Puhaltimet ›

Ok, kiitos
Eli transponointi pitää ymmärtää siinävaiheessa soittaa muiden soittimien kanssa.
Kylläpä tämä tästä alkaa aukeamaan, pitää vaan opiskella musiikin teoriaa ja nuottien lukua lisää...

Varie: Ok, kiitos
Eli transponointi pitää ymmärtää siinävaiheessa soittaa muiden soittimien kanssa.
Kylläpä tämä tästä alkaa aukeamaan, pitää vaan opiskella musiikin teoriaa ja nuottien lukua lisää...
 
Nyt oot jyvällä. Bändisoitto kuulostaa joteskin paremmalta kun kaikki soittaa samasta sävellajista!

Vielä palaan tähän transponointiin.
Eli sormitukset ovat periaatteessa samat Bb ja Eb foneilla?
Jos nuotit transponoidaan, niin eikös silloin sormitukset ole erit riippuen siitä millä fonilla soittaa?
Mitä mun pitää nyt soitossa huomioida, kun soittelen yleisimmällä g-avaimelle kirjotetuilla nuoteilla? Onko sormituksien uudelleen opettelu välttämätöntä jos haluaa soittaa jonkin eri vireisen soittimen kanssa?
Tämä transponointi nyt tuntuu vaikeelta verrattuna moneen muuhun teoria juttuun. :-)
Olen kyllä kahlannut tätä muusikoiden palstaa ja lukenut kirjoista, jotta transponointi aukeaisi, mutta silti haluan vähän varmisttella miten olen asian ymmärtänyt.

Varie: Vielä palaan tähän transponointiin.
Eli sormitukset ovat periaatteessa samat Bb ja Eb foneilla?
Jos nuotit transponoidaan, niin eikös silloin sormitukset ole erit riippuen siitä millä fonilla soittaa?
 
Kun nuotit on kirjoitettu erikseen Bb- ja Eb-vireelle, sormitukset ovat aina samat. Tää on se juju. Bb-vireisellä soitetaan Bb-nuoteista, Eb-vireisellä Eb-nuoteista ja pelaa yhteen. Sormitukset pysyvät samana, nuotteja vaihdetaan!
 
Mitä mun pitää nyt soitossa huomioida, kun soittelen yleisimmällä g-avaimelle kirjotetuilla nuoteilla? Onko sormituksien uudelleen opettelu välttämätöntä jos haluaa soittaa jonkin eri vireisen soittimen kanssa?
 
Sormituksia ei opetella uudestaan, vaan hankitaan tai tehdään itse nuotit oikealle vireelle. Monia nuottikirjoja on saatavissa erikseen eri vireille.

Vaikka Klezberg vastasi tyhjentävästi niin jos mä väännän vielä rautalangasta:
1. Niin kauan kun soitat yksin ihan sama mistä lapusta soitat.
2. Jos soitat jonkun toisen kanssa, sulla pitää olla sellaiset laput että sun soittimestasi lähtevä ääni on samassa sävellajissa sen toisen kanssa.

Kiitos vastauksista, jotka ovat hyviä, mutta ymmärrykseni vähän huonompi.
Kuvitellaan tilanne, että soitetaan sama biisi vaikkapa kitaran kanssa altto fonilla, ja kitara on eri vireessä kuin foni. Sitten vaihto tenoriin ja kitara pysyy samassa vireessä, niin eikös silloin myös sormitukset pidä opetella uusiksi.
Siis kirjoitettu nuotti soitetaan molemmilla foneilla samoista kohtaa, mutta koska soittimet ovat eri vireisiä, niin nuotit toisen soittimen kanssa soitettuna ovat erit.
Sori kun tämä asia ei mee ymmärrykseen näköjään kovin helpolla :-)

Varie: Kiitos vastauksista, jotka ovat hyviä, mutta ymmärrykseni vähän huonompi.
Kuvitellaan tilanne, että soitetaan sama biisi vaikkapa kitaran kanssa altto fonilla, ja kitara on eri vireessä kuin foni. Sitten vaihto tenoriin ja kitara pysyy samassa vireessä, niin eikös silloin myös sormitukset pidä opetella uusiksi.
Siis kirjoitettu nuotti soitetaan molemmilla foneilla samoista kohtaa, mutta koska soittimet ovat eri vireisiä, niin nuotit toisen soittimen kanssa soitettuna ovat erit.
Sori kun tämä asia ei mee ymmärrykseen näköjään kovin helpolla :-)
 
Siis sä soitat sen tietyn piisin eri sormituksilla altto ja tenorifonilla.
Mutta kun näet omissa nuoteissasi esim Ab-nuotin, soitat sen samoilla sormituksilla sekä altolla että tenorilla. Ulos tulee tosin eri ääni.

