Puhaltimet ›

1. Myönnettäköön, että laatutyö maksaa aina, kodinelektroniikasta musiikki-instrumentteihin
2. Väitätkö, että on olemassa yleispätevästi THE PARAS soitin?
 
1.Näin
2. En, mutta yleensä (ei poikkeuksetta) kun laittaa lisää rahaa, saa lisää laatua. Yhtä parasta soitinta ei ole mutta kahdesta soittimesta toinen on aina parempi ja toinen huonompi, jollain tavalla, ellei sitten satu olemaan täysin identtiset.
 
muuten olen sitä mieltä että ei ole olemassa parempia ja huonompia soittajia, on vain eri tavalla edistyneitä ja eri tavalla taiteensa näkeviä.
Okei, eli mä oon periaatteessa ihan yhtä hyvä fonisti kun John Coltrane mutta "hieman eri tavalla edistynyt ja näen taiteeni myös hieman eriävällä tavalla". Kuullostaa sinänsä hienolta, mutta saman asian voi sanoa lyhyemmin: Olen huonompi. Ja paljon.
 
Mutta se on kylläkin totta, että jos ei ole mieleinen soitin käsissä ei varmaan hirveemmin nappaa soittaa. Mutta jos jotakuta ei Centuryyn puhaltaminen nappaa, se ei tarkoita sitä etteikö joku voisi nauttia siitä täysin siemauksin (tai puhalluksin), eikö vaan?
 
Jos tykkää soitella "pianoa" parin kympin kosketinsoittimella, niin mikäs siinä, mutta annetaanpa sellaiselle henkilölle hetkeksi konserttiflyygeli eteen, ja katotaan sitten kiinnostaako enää syntikan pimputus. Nyt siis oletan että pianoa soittelee ihan harrastuksena eikä vain pari kertaa vuodessa.
 
On meilläkin sähköpiano kotona ja sitä tulee soiteltua, mutta vain satunnaisesti. Kävin vuoden pianotunneilla ja alkuinnostus lopahti valitettavasti soittimeen; sähköpiano ei vaan motivoi. Ehkä joku osaisi siitäkin nautiskella, mutta minulle sähköpiano ei kelpaa soittimeksi. Leluksi kylläkin, ja kivahan sillä on leikkiä.

Ehdottomasti kannustan ihmisiä ensin kokeilemaan fonismia halvemmallakin soittimella, jos kynnys siihen on silloin pienempi. Itekin otin ensiaskeleet vuokratulla, huonokuntoisella yamaha-23:lla ja kummasti silti pääsin eteenpäin, vaikka ruuveja välillä tippuikin ja soundi oli falski. Jos motivaatio musiikkiin on vain soittimen hinnasta kiinni, niin voe v*ttu. Mulla on nykyisinkin on kaikki fonit alle 1500 euron luokkaa, seuraavan fonin aion "huijata" itselleni jonkun säätiön rahastuksen avulla.
 
Niin se läppä. Ööö... monta fonistia tarvitaan vaihtamaan lamppu?

Tämä on nyt soitellut kolme päivää uudella (käytetyllä) Centuryn altofonilla ja äsken kierähti läpän nahkapehmuste lattialle. Yritänkö itse soljuttaa sitä paikoilleen vai kaivanko jostain asiantuntevampaa apua? Jelp!
 
Palataksemme aiheen ytimeen...
 
Jos tiedät mitä teet tai ainakin luulet tietäväsi, niin voithan yrittää itseksesi korjailla. Mutta on viisaampaa viedä asiantuntevammalle henkilölle kuin alkaa kokeilemaan että "mitähän jos vähän tunkisi liimaa tänne ja tonne, oho nyt meni pilalle". Jos oikein ymmärsin niin et taida ihan täydellisyyttä tavoitella, ehkä sitten ei kannata viedä ammattilaiselle, kalliiksi tulee.
 
Minä en uskaltaisi ruveta oman soittimeni läppiä vaihtelemaan, vaan kun se aika koittaa, pääsee foni hetkeksi "hoitoon" jonnekkin muualle.

