittanut klarinettia eli jotain pohjaa soittamiseen on.
 
Ostanko alton vai tenorin? Tästä on varmasti keskusteltu tässäkin topicissa paljon mutten löytänyt selkeää valintakriteeriä. Tarkoitus olisi että voisi soitella kitaran kanssa yhdessä. Kumpi on vireeltään helpompi?

Junor: Vaimo haluaisi alkaa soittaa saksofonia ja mietin jos hommaisi pukin konttiin aloittelijan fonin. Hän on aiemmin soittanut klarinettia eli jotain pohjaa soittamiseen on.
 
Ostanko alton vai tenorin? Tästä on varmasti keskusteltu tässäkin topicissa paljon mutten löytänyt selkeää valintakriteeriä. Tarkoitus olisi että voisi soitella kitaran kanssa yhdessä. Kumpi on vireeltään helpompi?
 
Klarinetistille Bb-vireinen, siis tenori, on luonnostaan tutumpi. Samoista nuoteista voi soitella kummallakin instrumentilla.

Sax-pappa: Klarinetistille Bb-vireinen, siis tenori, on luonnostaan tutumpi. Samoista nuoteista voi soitella kummallakin instrumentilla.
 
Kun on tarkoitus soitella kitaran kanssa, niin jos unohdetaan valmiiksi transponoidut nuotit, ja ajatellaan soivaa virettä, niin klarinetistin kannalta alttofoni soi niinkuin klarinetin alarekisteri, tenori niinkuin klaran toinen rekisteri.
 
PS. Kumpi sitten on helpompi on mahdoton sanoa. Sormitusten helppous tai vaikeus kummallakin riippuu soivasta sävellajista. Jos on kokemusta klarinetistina niin kyllä ne sormitukset löytyvät. Ansatsi sitten vaatii pientä sopeutumista.
 
Altto ja tenori ovat sitten myös soundillisesti aika erilaisia. Kannattaa kuunnella ja miettiä kummasta tykkää. Itse kallistuisin (myös) tenoriin, niin vireen, helpon soitettavuuden ja soundinkin kannalta.