Varie: Kiitos vastauksista, jotka ovat hyviä, mutta ymmärrykseni vähän huonompi.
Kuvitellaan tilanne, että soitetaan sama biisi vaikkapa kitaran kanssa altto fonilla, ja kitara on eri vireessä kuin foni. Sitten vaihto tenoriin ja kitara pysyy samassa vireessä, niin eikös silloin myös sormitukset pidä opetella uusiksi.
Siis kirjoitettu nuotti soitetaan molemmilla foneilla samoista kohtaa, mutta koska soittimet ovat eri vireisiä, niin nuotit toisen soittimen kanssa soitettuna ovat erit.
Sori kun tämä asia ei mee ymmärrykseen näköjään kovin helpolla :-)
 
Jos sinulla on alttofonille (tai pianolle jne) kirjoitetut nuotit ja soitat niistä tenorifonilla oikeat soivat äänet esim. yhdessä kitaran kanssa, niin sitä kutsutaan transponoinniksi, ei sormitusten uudelleenopetteluksi. Normaalisti toki jos sovitus edellyttää soittimen vaihtoa kesken kappaleen huomiodaan tämä jo nuottia kirjoitettaessa siten, että jokaisen soittimen osuus kirjoitetaan valmiiksi oikeaan sävellajiin. Mutta tuota transponointia lennosta C-vireisen soittimen nuotista joutunee jokainen puhaltaja joskun harrastamaan.

Varie: Kiitos vastauksista, jotka ovat hyviä, mutta ymmärrykseni vähän huonompi.
Kuvitellaan tilanne, että soitetaan sama biisi vaikkapa kitaran kanssa altto fonilla, ja kitara on eri vireessä kuin foni. Sitten vaihto tenoriin ja kitara pysyy samassa vireessä, niin eikös silloin myös sormitukset pidä opetella uusiksi.
 
Tuossa vaiheessa vaihdetaan fonille nuottilappu, jos mahdollista. Tai sitten transponoidaan päässä, mietitään että kun lapussa lukee nyt c, niin minun pitää aloittaa tämä es:stä. Tuon oppii ajan kanssa.
 
Siis kirjoitettu nuotti soitetaan molemmilla foneilla samoista kohtaa,
 
jos nuotit on todella kirjoitettu juuri kyseiselle fonille (Bb tai Eb -vireelle)
 
mutta koska soittimet ovat eri vireisiä, niin nuotit toisen soittimen kanssa soitettuna ovat erit.
 
Kun kitaristi soittaa c-vireisistä nuoteista, tenorifonisti Bb-vireisistä ja alottofonisti Eb-vireisistä, niin kaikki menee ihan oikein. Vaikeaksi menee vasta kun fonistit joutuvat soittamaan siitä kitaristin c-vireisestä lapusta. Se vaatii jo harjoitusta ja totuttelua. Ei kannata ehkä yrittääkään ennenkuin soitin on muuten kohtuudella hallussa.
 
Sori kun tämä asia ei mee ymmärrykseen näköjään kovin helpolla :-)
 
Jos ei millään valkene, niin voi joko luopua fonin soitosta, hankkia c-melody -fonin, soitella vain yksinään, tai digipianistin kanssa niin että pianossa laitetaan transponointi päälle.

Kiitos
Nyt on asia ymmärretty ja varmuus saatu mitenkä tämä asia menee oikein.