Ehdottomasti kannustan ihmisiä ensin kokeilemaan fonismia halvemmallakin soittimella, jos kynnys siihen on silloin pienempi. Itekin otin ensiaskeleet vuokratulla, huonokuntoisella yamaha-23:lla ja kummasti silti pääsin eteenpäin, vaikka ruuveja välillä tippuikin ja soundi oli falski. Jos motivaatio musiikkiin on vain soittimen hinnasta kiinni, niin voe v*ttu.
 
Näin on. Itsekkin aloitin ihan romulla musiikkiopiston tötteröllä jostain 70-luvulta, josta ei moni saanut edes ääntä. Sen jälkeen vasta ostin centuryn, mutta pitkälle on tuuli siemenen kantanut.
 
edit. ja liimalla minäkin kolmen tonnin foniin läpän laitoin...

Mutta on viisaampaa viedä asiantuntevammalle henkilölle kuin alkaa kokeilemaan että "mitähän jos vähän tunkisi liimaa tänne ja tonne, oho nyt meni pilalle". Jos oikein ymmärsin niin et taida ihan täydellisyyttä tavoitella, ehkä sitten ei kannata viedä ammattilaiselle, kalliiksi tulee.

Minä en uskaltaisi ruveta oman soittimeni läppiä vaihtelemaan, vaan kun se aika koittaa, pääsee foni hetkeksi "hoitoon" jonnekkin muualle.
 
Kannattaahan sitä itsekin tutustua fonin mekaniikkaan, koska aina se soitinkorjaajasetä/täti ei ole tavoitettavissa tarpeeksi nopeasti tai yksinkertaisesti ei ole rahaa siihen. Joskus omat korjailut menee auttamattomasti metsään, mutta siinäpä sitä oppii. Rakas Sax_O_Fonisti, mitä sä sitten teet, jos sulla on vaikkapa tärkeä keikka illalla, fonista menee joku osa "rikki", tilin saldo näyttää nollaa ja asiantuntevaa henkilöä ei ole paikalla? Mun mielestä ammattimaisuuteen - johon sinäkin ilmeisimminkin pyrit - kuuluu tietyllä tasolla kykeneväisyys fiksailla omaa soitinta.

Kannattaahan sitä itsekin tutustua fonin mekaniikkaan, koska aina se soitinkorjaajasetä/täti ei ole tavoitettavissa tarpeeksi nopeasti tai yksinkertaisesti ei ole rahaa siihen. Joskus omat korjailut menee auttamattomasti metsään, mutta siinäpä sitä oppii. Rakas Sax_O_Fonisti, mitä sä sitten teet, jos sulla on vaikkapa tärkeä keikka illalla, fonista menee joku osa "rikki", tilin saldo näyttää nollaa ja asiantuntevaa henkilöä ei ole paikalla? Mun mielestä ammattimaisuuteen - johon sinäkin ilmeisimminkin pyrit - kuuluu tietyllä tasolla kykeneväisyys fiksailla omaa soitinta.
 
Komppaan. Oot kyllä ihan oikeessa että kannattaahan sitä foniansa osata korjailla. Mutta läppien kanssa pitää olla tarkkana, ne jos vuotaa vähänkin jostain (on muuten todella vaikea edes huomata mistä) nin eipä se ääni sytykkään.
 
Toki korjaajaa ei aina saa kun tarvitsee ja silloin oma apu on paras apu. Kuten jo sanoin, läppien vaihdon jättäisin ammattilaiselle (koska en itse osaa, enkä halua kalliilla soittimella ruveta harjottelemaan), sen verran tarkka olen soittimestani, muut saavat tietenkin harjoitella korjaajaksi omalla soittimellansa, eihän mulla mitään sitä vastaan oo.
 
Varmaan taitaa saada mun puheista sellasen käsityksen että rahaa riittää ja sitä menee, pitää hieman korjailla tuota kuvaa.
 