Olen alton soittelija.. Siis todella vain harrastelija. Suukappale/lehdykkä on asiani. Millaiselta näyttää hyvä lehdykkä esim. valoa vasten katsottaessa. Mikä muoto on 'läpinäkyvällä osalla. Onko läpinäkyvää koko leveydeltä tasaisesti vai onko reunalta pidemmälle tai lyhyemmälle läpinäkyvää? Kaiken kaikkiaan miltä se näyttää se hyvä lehti? Millä on paras ohentaa ja miten, mikäli ohennettavaa on. Miten leikataan parhaiten jos on leikattavaa - siis lyhennetään/jäykistetään? Miten asennus suukappaleelle? Laitetaanko juuri kärjet tasalle vai hieman toinen (lehti/suukappale) pidemmälle? Miten syntyy hyvä lehdykkä-suukappale yhdistelmä? Onko mahdollisesti olemassa leikkuria saksofonien lehden leikkaamiseen. Aikaisemmin joskus 60-luvulla minulla oli klaneetti ja siihen oli sellainen 'kynsileikkuri', jolla sai jotenkin tasaisen leikkausjäljen. Olisin kiitollinen hyvistä ja myös vähemmän hyvistä vihjeistä. Kiitos! Esko

Tässä linkki lehtien vertailuun, useiden valmistajien taulukoita
http://www.doctorsax.biz/reed_comp.htm
 
tässä linkki suukappalaiden vertailuun.
http://www.westwindmusic.com/facings.html
 
Itse aloittelijana voin todeta että eniten vaikuttaa soittaja ja ansatsi.
Hommasin aika pian paremman suukapulan ja kokeilin eri 2,5-3 lehtiä. Soundi parani, mutta uusi suukappale vaati lisä opettelua. Tällä tavalla löytyi tasooni nähden miellyttävä soundi ja nyt tiedän, että pitää taas opetella paljon lisää, ennenkuin suukappaleen vaihtoa tai lehtien muokkausta alan harrastaa.

Vielä haluaisin lisä tähän aiheeseen: Uudelleen esitän kysymyksen: Millainen lehdykän syyrakenne (puun syyt) on hyvä, onko tiheäsyinen vai mikä olisi hyvä syyrakenne hyvän soinnin saamiseksi. Olen huomannut, että saman tekijän esim Wndoren 2,5 tai 3 voivat olla saman numeroisina sointiherkyydeltään aivan erlaisia. Onko vihjettä esim ostaessani lehtiä, kuivana siis kaupantekohetkellä voisi hieman valikoida noita lehtykäisiä. Esko

Tuohon hiomiseen mulla on semmonen käsitys, että läpinäkyvältäosalta sivuilta, mutta ei kärjestä, eikä lehden suukappaletta koskettavalta puolelta.
Läpinäkymättömän osan pitää ilmeisesti olla mahdollisimman symmetrinen ja keskilinjalla oleva pyöreäkärkisen v:n muotoinen. Tarkempia ohjeita tähänkin varmasti on.
 
Itse olen oppinut lehden asettamaan suukappaleeseen niin, että kärjet ovat tasalla, kun lehden painaa kevyesti suukappaleen kärkeen. En ole ammattilainen, joten viisaammat korjatkoon.

Jossain olen nähnyt ohjeita siitä millä kriteereillä voi pakkauksesta karsia lehtiä jo ulkonäön perusteella, mutta enpäs muista missä. Enkä tiedä toimiiko. Veikkaisin että tarpeeksi tulisi huonoja mukaan siltikin.

Aikanaan kun klarinettia opettelin soittamaan oli minulla kirjastosta lainassa klarinettikoulu, jossa oli myös ohjeita lehden hiomiseen erilaisissa ongelmatilanteissa. Eipä noita tullut opeteltua, eikä ole myöskään tullut tuijoteltua lehtiä valoa vasten. Kuten tuolla ylempänä todettiin tärkeintä on ansatsi, sopiva suukappale ja omaan ansatsiin ja suukappaleeseen sopiva lehden vahvuus. Nämä pätevät niin klarinettin kuin foniinkin. Ehkä aloittelijan ei kannattaisi kovin paljon käyttää aikaansa lehden viimeistelyyn. Soundi on enemmän kuitenkin muusta kiinni. Itse olen huomannut Alexander Superior lehdet tasalaatuisiksi eli pakkauksessa yleensä kaikki ovat käyttökelpoisia.

Niin, olen aikoinaan slloin 60-luvulla soittellut tenoria, jonka sitten soittamiseen kyllästyneenä myin pois (:-( ) joka onkin todella harmittanut. Sen jälkeen olikin sitten 40 vuotta taukoa!! Torvi oli Selmer ja nyt onkin sitten aivan toinen ääripää - Lidlltä keskusvaraston loppuunmyynnistä ostettu altto VOLT (??). Mikä liennee sitten tämä mutta olen hieman puhallellut sitä tämän puolenvuoden aikana minkä se minulla on ollut. Kyllä se jotenkin soi... Onko kellään kokeuksia tästä? Hintaa oli 120e. Muistelen sen olleen Lidlin 'normaali' myynnissä 300e luokkaa. Suukappale kait pitäisi vaihtaa. Millaisia kriteereitä olisi jos hannkisin uuden kapulan. Mistähän löytäisi apua valintaan? Olisi mukava saada vihjeitä.

eskoma:Onko kellään kokeuksia tästä? Hintaa oli 120e. Muistelen sen olleen Lidlin 'normaali' myynnissä 300e luokkaa. Suukappale kait pitäisi vaihtaa. Millaisia kriteereitä olisi jos hannkisin uuden kapulan. Mistähän löytäisi apua valintaan? Olisi mukava saada vihjeitä. Samaa startone paskaa kuin muutkin. Suosittelen tekemään fonista seinäkoristeen ja aloittamaan harrastuksen jollain oikealla soittimella.
 
... vähän sama kuin aloittaisi pyöräilyharrastuksen, vanhalla puolalaisella mummopyörällä, josta ruoste on syönyt laakerit ruvelle. ... tai Biltema täysjoustolla.

NeliX4: Samaa startone paskaa kuin muutkin. Suosittelen tekemään fonista seinäkoristeen ja aloittamaan harrastuksen jollain oikealla soittimella.
 
... vähän sama kuin aloittaisi pyöräilyharrastuksen, vanhalla puolalaisella mummopyörällä, josta ruoste on syönyt laakerit ruvelle. ... tai Biltema täysjoustolla.
 
Tästä on topic täällä aiemminkin, jossa ruoditaan näitä halpisfonien tarkoitusperiä ja kannattavuutta. Minun mielestä lidlin foni voi olla ihan hyvä aloitusfoni jos/vaikka fonitaustaa jo kumminkin on. Kun vain muistaa, että se todella on se aloitusfoni, eikä kuvittele liikoja. Sillä torvella on ihan hyvä soittaa. Suukappaleesta ja sen toimivuudesta kannattaa mieluummin aloittaa, jos torvi kuitenkin toimii edes tyydyttävällä tasolla (ei vuoda mistään).
 
Kuitenkin kannattaa pitää mielessä, että n.40% musiikinharrastus paikoista/yhdistyksistä antaa joskus oppilaille aivan käsittämättömiä pommeja vuokralle, jonka jälkeen tuo lidlin foni on kun ruusunterälehtien päällä kävelisi.

Niin, kyllähän minä sen nyt tietenkin tiedän, ettei tämä ns. alttofoni EI ole samaa tasoa kuin esim minulla 60-luvulla ollut tenori Selmer mutta niin kuin joku mainitsi, että kun soi jotenkin eikä vuoda jne, niin OK. Ja tämä on OK siinä mielessä. Ei tietenkään tämän kans voi kovin suuriin konsertti tapahtumiin mennäkään. Katsokaas kun meikäläinen näin 60nä joutui eläkkeelle noista bussihommista, niin kyllä tätä on ihan mukava hieman soitella noin hissukseen vain. Muutoin olisin ollut kiinnostunut, miten minä hankkisin tähän uuden suukapulan. Mitä siinä on niin kuin oleellista? Niitähän ei kai voi kovinkaan kokeilla ennen ostopäätöstä. Millaista vihjettä voisitten antaa? On päässyt unohtumaan jollain määrin nämä asiat... Kiitos teille aktiivisuudesta!
Esko