Astuin tossa pari kuukautta sitten vahingossa fonini päälle sen verran että siitä väänty muutamat läpät sen verran että soittokelvottomaks meni. Silloin ei ollut omasta avusta eikä edes opettajan avusta hyötyä vaan soitin piti viedä asian osaavalle korjailtavaksi. Sain opettajan kautta yhen soitinkorjaajan numeron, soitin sille, menin niille soittimen kanssa ja sain fonin vielä samana päivänä uuden veroisena takas. Kahden tunnin työstä maksoin 20e (pyysi kymppiä mutta pidin sitä naurettavan vähänä työhön nähden). Eli eipä tuo ihan kamalasti kukkaroa keventänyt. Tietysti jos olisin vieny soittimeni johonki isoon soitinkauppaan, olis aikaa ja rahaa kulunut tuhottomasti enemmän, ja sekös olis muakin harmittanu.
 
Aina rahallakaan ei saa, ja toisaalta jos tietää mitä tekee, saa yllättävän paljon ilmankin.

Niin se läppä. Ööö... monta fonistia tarvitaan vaihtamaan lamppu?
 
oisko seitsemän? yks vaihtaa lampun, ja muut keskustelee siitä miten Charlie Parker ja Juho Hurskainen sen tekis?
 
no johan läppä irtosi! eikä liimaakaan kulunut (paljoa... sniff)

oisko seitsemän? yks vaihtaa lampun, ja muut keskustelee siitä miten Charlie Parker ja Juho Hurskainen sen tekisi
 
Taitavatpa nuo väitellä siitäkin kelpaako halpahallin halvin hehkulamppu vai pitääkö olla oikean sävyinen energiansäästölamppu. Huono lamppu kun saattaa viedä kokonaan kiinnostuksen sähkövalon käyttöön.

Taitavatpa nuo väitellä siitäkin kelpaako halpahallin halvin hehkulamppu vai pitääkö olla oikean sävyinen energiansäästölamppu. Huono lamppu kun saattaa viedä kokonaan kiinnostuksen sähkövalon käyttöön.
 
Minä en kyllä itse vaihtaisi kallista lamppua, vaan veisin sen vuosihuoltoon asiantuntijalle.

Intouduinpa nyt henkilökohtaisesti testaamaan tätä halpissoitinjuttua ja kun oli Thomannille muuta asiaa, klikkasin samaan tilaukseen halvimman avoläppäisen huilun mitä löytyi eli hintaan 155 euroa. Poikkihuilua kiinnostaa kokeilla mutta ei alkaa tosissaan siihen panostamaan koska klarinetinsoitto on nyt työn alla. Katsotaan sitten miten tuossa käy.
 
Läppien irtoamiseen tämä liittyy aika heikosti, kun tuo on avoläppäinen :-) Ja miksikö otin avoläppäisen? No, haastetta pitää olla. Ja onhan tuo klarinettikin avoläppäinen. Ja eikös avoläpät pakota käsien asennot oikeiksi, eikös?
 
Toivottavasti kukaan pro-huilisti ei ota tästä herneitä nenään. Hupiprojektihan tämä.

Mutta läppien kanssa pitää olla tarkkana, ne jos vuotaa vähänkin jostain (on muuten todella vaikea edes huomata mistä) nin eipä se ääni sytykkään.
 
Mulla on nyt viikon ajan ollut klarinetin kanssa tuon tyyppinen juttu. Clarionrekisterin alin sävel ei tahdo syttyä millään tai siihen tulee vähintäänkin särähdys alkuun. Olen sitä itse yrittänyt tutkia mutta syy ei ole kirkastunut. Diagnoosia hankaloittaa että vastaava sävel alarekisterissä soi hienosti. Klarinetissa asian tekee fonia hankalammaksi tuo osittainen avoläppäisyys, eli ongelma voi olla myös sormissa. (Nuo alimmat sävelet ovat kyllä ihan umpiläpän takana ja ylempänäkin on läppiä jotka vuotaessaan voivat häiritä).
 
Ja sitten nyt tänään ongelma on ollut melkeinpä poissa, johtuisiko siitä että eilen muistin kastella kosteusmadon. Klarinetti on puinen Yamahan oppilasmalli siis. Tiedä häntä, googleamalla selviää vain että clarionrekisterin pitkä H on niitä klarinetin hankalimpia säveliä. Ehkä tuo pitäisi viedä ammattiauttajalle säätöjä varten ainakin.